Julkaisematon mielipide

Helppo johtaa kuntaa, jolla ei ole enää tehtäviä

Yhdyn Matti Soinisen esittämiin mielipiteisiin kirjoituksessaan ”Miten johtaa kuntaa, jota ei enää ole”. Asiaan liittyen kerron lyhyesti Paras-terveiset Keski-Karjalasta.
Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Kesälahti ovat seminaareja, seutuvaltuustoa, seutuvaliokuntaa ja kallista konsulttitoimistoa hyväksikäyttäen saaneet aikaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottamaan liikelaitos Hellin.
Kunnanvaltuustot ovat muutaman äänen enemmistöllä, tutkituttamatta muita vaihtoehtoratkaisuja, hyväksyneet liikelaitos Hellin perustamisen.
Ongelmaksi ratkaisuun pääsyssä näen kunnallisen päätöksenteon syrjäyttämisen asian alullepanossa, käsittelyssä ja lopulla päätöksien jälkeisessä vaikutusmahdollisuuden puuttumisessa.
Muutama vuosi sitten perustettiin ja hyväksyttiin äänestyksien jälkeen neljän kunnan Seutusopimus. Sopimus on lyhyt ja ylimalkainen tavoitteiltaan, mutta byrokratiaportailtaan mittava.
Varsinaisiksi toimijoiksi liikelaitokseen pyrkimisessä ovat nousseet seutuvaltuusto ja erityisesti seutuvaliokunta.
Erikoiseksi niin seutuvaltuuston kuin seutuvaliokunnankin aseman tekee se, ettei kummallakaan ole minkään laista johtosääntöä toiminnalleen. Kuitenkin seutuvaliokunta on tehnyt lähes kaikki päätösehdotukset sosiaali- ja terveystoimen uudelleen järjestelystä ja jotka seutuvaltuusto on ne hyväksynyt.
Asiat on tuotu valmiiksi puituina ja ainoana vaihtoehtona myöhemmin kunnan valtuustojen hyväksyttäviksi.
Seutuvaliokunta muodostuu neljästä kunnanjohtajasta ja seutuvaltuusto muutamasta erikseen valituista valtuutetuista.
Nyt kun vuoden alusta on liikelaitos Helli aloittanut moniportaisella ja kunnallisesta luottamushenkilökontrollista erillään olevalla organisaatiolla toimintansa, voi kysyä;
onko kunnanjohtajien työt vaikeutuneet vai helpottuneet.Kuntien toiminasta ja taloudesta on siirtynyt liikelaitokselle n. 65-70 prosenttia.