Seutuvaltuuston valta?

Viime aikoina yhä tiuhempaan tahtiin, varsinkin Sote asioissa, on tullut julki seutuvaltuusto, milloin seutuvaliokunta. On puhuttu ja kirjoitettu mitä nämä "instituutiot" ovat esittäneet tai päättäneet.
Kaivoin esiin Keski-Karjalan seutusopimuksen vuodelta 2004, jota on uudistettu 6.11.2007. Muuta eroa en sopimuksista löytänyt kuin, että uudessa määritellään miten puheenjohtaja seutuvaltuustolle valitaan. Valinnan suorittaa seutuvaltuusto itse ja puheenjohtajien toimivaltakausi on kaksi vuotta.
Seutuvaltuusto antaa nimellään ymmärtää enemmän kuin onkaan. Tosiasiassa se on osa Kiteen kaupungin organisaatiota ja kuntalaki määrittelee sen lautakuntaa vastaavaksi elimeksi.
Mukana olevien kuntien demokratiataulukossa seutuvaltuusto edustaa korkeintaan toista astetta. Sitähän ei valita suoralla kansanvaalilla.
Seutuvaliokunnalla on lähes olemattomat yhteydet suoraan poliittiseen sidokseen. Seutuvaliokunnan muodostavat kunnanjohtajat vahvistettuna elinkeino-organisaation johtajalla sekä seutujohtajlla. Siis puhdas virkahenkilökokoonpano.
Viimemainitusta kokoonpanosta voi ymmärtää miksi asiat sosiaali- ja vanhuspalvelujen järjestämisessä etenevät Keski-Karjalassa niin kuin etenevät. Sote-projektia junailevat samat henkilöt kahdella tasolla, joilla on vain ohut yhteys kunnallisiin päättäjiin.
Seutusopimuksessa on osallistumistasoja kaikkiaan neljä: seutuvaltuusto, seutuvaliokunta, seutufoorumi ja seutukäräjät. Miltään tasolta en löytänyt niiden esittelyoikeutta tai päätäntävaltaa määrittelevää tekstiä. Ihme olisikin ollut jos olisi löytynyt.
Ministeriön ilmaiseman tiedon mukaan seutusopimukset ovat laadittu ennakoimaan ja viemään kuntia yhdistymisen suuntaan.
Kun viimeaikaisia tapahtumia tarkastelee, herää kysymys, toimiiko seutusopimus ja sen organisaatio alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.
Mietipä sitä ite.