Kiitoksia, Janne Ahjopalo

Harva pääsee maakuntaradion Kiteisiin. Olin siellä eilen yhdessä Jouko Kärnän ja Urpo Airaksisen kanssa. En tunne henkilöitä, mutta tarjotuista titteleistä päätellen ovat jopa radion huomion arvoisia.
Vastarannan kiiski, änkyrä ja hankala ihminen, eivät sovi kaikille titteliksi. Minulle sopii, vaikka taidamme taistella eri sarjoissa mainittujen herrojen kanssa. Käsitykseni mukaan, jos on ottanut vastaan luottamustehtävän on parempi hoitaa sitä niin, että tehtävään valinneet tietävät miten heidän edushenkilönsä toimii.
Demokratiassa vastuu on äänestäjillä; valita tai jättää valitsematta. Toimittajien tehtävä lienee kertoa luottamushenkilön toimista. Ei nimitellä esim. änkyräksi. Ainakaan ennen kuin mainitsee niitä sopuisia henkilöitä tuppisuiksi, jotka eivät ole äänessä kokouksissa kuin nimenhuudossa.
*********
Janne Ahjopalon "pakina" oli hyvä. Opettavakin. Siinä hyvin tuli esiin yhteiskunnan valtarakenteet ja miten niitä ylläpidetään.
Ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin. Hyviä ovat he, jotka seuraavat kiltisti johtajiaan. Kannattavat heidän esityksiään ja mielipiteitään. Parasta on, jos se tapahtuu vielä äänettä. Järjestelmä esim. puoluepolitiikassa toimii samalla tavalla, olipa mikä puolue hyvänsä vallassa.
Huonoja ovat he, jotka kyseenalaistavat asioita. Heitä ovat vastarannan kiiskeiksi nimeämässä vastustajat ja toimittajat jutuissaan. Kokemuksesta voin sanoa, että mediat Pohjois-Karjalassa ovat taustavaikuttajiensa pihdeissä. Heidän mielikseen on toimittajien nimettävä henkilöitä hankaliksi ihmisiksi. Joskus vastoin tahtoaan.
********
Olisin ollut henkilökohtaisesti jopa kiitollinen Janne Ahjopalolle huomiostaan persoonaani kohtaan, jos hän olisi vähän tarkempi ollut esitellessään ominaisuuksiani.
Luotettavuuttani tuskin olen menettänyt paperitulvaan aloitteiden tai valitusten teossa.
Henkilökohtaisia aloitteita minulla ei ole ainuttakaan. Valituksia, joissa olen yhtenä allekirjoittajana, lienee neljä. Joista puolet ovat "voitettuja". Nämä kaikki ovat tapahtuneet 15 vuoden aikana.
Vastaesityksiä valtuuston ja hallituksen kuin lautakuntien kokouksissa olen tehnyt ilmeisesti satoja. Kaikki kirjallisena. Ne ovat sisältäneet yhden lauseen vastaesityken ja muutaman lauseen perustelut. Ovat olleet noin puolen A-4 sivun pituisia.
Kirjalliset vastaesitykset löytyvät kokouspöytäkirjojen liitteistä niille, jotka ovat niistä kiinnostuneet. Olen katsonut menettelyn työlääksi, mutta välttämättömäksi. Kirjallisen esityksen sisältö yleensä pysyy muuttumattomana paremmin kuin pään pudistus tai nyökyttely.
Jos minut luokitellaan hankalaksi ihmiseksi olisin toivonut Janne Ahjopalon sanoneen todellisen syyn maineeseeni. Hän sen kyllä tietää.
Syy on julkinen kirjoittamiseni lehtiin, mutta ennen kaikkea nettiin.
Hän jätti mainitsematta blogini ja Neloset, joissa lienee tuhatkunta juttuani sosiaali- ja terveyspalveluista.
Niin, meillä on omat rajoitteemme niin puhujina kuin kirjoittajina. Arviot toimistamme on pakko antaa kuulijoille ja lukijoille. Olkaa hyvä.