Valta ja vastuu on kiistatta valtuustolla

Tämän päivän Karjalaisessa oli pieni juttu otsikolla: "Kiistaa palvelujen päätäntävallasta".
Toisena kiistäjänä mainittiin minut ja toisella puolella, yllätys yllätys, kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Kyseinen mielipiteiden vaihto käytiin sote-seminaarissa Rääkkylän terveyspalvelujen nykytilanteen johdosta. Yritin puheenvuorossani korostaa valtuutettujen asemaa palvelujen järjestämisessä Hellin virkamiestoimien vastapainona.
Tähänkös kunnanjohtaja Riikonen tarttui koko tietämysarsenaalillaan. Hän toi kokousväen tietoon yhteyden ottonsa lakimiehiin ja heidän tulkintoihinsa asioiden järjestämisessä. Riikonen tuli samalla laventaneeksi reviiriään myös Rääkkylän alueelle.
Mielestäni hänen tulisi kunnanjohtajana toimia Humalajoen tällä puolella, eikä Salmensiltaakaan pitäisi ylittää sote-asioiden hoidossa ilman kutsua.
Oma-asemani yltää koko Keski-Karjalan alueelle sote-asioissa. Tosin vain ilmaisemaan oman mielipiteeni. Enkä turvaudu kannoissani edes kuntaliiton lakimiehiin, vaan kuntalaisiin. Joskus vilkaisen kuntalakiin.
******
Karjalaisen tarkkaavainen lukija huomaa, että jutussa puhutaan kahdesta eri asiasta. Toivottavasti sen huomasivat myös paikalla olleet seminaarilaiset. Yritin asian vääntää rautalankamalliin, että se olisi ymmärretty myös korkeampien virkamiesten joukossa.
Sanoin seminaarissa, että päätäntävalta sote-asioissa on edelleen kuntien valtuustoilla.
Riikonen kertoi lakimiesten tulkinnan, että yhteistoiminta-alueella yhteinen toimielin järjestää palvelut.
Minä eikä kukaan seminaarissa kiistänyt Helliltä toimivaltaa palvelujen järjestämiseen. Rääkkyläläiset moittivat kylläkin Helliä palvelujen järjestämisen puutteesta. Siitä syntyi koko "kiistakeskustelu". Yritin herätellä puheenvuorollani rääkkyläläisiä valtuutettuja käyttämään valtaansa suhteessä tilaajalautakuntaan ja erittyisesti Helliin.
On näet niin, että edelleen valtuustoissa päätetään mitä palveluja Helli tuottaa. Millään sopimuksella tätä päätäntävaltaa ei ole annettu ainakaan minun tietääkseni minnekään. Sanoisin onneksi.
Peruspalveluohjelmaa tehdessä on neljän kunnan valtuutettujen huolehdittava oman alueensa palvelujen järjestämisestä. Toiset siitä tuskin huolehtivat.
Yhtä tarkeää, ellei tärkeämpää, on merkitä niin peruspalveluohjelmaan kuin Yhteistoimintasopimukseenkin yksilöiden mitä palveluja omassa terveyskeskuksessa saadaan, milloin ja keiden toimesta. Muuten vastaanotto saattaa muuttua saattohoidoksi ja sekin ulkoistetaan naapuritalkkarille.
*******
Jos ketä kiinnostaa voi tutkailla kuntalakia. KO. asian osalta riittää 2§ ja 3§. Ovat muuten semmoista tekstiä, että joku toinenkin voi soittaa lakimiehelleen. Sitten se vasta sekoaakin.
Jatkotutkimuksia voi suorittaa lyhyellä oppimäärällä kuntalakiin liitetyllä 10a luvulla. Kunnallinen liikelaitos. (27.4.2007/519)
Allekirjoittaneelle jo vilkaisu edellä oleviin saa aikaan mikreenin. Siksi tyydyn vanhaan perimätietoon, kun sanon, että korkeinta päätäntävaltaa kunnissa käyttävät kunnanvaltuutetut. Tietenkin kuntalain antamin valtuuksin.