Pyhät meni pitelemättä. Ei tullut mitään tehdyksi. Se on paljon tekevältä mieheltä. Söin, haisin, nukuin ja sitten taas söin. Pekka Puska ei tullut uniin.
Laskin äsken tulleet postikortit. Niitä oli 26 kpl. Se on paljon kun katsoo sukuun ja tuttava piiriin. On paljon enemmän homeloita kuin mitä me.
Paketteja tuli kuudelta eri lähettäjältä. Kiitoksia vaan korteista ja paketeista.
Muistan joulut Helsingin ajalta. Oltiin talonmiehiä. Asukkaat taisivat tykätä meistä. Siitä päätellen mitä kukkapuskia toivat jouluna. Kymmeniä hyasinttejä. Vai mitä ne olivat. Haisivat mahottomasti ja aiheuttivat päänsärkyä.
Ei niitä voinut suoraan viedä roskikseen. Asukkaat olisivat pahoittaneet mielensä. Pidettiin kukkia piilossa. Ensin komerossa ja sitten kun sinne ei enää sopinut vietiin haisevat pannuhuoneeseen.
Näin jälkikäteen olen tuuminut, että olivatko asukkaat hyasintit ostaneet vartavasten meille. Vai käyttivätkö talonmiestä hyväkseen päästäkseen kiusallisesta kukan hajusta. Olipa niin tai näin. Jotkut toivat joululahjaksi sellaistakin, jota sai siihen aikaan vaan erikoiskaupasta. Pullottain.
Tätä viime mainittua kutsuin naapuri talkkarin jouluaamuna lumitöiden jälkeen maistamaan. Lisukkeeksi juotiin päälle kaljakori. Hyvin viihtyi naapuri.
Emäntänsä tuli hakemaan. Kun sai osailtua ukkonsa ulos, tuli takaisin ja sanoi: " Älkää tälle meidän ukolle viinaa tarjotko. Se on semmoinen, että sille tarttuu putki päälle. Nyt se on ollut kolme vuotta kuivilla. Edellinen putki kesti 11 vuotta. Oli sen ajan tiellä tiettymissä. Ehdin sillä aikaa lapset kasvattaa yksin."
En tarjonnut naapuritalkkarille sen jälkeen kertaakaan. Vaikka työnnettiin lumia kahden puolen katua vielä kymmenkunta vuotta.
Se oli semmoinen tapaus se.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti