Kuntaliitto selvittää....

Olen kymmenen vuoden ajan yrittänyt selvittää itselleni, mikä on kuntaliiton asema ja tehtävä yhteiskunnassa. En ole onnistunut tehtävässäni.
Tänään sain eteeni taas yhden kuntaliiton selvityksen. Siinä selvitettiin kunnanjohtajien asemaa ja palkkausta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kuntaliitto oli ilmeisesti asian katsonut tärkeäksi selvittää juuri nyt. Eletäänhän lamassa.
Selvityksestä käy ilmi, että kymmenen vuotta sitten kunnanjohajien virkoihin oli ilmoittautuneita keskimäärin 18 ja nyt vain 12 hakijaa. Samasta selvityksestä käy ilmi, että erikokoisiin kuntiin on hakuhalukkuus erilaista. Kuin myös se, että vaikeinta pätevän johtajan löytyminen on Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla.
Kunnanjohtajan keskimääräinen kokonaisansio on 5500 euroa/kk.
Edelliset tiedot ovat tämän päivän Hesarista. Samassa jutussa kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen epäilee, että kun kunnanjohtajan työ on julkista johtamista ja mahdolliset erot saavat runsaasti julkisuutta se voi osaltaan vähentää kiinnostusta.

Siinä sitä on tyhty selvitystä, että on saatu loppupäätelmä syntymään. Onko selvitys niitä tärkeimpiä asioita tähän päivään sopivaksi? Ilmeisesti on kuntaliiton mielestä.
Viime syksyyn asti luulin, että tärkeintä mitä kuntaliitto saa aikaan ovat kuntapäivät.
Siellä jaetaan kuulakärkikynät koko suvulle ja karkkia saa syödä niin paljon kuin amalkaamat kestävät.
Hain ilmeisesti ainoana valtuutettuna ja hallituksen jäsenenä kirjallisesti viime syksyn kuntapäiville. Pakit tulivat sieltäkin. Johtoryhmä ilmoitti, että kuntapäiville ei luottamushenkilöt nyt osallistu. Sinne menevät virkahenkilöt. Tarvitsevat ilmeisesti lepoa, virkistystä ja kuulakärkikyniä.

Kuten blogini lukija tiennee, vastustin kunnanjohtajan palkan korotusta viime vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa.
Korotusehdotuksen perusteena mainittu palkkakuoppaa kun en ollut huomannut.
Eikä olisi pitänyt huomata esityksen tekijänkään, jos olisi kysynyt palkkatietoa kuntaliitosta. No, palkkaa nostettiin. Toisekseen, jokainen on palkkansa ansainnut.
Kuka enemmän kuka vähemmän.

Ovatko ns. sopimuspalkat oikea ratkaisu, jos ne tehdään suppeassa neljän henkilön jaostossa tai 7-jäsenisessä hallituksessa?
Neljä vuotta sitten sovittiin Tohmajärvellä osastopäällikön kuukausipalkaksi 4800 euroa. Siis suurimmaksi palkaksi kunnassa. Eikä siihen tarvittu jaostoa enempää kuin hallitustakaan.
Ei lukijan tarvitse pelätä, että sopimuspalkka jää paikalleen killumaan. Siihen tulee vuotuiset lakisääteiset korotukset tietenkin päälle.