Muutama sana kanteluista

Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut sanansa Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikosen ja entisen kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Erosen toimista, joista kantelu on tehty 29.12.2008.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka valvoo mm. virkamiesten toimia, voidaan tehdä kanteluita.
Väärin menetelleelle virkamiehelle voidaan antaa huomautus.
Vain ani harvoin oikeusasiamies nostaa syytteen.
Jo se, että oikeusasiamies ottaa kantelun varsinaiseen käsittelyyn voidaan tulkita kantelijan "eduksi".
Oikeusasiamies ei muuta kantelijan vääräksi kokemaa päätöstä.

Tuossa muutama periaate miksi kanteluita oikeusasiamiehelle tehdään ja mitkä ovat hänen ratkaisunsa kanteluihin.
Paperilehdet ovat kiinnittäneet vähän huomiota oikeusasiamiehen ratkaisuihin. Siitäkin huolimatta, vaikka kantelut ovat erittäin harvinaisia ainakin näiltä seuduilta. Näyttäisi siltä, että koko kantelujen merkitystä ei ymmärretä tai se tahdotaan jostain syystä jättää sivuun.
Hurjin otsikko oli Karjalaisessa, jossa tiedotettiin: "TOHMAJÄRVELLE NUHTEITA OIKEUSASIAMIEHELTÄ." Ei nyt nuhteita anneta kunnalle, jos sen virkamiehet "tyrivät". Paikallislehtien "tiedotus" seurasi samaan tyyliin. Mistä lehdet lienevät tietonsa saaneet. Tiedän, ettei kantelijoilta, koska oikeusasiamiehen päätökset ovat tuossa edessäni. Ilmeisesti siis kantelun kohteilta. Olisiko siinä syy yksipuoliseen tiedotukseen?

Lyhyesti seuraavassa asioista, joista kanneltiin ja joista Eduskunnan oikeusasiamies vastauksensa. Kantelu kohdistui yksin kunnanjohtaja Olli Riikosen toimiin virkamiehenä.

1. Kantelu kohdistui Helli-liikelaitokselle ostettuihin tietokoneisiin. Kantelijat katsoivat, ettei laitteita olisi tullut Tohmajärven kunnan hankkia, koska sopimukset olivat päiväyksiltää sellaiset, että hankinnat olisivat kuuluneet Hellille. Myös määrärahaa budjetissa ei ollut varattu hankinnalle. (N.60000 euroa)
Oikeusasiamies ei ottanut kantaa tapahtuman kulkuun, vaan perusti vastauksensa valtuuston päätökseen, jossa se puolivuotta tapahtuman ja äänestyksen jälkeen hyväksyi 2008 kunnan tilinpäätöksen. Oikeusasiamiehen vastauksessa korostui valtuuston valta ja vastuu suhteessa kunnassa tehtäviin päätöksiin. Myös virkamiehen tekemiin.
Vastauksessa tuli vastuukysymyksiä ratkaistaessa esiin se, että päätösten tarkoituksenmukaisuudesta vastataan viime kädessä vaaleissa.
Kantelu ei tältä osin johtanut enempiin toimenpiteisiin ja oli siis "vapauttava" kantelun kohteelle.
Opetus: Kunnanvaltuutetuilla on paljon valtaa. Tietenkin vain siinä tapauksessa, jos haluavat sitä käyttää. Tässäkin asiassa valtuutetut käyttivät valtaa niin, että kantelu tuli tarpeettomaksi valtuutettujen toimesta, kun puolivuotta kantelun jälkeen hyväksyivät kunnan tilinpäätöksen ja siten virkamiehen toimet. Ja viulut maksoi veronmaksaja.

2. Toinen kantelun kohde koski Keski-Karjalan yhteistoimintasopimuksen toista Tohmajärven kunna allekirjoittajaa, joka oli Tuomo Eronen.
Kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnan puolesta tehtävät sopimukset allekirjoittaa kunnanjohtaja ja varmentaa talous- ja hallintojohtaja. Tuomo Erosella ei ollut valtuutusta eikä asemaa allekirjoitukseen.
Oikeusasiamiehen vastaus: Menettely oli siten ollut virheellinen.
Eli langettava kantelun kohteelle.
Opetus: Pitää katsoa mihin nimensä lykkää.

3. Kolmas kantelun kohde koski kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa. Kysymyksessä tilaajajohtajan virkaan valinta. Kunnanhallitus pani valtuuston päätöksen esittelijän esityksestä täytäntöön ilman, että pöytäkirjan tarkastajat olivat tarkastaneet ja allekirjoittaneet pöytäkirjaa.
Oikeusasiamiehen vastaus: Menettely oli siten virheellinen.
Siis langettava kantelun kohteelle.
Opetus: Porukka kokoustekniikan alkeiskurssille.

Tähän loppuun oikeusasiamiehen loppulausuma sanatarkasti:
Näiden virheellisten menettelyjen johdosta kiinnitän kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan huomiota vastaisen varalle asianmukaisen ja hyvän hallintomenettelyn tärkeyteen kunnallishallinnossa. Virhelliset ja väärät menettelytavat saattavat johtaa tulkintavaikeuksiin tehtyjen päätösten asianmukaisuudesta ja aiheuttaa epäluottamusta hallintoa kohtaan.