Meille tulee Helsingin sanomat tilattuna. On tullut yhtämenoa pian 50 vuotta. Viimeiset kaksi kuukautta joka numerossa on pari aukeamaa vaalirahasotkuja. On ollut mielenkiintoista seurata mistä niitä senttejä tulee.
Surkuhupaisaa samaan aikaa on ollut seurata ministerien ja kansanedustajien koottuja selostuksia "laillisesta" toiminnasta ja huonosta muististaan. Hupaisaa niin, mutta ärsyttävää myös. Selostuksillaan, joita eivät usko itsekään he aliarvioivat meitä, jotka olemme heidät valinneet edushenkilöiksemme.
Eikö heillä ole samanlainen oikeudentunto, rehellisyys, luotettavuus, kunniantunto ja vastuullisuus tehtävistään kuin meillä tavallisilla kansalaisilla. Näyttää kuin he olisivat toisesta maailmasta.
Ymmärrän, ettei ihminen eikä politiikkokaan (tuossa on piilovitsi) ymmärrä ja osaa kaikkea. Ei ministerikään. Joutua kaikki tietäväksi ministeriksi, joskus ilman tehtävään tarvittavia edellytyksiä, on haaste, joka kysyy kypsyyttä ja nöyrää mieltä. Tämän tietävät ja ymmärtävät kansalaiset ja eivät pane pahakseen. Miksi eivät edushenkilömme, vaan ovat jotain muuta mihin eivät resulssit riitä.
Alkeellisin ominaisuus kansanedustajalla ja ministerillä on olla rehellinen ja puhua totta. Tämä ominaisuus näyttää nyt puuttuvan liian monelta.
Sama pätee myös kunnallisiin luottamushenkilöihin ja virkahenkilöihin. Heillä usein esteeksi nousee enemmän osaamattomuus kuin muunnetun totuuden puhuminen.
Hyvää pyhäseutua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti