Kuka pärjää vaalikeskusteluissa....

Jätetään paikalliset asiat hetkeksi ja katsotaan miten ehdokkaat ovat menestyneet pressan vaalikeskusteluissa.
Ensiksi on sanottava, että valittiinpa kuka hyvänsä pressaksi, ei ole syytä pelätä, etteikö hän hommaansa hoitaisi. Toinen ehkä toista paremmin, mutta hoitaisi kuitenkin. Vanha sanonta; jos herra antaa viran antaa hän kyvytkin viran hoitoon.
Paavotkin pärjäisivät. Lipponen ei ehkä ehtisi joka tuttuun sanoa sanottavaansa, mutta myöhemminkin juttuun ehtisi palata. Ehtiväthän hämäläisetkin jatkosotaan.
Väyrys-Paavo on omimmillaan vaalien alla. Jos oma ääni kestää, niin ääniä saattaa tulla vaaleissa yllättävän paljonkin. Jos tulee riittävästi on se häpeäksi keskustapuolueen johdolle. Ja siitähän Väyrys-Paavo ei pahoita mieltään.
Arhinmäen Paavosta en voi sanoa muuta, että hän on joutunut kilpailemaan väärässä sarjassa. Kevyen sarjan mies otellessaan raskaassa sarjassa synnyttää vain säälin tunnetta.
Timo Soinin kohtalo on mielenkiintoinen. Riittääkö ravimiesten tuki tasoituslähtöön. Pelkään alkulaukkaa. Säästävätkö äänestäjät Soinin tärkeäämpään vaaliin. Nehän ovat kunnallisvaalit, jotka tarvitsevat veturia enemmän kuin Suomi presitenttiä.
Sauli Niinistön otsarypyt ovat syventyneet sitä mukaa kuin vaalit lähestyvät. Puheetkaan eivät ole enää niin selkeitä kuin muutama vuosi sitten. Kestääkö Sauli rullaluistimilla vaaleihin asti?
Eipä olisi uskonut, että perheongelmat yltävät vaalitaistoihin asti. Vihreiden Haavisto vihreys on poskilta muuttunut punaksi. Puolison ratista käryäminen on häpeäksi kenelle hyvänsä. Oma tai läheisen käryäminen eritoten. Vaikutus vaaleihin ja valittavaan presitentiin tällä ei ole vaikutusta.
Sitten kaksi pahnan pohjimmaista. Ovat naisia, joiden kummankaan nimeä en osaa kirjoittaa. Heille kummallekin onneksi vaaleissa he saavat äänestysnumerot. Jos nimi pitäisi vaalilippuun kirjoittaa oikein, jäisi molempien äänisaalis kovin pieneksi.
Eeva Piudehee oli kovin tarkka nimensä ääntämisessä eräässä vaalikekustelussa. Pyydän osaamattomuuttani tässäkin anteeksi. Hän ei itse ymmärtänyt pyytää muilta anteeksi kuin puhui toisten päälle ja kikatti. Mille, se ei minulle selvennyt.
Lopuksi Sari Essauhue. Vaalikeskustelussa hän oli mielestäni porukan viksuin ja eniten toisia kuunteleva ja asiassa pysyvä henkilö. Mihin hän otti kantaa, niin eipä nämä muut "leipä papit" pystyneet Sarin puheita muuksi muuttamaan, joka oli yleistä muiden tentattavien kesken.
Annan ääneni vaalikeskusteluista yli voimaiselle Sari Eestaualle. Vaaleissa onkin sitten jo kokonaan eri juttu.
Nyt lähden opiskelemaan ehdokkaiden nimiä.
Hyvää Joulun odotusta.