Aluekierros alkaa tänään Joensuusta

Joensuuhun on tänään kutsuttu kymmenkunta edustajaa kustakin Pohjois-Karjalan kunnasta kuulemaan mitä valtiovallalla on sanottavaa kuntauudistuksesta.
Luultavasti myös kunnissa on varauduttu sanomaan painava sana samasta asiasta. Kuka "painavan" sanan on valmistellut ja kenen mielipiteet siinä tulevat esiin onkin jo kokonaan toinen juttu. En usko erehtyväni, jos päällimmäisenä näkyvät kuntien johtajien ja tällä hetkellä vallassa olevien luottamushenkilöiden mielipiteet. Onko tämä se tavoite, joka aluekierrokselle on asetettu? Tuskinpa.
Aluekierrokselle asetettiin tavoitteeksi kuulla kuntia. Tällaisella tavoitteella joudutaan kuulemaan, vaan jäävejä. Kunnanjohtajia, joiden asemaa ja osaltaan toimentuloa kuntien väheneminen koskee eniten. Vallassa olevat luottamushenkilöt edustavat vain osaa kuntalaisista, vaikkakin ehkä enemmistöä. Voi olla, että lähes saman verran kuntalaisten mielipiteistä kuntaliitoksiin jää kuulematta.
Kuntarajojen muutos on sen verran kova, että tavoitteeksi pitäisi asettaa KUNTALAISTEN kuuleminen. Asiaa ei pidä jättää "jäävien" hoidettavaksi. Ehkäpä kuntalaisten kuulemiseenkin vielä päästään.
*******
Kuntakarttaan eduskunnassakin on suhtauduttu hämmästyttävällä tavalla. On televisiossa kansan silmien edessä revitty kartta. Vieläpä merkittävän puoluejohtajan toimesta. Teko osoittaa enemmän repijän mielenlaadusta kuin kartan huonoudesta.
Kysymyksessä lienee huonosti harkittu näytelmä. Jos sillä halutaan osoittaa jotain kartan huonoudesta, niin tuskin sanoma menee perille. Teko osoittaa katsojan aliarvioimista enemmän kuin repijän harkintaa yhteisten asioiden hoitajana.
*******
Keski-Karjalan asema uudessa kuntakartassa on eniten mielenkiintoa herättävä. Tuntuu kuin Keski-Karjalan merkiteminen yhdeksi kunnaksi on tapahtunut viisivuotta vanhoilla perusteilla. Muuten asiaa on vaikea ymmärtää ja löytää perusteluja.
Olipa tuo tässä vaiheessa miten hyvänsä, ei pelihousuja kannata polttaa. Kuulemalla kuntalaisia ja saamalla heidät mukaan, voidaan paljon korjata sitä mitä viimeisen viiden vuoden aikana on onnistuttu tuhoamaan.
Pakolla ei Keski-Karjalaankaan saada yhteistä kuntaa. Se nyt ainakin pitäisi sokean Reetankin nähdä.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella on kuntalaisten asunto.
Lopuksi: Kiihko pois ja kylmää harkintaa tilalle. Mielestäni siihen kuuluu kuntaliitokset kuntalaisten tahdon mukaan.

Karkaako mopo käsistä?

Jäitä hattuun Tiilikainen ja huivin alle Kiviniemi. Ajatus tuli mieleen kun katselin eilen iltaista keskustelua kuntaliitoksista.
Heidän puheensa olivat epämiellyttävää kuunneltavaa. Jopa osaltaan alatyylisiä. Muistan miten toimi ja mitä edusti Kiviniemi toimiessaan kuntaministerinä Paras-hankkeen aikoihin. Paras-hankkeen tarkoitus oli tismalleen sama kuin nykyisen hankkeen. Vähentää kuntia.
On kuulijoiden aliarvioimista väittää mustaa valkoiseksi asiasta, jonka useimmat muistavat. Paras-hanke meni persuuksilleen. Pitääkö nykyisen myös mennä metsään? Kaikki kuitenkin myöntävät, ettei nykyisellään voida jatkaa.
******
Tunnustetaan alkuviisaudeksi muutama tosiasia. Muutoksia kuntiin tarvitaan. Ilman kuntaliitoksia niihin on lähes mahdoton päästä. Myös Pohjois-Karjalassa.
Tässä vaiheessa on mahdollisuus sanoa mitä pohjois-karjalaiset ovat mieltä uudesta kuntakartasta. Joitainhan se voi vähän kirpaista. Jotkut voivat tuntea mielihyvää.
Tärkeintä on saada kuntalaiset mukaan muutokseen. Heidän asioitaanhan pitäisi hoitaa myös tulevaisuudessa. Hallinto on lopulta sivuseikka. Se hoituu olipa se kilometrin tai sadan kilometrin päässä. Kuntalaiselle on ehkä tärkeintä lääkäriin pääsy. Sitäkin voidaan mitata, joko kilometreissä tai ajassa.
Yhtä tärkeää on se mielipide, jolla muutokseen lähdetään. Kenen kaa halutaan olla. Mieluiselta naapurilta siedetään enemmän kuin vähemmän mieluiselta. Eli kuntalaisia on viisasta kuunnella. Todellisesti. Ei luottamushenkilöiden välityksellä. Se ei nyt riitä.
********
Kuntakartassa on yhdeksi kunnaksi ehdotettu Keski-Karjalaa. Se on virkamiesten näkökulma. Mihin se perustuu ei ole tärkeää. Paikallista tietämystä tuo tuskin edustaa.
Keski-Karjalassa ovat Kesälahti ja Kitee tiensä valinneet. Ainakin siltä näyttää. Nyt herää kysymys mikä on Tohmajärven ja Rääkkylän tulevaisuus? Mitä mieltä ovat näiden kahden kunnan kuntalaiset? Haluavatko he mukaan järjestelmään, jonka vasta äsken hylkäsivät 10,5 miljoonan euron kylkiäisistä huolimatta.
Jos jotain pysyvämpää halutaan, on sitä näissä kahdessa kunnassa kysyttävä tavallisilta kuntalaisilta. Kysely ei ole kustannuksiltaa kallis. Sen tulos ei velvota kunnanvaltuutettuja. Harva kuitenkin toimisi sitä vastaan, jos kuntalaisten mielipide olisi selvä.
Keski-Karjalassa Kiteen kohtalo on kinkkinen. Kiteen eteen ei kuitenkaan pidä ja saa tehdä uhrauksia vain kiteeläistiä etuja ajatellen. Ei omaa lehmää saa unohtaa ojaan. On pidettävä huolta niistä, jotka tulevat jäämään sivummelle. On valittava nelosista paras.
******
Pakkoliitoksia tuskin tulee. Ne sopivat demokratiaan huonosti. Demokratiaa olisi, jos rääkkyläläisiltä ja tohmajärveläisiltä kysyttäisiin kumpi olisi liitoskohteena mieluisampi Kitee vai Joensuu.
Palataan asiaan tuota tuonnempana.

Kysymyksiä on, onko vastauksia...

Pitkään piiloteltu kuntakartta on julkaistu. Nyt voidaan aloittaa säpinät puolesta ja vastaan. Merkille pantavaa on, että kuntaliitoksia vastustavat he, jotka kunnat ovat saattaneet nykytilaan. Siis kuntien johtajat ja vallassa olevat luottamushenkilöt.
Kuntaliitoksia näyttävät kannattavan eniten he, jotka ovat olleet maksumiehinä nykymenossa.
Poikkeuksena kesälahtelaiset ja kiteeläiset. He ovat löytäneet vihdoin toisensa. Miksi vasta nyt? Aikaa olisi ollut naimakaupan tekoon vuosikausia. Paras-hanke tarjosi siihen hyvät mahdollisuudet niin kuin muillekin Keski-Karjalan kunnille.
Tuntuu tavallisen kuntalaisen halventamiselta, kun luottamushenkilöt nyt sanovat olevan kyseessä järkiliiton ja sille hyvän ajankohdan. Uskokoon ken tahtoo. Minä en. Kysymyksessä on paniikkiratkaisu ja sellainen harvoin johtaa hyvään lopputulokseen. Toivotan liitolle kuitenkin hyvää menestystä.
Pohjois-Karjalaan esitetään kolmea kuntaa. Omana mielipiteenäni olen jo aikaisemmin sanonut, että yksi kunta olisi paras, mutta kaksikin käy. Keittäkööt sopan mieleisekseen he, keillä on valta.
*******
Jos kuntaliitosten tavoitteena on taloudellisesti vahva kuntarakenne, työssäkäynti ja asiointialueet, niin mitä näihin tavoitteisiin vastaa Keski-Karjalaan esitetty kunta.
Tiedän Keski-Karjalan vahvuudet. Olen niistä blogeissani kirjoittanut jo vuosia sitten. Silloin yritin herättää ajatusta yhdestä yhteisestä kunnasta.
Liekö ajatukseni ollut epätoivottu, mutta ei se ainakaan saanut siipiä selkäänsä. Silloin haluttiin ratsastaa Hellillä.
Niistä ajoista on Humalajoessa virrannut vettä sen verran, että aika, asiat ja kuntien talous on ajanut liitokselta jalat alta. Ihmissuhteet ovat ajaneet kunnat keskenään tilaan, joka tuskin julkilausumilla tai Helsingin käskyillä on korjattavissa auvoiseksi yhteiselämäksi. Tämmöinen on ihminen luonnoltaan. Joka toista väittää, on elänyt pullossa.
******
Minua lähinnä kiinnostaa Tohmajärven tuleva asema kuntaliitoksessa, jos se Keski-Karjalassa onnistutaan viemään läpi.
Kysyä sopii joutuuko tohmajärveläiset maksumiehen asemaan, jos neljästä kunnasta kolme on "konkurssikypsää".
Tohmajärvi on saanut kunnallisen rakennuskantansa saneerattua hyvään kuntoon. Joutuvatko ne tulevassa liitoksessa käyttämättömiksi. Lienee selvää, että säästöjä ei synny, ellei palveluja keskitetä. Kiteen kanssa naimakauppa vie sosiaali- ja terveyspalvelut Kiteelle. Jos joku muuta väittää, niin mitä järkeä sitten koko kuntaliitoksella. Tuossa alkuun muutama kysymys lukijan ratkaistavaksi. Muihin näkemyksiin palataan tuota tuonnempana.
*******
Annetaan kuntaliitosten olla täälläkin toistaiseksi entisellään. Kohta niihin on pakko palata.
Tulipa kuntaliitoksia tai ei ja kenen kanssa hyvänsä ei kannata hypätä kaivoon. Tulivatpa liitokset pakolla tai vapaaehtoisella pakolla yksittäistä kuntalaista ei päätöksillä ohjata. Suomi on vapaa maa. Täällä voi liikkua vielä vapaasti ja valita asuinpaikkansa, jos niin katsoo hyväksi.
Olisikin hyvä jos Tohmajärvellä järjestettäisiin neuvoa antava ja mahdollisimman kattava kuntalaiskysely siitä mitä suuntaa kuntalaiset pitävät parhaana kuntaliitoksiin pyrittäessä. Olisiko mieleisin Kiteen vai Joensuun suunta.
Vain sitouttamalla näin ja ottamalla kuntalaiset mukaan päätöksentekoon voidaan saavuttaa kuntalaisten kannalta myönteisiä tuloksi.
Kuntaliitoksissa hallinnon sijainti ei ole ensiarvoisen tärkeää. Se saa olla vaikka Huitsinnevadassa. Palvelut ovat kuntalaislle tärkeäpää. Ne pitää olla mahdollisimman lähellä. Ainakin tärkeimmät. Myös asiointisuunta voi joillekin olla määräävä. Jotkut arvostavat määrää, toiset laatua. Pienistä taajamista ei kaikkea voi saada.
Mutta eipä hättäillä. Ja kuunnellaan millä Helsingin herrat perustelevat esitystään.

Kuntaliittäjät säpinöissään

Kun Karjalainen räppää nykyisin jutun lehteensä, ei tiedä onko se uutinen, selostus vai mielipide. Jos mielipide, niin kenen. Sekin jää epäselväksi.
Tätä pohdin kun luin juttua Kesälahden ja Kiteen meneillään olevasta kuntaliitoksesta. Liitoshan on vasta alkumetreillään. Se ei näytä neuvottelijoita haittaavan. Annetaan tiedotteita medialle kuin jo päätetystä asiasta.
Sivullisesta näyttää, kuin kesälahtelaisia vietäisiin kuin pässiä narusta. Heinätuppu turvan edessä. Konstilla, jos tulet jukuroimatta pääset maistaman heinätupusta.
Narun on vahvasti kiteeläisten käsissä. Mikäpäs siinä. Jos näin nähdään hyväksi.
******
Neuvottelijat näkevät vain positiiviset asiat. Niitä ei tässä vaiheessa ole muuta kuin valtionosuudet. Ei sanota, että joka ainut euro niin Kesälahdella kuin Kiteelläkin on jo syöty. Jos joku hopelo jää, menee se pahimpien homevahinkojen korjaukseen.
Kummankaan kunnan talous ei parane, ellei menoja suhteuteta tuloihin. Valtakunnan korkein veroprosentti pysyy liitoksesta huolimatta.
Neuvottelija Ari Asikainen antaa ymmärtää, että kuntaliitoksen myötä on valtiolta tulossa lisääkin harkinnanvaraista. Mihinkä hän tämmöisen näkemyksensä perustaa? Olisi voinut sanoa senkin.
Kuntaliitokset tulevat jos ovat tullakseen. Ne eivät kuitenkaan saa perustua "köyhän apuun". Kuntatalous on saatava omin voimin kuntoon. Vaikka sillä osaajien ammattitaidolla, johon keskustan johto vetoaa vastustaessaan kuntaliitoksia.
********
Samaisessa Karjalaisen jutussa sanotaan kesälahtelaisen Matti Kososen kääntäneen kelkkansa Kiteelle. Mihin suuntaan lie sitten alkuaan ollut meneossa. Olisiko Savonlinnaan?
Luulen tuntevani Matti Kososen ja hänen mielipiteensäkin sen verran, että ilmaisu kelkan käännöstä on jonkun toisen. Ei hänen iltsensä.
Reaalipolitiikkona hän toki ymmärtää, ettei Kesälahdellakaan hänen äänensä kuulu yli älämölöä pitävien mielipiteiden muuttajien.
Minusta mielipiteen muutos ei ole kovin voimakas, jos Kosonen sanoo kuntaliitoksella päästävän eteen päin kahdeksan vuotta.
Jos haluaa olla mukana kunnallispolitiikassa ei kannata hakata päätään keskustalaiseen mäntyyn. Jos mäntyä ei voi kiertää, on odotettava aikaa jolloin petäjä on nurin. Kunnissa on vastuu heillä, jotka ovat valtuustoissa. On äänestäjien vallassa ketkä valtuustoihin valitaan.
******
Miksi pitäisi luokitella samaisessa lehdessä ollut Kari Sutisen ilosanoma kuntaliitoksista. Hän kertoi saaneensa Tohmajärveltä 3-4 puhelinsoittoa. Niiden perusteella hän näki tohmajärveläisten muuttaneen mielipiteensä itsenäisenä pysymisestä. Että silleen.
Tohmajärvellä riittää höyrypäitä omiksi tarpeiksi. Monella valtuutetullakin pyörivät sukat jaloissa.
Onko Karjalainen vai Kari Sutinen mennyt asioiden edelle tulkitessaan muutamaa nimetöntä puhelin soittoa niin, että Tohmajärven kunta on liittymässä Kiteeseen.
Kun näin edetään, ei odotettavissa ole kovin mukavia aikoja siihen, kun oikeita kuntaliitoksia ryhdytään kokoon rustaamaan.
Kunta-asioissa näytetään edettävän paniikkimielialoissa. Eipä hyvältä näytä.
******
Jos ja kun kuntaliitoksiin mennään, eikö olisi hyvä jos tohmajärveläisiltä itseltään kysyttäisiin mikä on heidän mielipiteensä kuntaliitoksen suunnasta. Onko se Kitee vai Joensuu? Virkahenkilöille ja muutamalle äänekkäälle luottamushenkilöille ei pidä antaa valtaa mihin liitytään. Jos liitytään.

Kovat kiireet kunnassa.

Kiireet ne on minullakin. En ehdi muuta kuin nenää niistämään. Hesan reissulla sain hankittua lunssan. Ei Hellin rokotus pystynyt tappamaan Helsingin bakteeria. Vai mikäse se ötökkä on, joka yskiessä lentää.
******
Otan tähän asian viimeisemmästä Tohmajärven kunnanhallituksen kokouksesta. Vastaavia esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon meneillään olevalta valtuustokaudelta.
SDP:n valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen 25.10.2010. Se koski sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimusta. Aloitteessa oli yksityiskohtainen luettelo asioista, joihin haluttiin muutoksia.
Nyt 30.01.2012 kokouksessaan hallitus toteaa, että on toiminut aloitteen mukaisesti ja esittää sen tiedoksi kunnanvaltuustolle.
******
Näin Tohmajärven kunnassa toimitaan. Tämä aloite on maannut kunnanvirkamiesten, ilmeisesti kunnanjohtaja Olli Riikosen laatikossa yli 15 kuukautta.
Herää kysymys kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Väistön toimista tuoda asioita hallituksen käsittelyyn.
Jos sosiaali- ja terveyspalvelut tunnetaankin virkamiesten ja vallassa olevan keskustapuolueen puolelta poliittiseksi, sitä se ei ole kuntalaisen kannalta.
Tohmajärven kunnassa on ollut jo pitkään tapa, ettei aloitteita tai vastaesityksiä huomioida vähemmistöjen puolelta. Niitä pitkitetään ja venkoillaan jos johonkin suuntaan.
Juuri tästä on kysymys ko. tapauksessa. Samaan aikaan kunnanjohtaja on toiminut erittäin aktiivisesti "omia" ideoitaan ajaessa eteenpäin. On Helliä purettu ja keritty. Jopa siinä määrin, ettei entistä ehditä kuopata kun jo uutta työnnetään tilalle. Välillä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen ja välillä kaduttu, purettu ja sovittu.
******
Odotetaan milloin kunnanjohtaja ehtii paneutua Keskustan jättämään valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään eroa Helli-liikelaitoksesta. Aloite jätettiin samassa kokouksessa, jossa demareiden aloite erota Hellistä hylättiin.
Taitaa keskustan aloitteelle käydä niin, että aika ajaa senkin ohi. Epäilen kunnanjohtajan laatikosta löytyvän uuden tavan jolla tohmajärveläisten asiat pannaan kuntoon. Onko sillä pitempää elinaikaa kuin aikaisimmilla kehitelmillä. Epäilen, ettei ole.

Pakkanen panee

Mitä tehnee ison talon isännät? Otsikolla ja leipätekstin ensimmäisellä lauseella viittaan vanhaan sanontaan. Olen sanontaa käyttänyt aikaisemmin alkuperäisessä muodossa. Nyt en viitsi. Joku pahoittaisi mielensä.
Se on näet niin, että yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä. Vanha sanonta tämäkin. Kuten ökytalo tai syntynyt kultalusikka suussa. Kaikista näistä ja lukemattomista muista olen saanut niin positiivista kuin vähemmän positiivista palautetta.
******
En kirjoita pakkasesta sitäkään, että kovalla pakkasella on kiva tuvan ikkunasta katsoa ulos mitä köyhät ovat panneet päällensä.
Neljännes vuosisata pultsareita porraskäytävästä ja roskiksesta kadulle ajaneena tiedän sen ilman vitsailua. En voi ylpeillä talkkari aikaisilla aikaan saannoksillani. Tämän päivän tiedoilla ja asenteellani saisivat pultsarit olla rauhassa.
Puolustuksekseni en esitä edes sitä, että pultsareiden ulosheitto oli edellytys menestyä talkkarina. Sitä edellyttivät hienot rouvat. Heidän nenäänsä ei sopinut porraskäytävän tunkkainen ilma. Tai roskapussin heitto peitteeksi roskiksella.
******
Kehitys kehittyy. Sekin on vanha sanonta.
Kehitys ja kauppiaat teollisuuden tukemana ovat tuoneet iloksemme energia ystävälliset lamput.
Semmoiset, jotka syttyvät hitaasti, sisällä haisevat ja pakkasella tuikuttavat vain sen verran, että ilmaisevat sijaintinsa. Tätä niiden sanotaan tekevät pitempään kuin aikasemmin käytöstä poistuvat hehkulamput.
Hehkulamppujen hyvänä puolena oli se, että kun ne antoivat valoa ne myös lämmittivät, mikä oli hyvä varsinkin kovilla pakkasilla. 60 watin lamppu riitti kovillakin pakkasilla kellarissa pitämään putket ja perunat sulina.
*******
Edellisestä blogistani tuli palautetta. Siinä sanottiin, ettei Kiteen kaupunginhallitus ole tehnyt päätöstä lomautusten poistamisesta säästötavoitteista. Hyvä niin.
Palaute tuli tällä kertaa Nelosten kautta. Nelosia näytetään seurattavan, vaikka se onkin ollut toistaiseksi "telakalla".
Olen ajatellut ryhtyä vastaamaan blogipalautteisiin. Asia on noussut pintaan, kun Karjalainen on menettänyt asemansa mielipidekirjoitusten julkaisijana.
Toinen syy on, etteivät paikallislehdetkään ole joko saaneet tai julkaisseet mielipiteitä. Niitä luulisi olevan juuri nyt kun kuntia yhdistetään kiihtyvällä voimalla.
Kahotaan, kahotaan. Kiinnostaako lukijoita.
*******
Kuntalaisen mielipide: Tärkeintä on, että Tohmajärvellä säilyy terveyskeskus, jossa on päiväaikainen lääkäripäivystys ja sitä tukeva vuodeosasto.
On aivan sama missä ja miten sitä hallinnoidaan. Kuntarajat eivät ole määrääviä vaan välimatkat. Niitäkin pitää mitata myös ajassa. Ei yksin kilometreissä.

Tästä se alkaa

Kotona ollaan. Tuli taas varmistettua, että matkailu avartaa. Rahapussia. Vaikka en lämpimille maille asti matkannukkaan.
Viikon poissa olo elinpaikkakunnalta ja 15 asteen lämpötilaero sai tunteen kuin olisi ollut pitemmälläkin matkalla.
Pressavaaleista en viitsi kirjoittaa mitään. Haavisto ja Niinistö ovat jauhaneet TV:ssä siihen malliin, että kohta kukaan ei viitsi mennä äänestämään. Yliannostus mitä sorttia hyvänsä saa mitan täyteen. Ainakin minulta. Uutta asiaa ei miehiltä enää näytä heruvan. Saisi tulla kunnallisvaalit. Olisi läheisemmät asiat vaalikupissa.
******
Lehtiä tuossa selailin. Luki meidän kissan kokoisilla kirjaimilla: Syrjäisyyskerroin toi lottopotin. Mikäs se semmoinen lottokierros on ollut, jolta meikäläinen on jäänyt pois.
Tarkempi luku osoitti "voiton" menneen Kiteelle. No hyvä. Rikas naapuri on parempi kuin köyhä naapuri. Ja onhan 4,5 milj. euroa, rahaa sekin.
Muistan kun valtiovalta muutama vuosi sitten tarjosi 10,5 milj. euroa, eikä se kelvannut. Silloin katsottiin Hellin tuovan rahaa 4 milj. euroa joka vuosi.
Nytkö valtio pakottaa ottamaan rahat? Saa nähdä löytyykö jokin konsti kieltäytyä ottamasta vastaan lottopottia.
Tarkemmin luettuani selvisi mistä todellisuudesta on kysymys. Köyhän avusta. Se näyttää olevan niin, että kun tarpeeksi velkautuu on pakko asia korjata. Hyvä esimerkki löytyy Kreikasta. Velat saadaan näyttämään tuloilta, kun ne annetaan anteeksi.
Kiteelle anteeksianto tapahtui niin, että valtiovalta lisäsi tukea kärsivälle. Mikä on inhimillisesti katsoen oikein. Kysymyksessähän on lopulta numeroleikki, jolla saadaan lukuja sarakkeelta toiselle siirtämällä asiat kuntoon. Paperilla. Muutenhan mikään ei muutu. Onnea vain Kitee. En kadehti teitä. Kävin Etelä-Suomessa ja kohdistan kateuteni sinne.
******
Se, että mikään tuskin muuttuu paljastui saman lehden toisesta jutusta. Ennen lottopottia oli Kiteellä tarkoitus lomauttaa henkilöstöä säästöjen aikaan saamiseksi.
Heti lottopotin tultua tietoon kaupunginhallitus päätti, ettei lomautuksia enää tarvita. Ja hepskukkuu päälle.
Nyt Kiteen taloutta näytetään pantavan kuntoon Kesälahden välityksellä. Kuntaliitoksessa Kesälahden kanssa siirretään sinne merkittävä määrä palveluksia. Minä vain en ymmärrä miten siinä säästöjä syntyy kiteeläisille.
No, kyllä kuntapolitiikot näyttävät sen tietävän.
*****
Toisen menestys synnyttää kateutta. Ainakin naapurissa. Lottopotista näyttää ainakin Tohmajärven kunnanjohtaja olevan sitä mieltä, että koko valtiontukijärjestelmä on "hanurista". Miksi nyt? Tukien varassa Tohmajärvelläkin on eletty kautta-aikain.
******
Ensin oli neljän kunnan Helli. Sitten kolmen ja pian kahden kunnan Helli. Tohmajärven kunnanjohtajalla on ollut merkittävä osa kirjata Hellin perustamis- ja lopettamispapereita arkistoon.
Eikö nyt olisi aika rauhoittua ja alkaa hoitaa vain tohmajärveläisten asioita. Nimenomaan nyt kun kunta on vielä olemassa.
Näissä merkeissä.