KANNATTAAKO VEMPUILLA????

Mielestäni vempuilu on tosiasioiden kieltämistä. Sitä näkee joka puolella. Varsinkin nyt kun kuntavaalit ovat tuloillaan.
Eikä vähiten entisten ja nykyistenkin huippu-urheilijoiden puheissa. Näitä tietenkin komppaavat manakerit ja urheilujohto.
Onko mitään järkeä kiistää ilmiselviä asioita, jotka eivät ole edes rikkeitä saati muutenkaan moitittavia ajalta, jolloin niiden kanssa touhuttiin.
Viimeisimpänä "kohujuttuna" Juha Miedon tapaus. Lapsellista. Inttää asiasta vuosikymmenten takaa. Puuttuu vaan, että ryhdytään kiistelemään ja puolustamaan asioita, jotka eivät merkitse mitään tämän päivän "toomminkin" popsijoille.
Niin kuin, ettei Juha voittanut kun ei ollut voidellut puusuksiaan muulla kuin tervalla ja sillin päällä. Ja ruokavaliokin oli puutteellinen nykyiseen verrattuna. Oli mykysoppaa, joka sekin savolaista perua ja kirnupiimää. 
Vapauttakaa se Kyrö elinikäisestä pannasta ammattinsa harjoittamiseen. On aivan kohtuuton rankaistus suomalaiseen järjestelmään sovitettuna.
No, tulkoon mainittua, että eihän ne ihan puhtaat jauhot ole minunkaan pussissa. Olen inttänyt minäkin. Tosin alle kouluikäisenä.
Mutikaisen pojilta sain jollain tavalla keploteltua vajaan pilliklubi-askin. He olivat pöllineet sen kai vanhemmiltaan.
Minä häntä pistin röökin palamaan. Paloihan pillilupi ja minäkin.
Äiti tuli nurkan takaa ja kysyi poltatko tupakkaa.
Minä vastasin tietenkin kieltävästi. Vaikka savua tunki suusta ja silmät vuotivat vettä. Taisin pillahtaa itkuunkin, mutta kielsin jyrkästi polttaneeni mitään. Tupakka-askiakaan en tunnustanut omakseni. Ehätin sanomaan sen kuuluvan Mutikaisen pojille. Olivat vain antaneet sen minulle säilytettäväksi.
Vale mikä vale. Ei yhtään sen parempi tai huonompi kuin juupas/eipäs kiista toomminkin käytöstä.
Edessä olevat kuntavaalit antavat hyvät puitteet vempoilulle. On tavallista herkempää puhua toista ja olla sisimmässään toista mieltä. Tätä auttavat paikallislehdet ja päivälehdet erikoisesti. Ilmoitetaan olevansa puolueeton. Se uskoo, joka tahtoo.