maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kokouskulttuuristako on kysymys?

Palasin juuri kunnanvaltuuston kokouksesta. Päätöksiltään lähes yksimieliseen valtuuston kokoukseen saadaan Tohmajärvellä kulumaan 4,5 tuntia. Niin nytkin.
Puutun seuraavassa vain pariin kokouksessa esiin tuleeseen asiaan.
Eroa Helli-liikelaitoksesta on eriyhteyksissä puitu monta vuotta. Viime aikoina kiihtyvällä volyymilla. Olisi uskonut, ettei enää tarvitse kuunnella joka on sataan kertaan sanottu ja valtuustoryhmissä puitu.
Niin vain kävi, että valtuutetut "puristivat" puheenjohtajalta 21 puheenvuoroa. Se, etteivät puheenvuorot aina liipanneet itse asiaa, ei puhujia häirinnyt. Kokouskulttuuriahan se on tämäkin. Mutta mielestäni huonoa. Voisin nimetä ketkä rakastavat omaa ääntää sanomatta mitään asiaan liittyvää, mutta olkoon.
Päätös erota Helli-liikelaitoksesta oli yksimielinen.
*******
Talouden tasapainottamisohjelma 2012 - 2015 saikin sitten kielenkannat avautumaan. Tarvittiin peräti 38 puheenvuoroa ja muutama äänestys päälle ennen kuin päädyttiin lähes alkuperäiseen kunnanhallituksen esitykseen.
Juuri tuosta syystä en ryhdy selvittämään miten merkityksellisiä äänestykset olivat muille kuin niitä esiin työstäneille. Esimerkiksi yksi äänestys: Jaa: 1. Ei: 14. Tyhjää: 2 ääntä.
******
Eipä kovin korkeita pisteitä saa demareitenkaan vastaesitys, jonka allekirjoittanut esitti. Kysymyksessä oli kunnan metsämaiden myynti maapohjineen.
Ryhmäkokouksessa asiasta keskusteltiin. Todettiin, että kunnanvaltuustolla on voimassa oleva päätös siitä, että metsämaita ei myydä muuten kuin erillisillä valtuuston päätöksillä. Tämän toin myös esiin puheenvuorossani.
Edelleen totesin, ettei valtuuston nyt kysymyksessä oleva esitys ole ristiriidassa aikaisemman valtuuston päätöksen kanssa. On lista myytäväksi aiotuista palstoista, joten valtuusto ei riko aikaisempaa päätöstä, jos metsämaat pannaan myyntiin. Perusteeksi vielä katsottiin tulevat rahatarpeet sos- ja terv. palvelujen omaksi ottamisessa.
Kaupanteon joustavuutta ajatellen ja kaupanteon perusteiden toteuttamiseksi ja turvaamiseksi teki demariryhmä vastaesityksen kunnanhallituksen päätösehdotukseen. Sen perusteena oli mahdollisimman oikean hinnan määrääminen myytäville palstoille.
Jos hallituksen esitys sellaisenaan olisi tullut myyntipäätöksien perusteiksi olisi metsätilojen arvion suorittanut asiantuntija. Kuka tai mikä taho? Sitä ei keskustelussakaan virkamiehet tai valtuutetutkaan selvästi sanoneet.
Edellä olevasta syystä demariryhmä teki vastaesityksen. Se oli kunnanhallituksen kaksikohtaiseen päätösehdotukseen lisäys eli kolmaskohta. Sanatarkasti se kuului näin: 3. Valtuusto päättää: Myytävistä metsätiloista tehdään Mhy:n toimesta hinta-arvio, josta näkyy puuston arvo, kehitysluokka ja maapohjan arvo.
Vastaesityksestä nousi vastavastaesitysten ja kompromissiesitysten kirjo. Mikä tuli valtuuston päätökseksi ei minulle selvinnyt. Eikä tarvitse selvitäkään. Se kuuluu tohmajärveläiseen kokouskulttuuriin. Jos tällainen ei kelpaa, ei kannata ryhtyä tohmajärveläiseksi kunnanvaltuutetuksi.
Herää kysymys. Mikä tai kuka on enemmän asiantuntija nyt esillä olevassa metsäkaupassa kuin metsänhoitoyhdistys tai metsälautakunta. Siellä henkilöt hoitavat tehtäviään virkavastuulla omalle työnantajalleen. Nimetön asiantuntija näyttää kelpaavan paremmin kunnan johtaville virkamiehille ja Reino Löppösen mukaan asiantuntijoita löytyy mm. Keskustan piiristä.
Edellä oleva on tohmajärveläistä päätöksenteko kulttuuria, jonka yksi jäsen olen itsekin. Valitettavasti.

Ei kommentteja: