lauantai 20. helmikuuta 2010

Ylimielistä suhtautumista

Kunnanhallituksella on kokous huomenna. Kannattaa ottaa esityslistalta pari asiaa keskusteluun. Ne osoittavat kunnanjohtaja Olli Riikosen ylimielistä lähestymistapaa kunnan luottamushenkilöiden vähemmistöä kohtaan.
Kysymyksessä on demareiden aloite seutusopimuksen irtisanomiseksi ensi vuoden alusta. Aloite löytyy tästä blogista, joka on päivätty 31.1.2010.
Aloitteessa on perusteiksi merkitty selvästi 9 eri kohtaa, jotka tukevat irtisanomista. Ne kaikki kunnanjohtaja sivuuttaa ilman mainintaa. Sitä vastoin hän luettelee sotea, Ketiä, maaseutulomitustoimintaa ja musiikkiopistoa, jotka eivät mitenkään kuulu aloitteen puolustamiseen tai vastustamiseen. Mikä ajattelu ohjaa kunnanjohtajan perusteluja päätösehdotukseensa?
Yhteistyö kunnanjohtajan luettelemilla aloilla voi jatkua ja pitää lisääntyäkin. On hyvä etsiä uusia yhteistyömuotoja naapurikuntien kanssa. Asioiden selkeyttämiseksi yhteistyöpäätöksiä tehdessä ei seutusopimusta tarvita. Se enemmän sotkee kuin vie yhteistyötä eteenpäin. Se näkyy tämän päivän tilanteessa kuntien välillä ja aloitteen perusteluissa se on selvästi osoitettu.
Tilanteen tuntien poliittisissa voimasuhteissa lopputuloksen voi ennakoida. On hyvä, että asia on tuotu ainakin tietoisuuteen. Saman tyyppisiä asioida tiedän pohditun myös muissa Keski-Karjalan kunnissa.
Voi olla, että loppulaskenta seutuvaliokunnan vallankäytölle on alkanut. Tätä tukee myös Hellin lisääntyneet vaikeudet käytännön asioiden hoidossa. Mielestäni ilman, että syytä löytyy helliläisistä itsestään. Hellin organisaation takaa löytyy seutuvaliokunta. Sieltä tapahtunut ja edelleen tapahtuva ohjailu.
Seutuvaliokunnan vallankäytön murtamiseksi ja demokraattisen päätöksenteon palauttamiseksi seutusopimus on syytä sanoa irti.
*******
Toinen kunnanjohtajan päähän pinttymä ajatus on kunnan metsämaan myynti. Tai se tapa millä hän kauppoja pyrkii tekemään.
Kun Suomessa vielä on voimassa perustuslaki, joka määrittää kansalaisia käsiteltävän yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, siihen sopii erittäin huonosti kunnan kiinteän omaisuuden myynti ilman julkista myyntiinpanoa.
Tätä ei kunnanjohtaja näytä tiedostavan tai ei hän siitä jostain muusta syystä piittaa. Hän hieroo kauppoja kuka häneltä myytävää kysyy.
Entinen metsämaan kahdenkeskinen kauppa perustui lisäpeltomaan tarpeeseen. Nyt palstalla on suoritettu jo harvennushakkuu.
Kun hallituksessa ja valtuustossa jatkuvasti joudutaan äänestämään osoittaa se jotain muuta kuin yhteen hiileen puhaltamista. Olisiko joku syy tähän löydettävissä kunnan virkamieskohdosta?

Ei kommentteja: