Sote:n aiesopimuksesta

Nyt se on tullut terveys ym. palvelujen aiesopimus. Luonnokseksi tuota vielä kutsutaan, mutta eipä taida valtuutetuilta riittää rohkeutta paljon puuttua sopimuksen sisältöön.
Ensin pitäisi lukea "perustutkimusta" 50 sivua ja sitten vielä sopimusluonnosta 6 sivua. Ja mikä työläintä. Asia pitäisi ymmärtää ja tehdä vastaesitykset muutamassa päivässä. Konsultti samaan asiaan on käyttänyt 350000 euroa rahaa ja reilun vuoden.
Lukaisin äsken nopeasti aiesopimusluonnoksen. En voi kovin syvästi mennä analysoimaan sopimuksen sisältöä. Ensilukema voi joskus olla hyvinkin oikeaan osuva, ja siksi muutama huomio tulevasta palvelujen yhdistämisestä kannattaa kirjoittaa.

Päällimmäiseksi nousee ajatus siitä, että tällä sopimuksella riisutaan lähes kaikki se valta, jota kunnallinen järjestelmä on tähän saakka luottamushenkilöille terveys- ja vanhuspalveluista sälyttänyt. On pitkä askel palvelujen yksityistämistä kohti.

Kohta 2. Yhteistyön sisältö. Ykkös ja neloskohtaa lukuunottamatta on sekavasti ilmaistu.

Kohta 3. Hallintomalli. Hallinnon henkilökuntaa koskevat ilmaisut ovat epämääräisiä. Esim. "Johtokunnassa on viisi jäsentä, jotka edustavat laaja-alaisesti tuotannon ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvää osaamista." Tällä perusteella kuka hyvänsä pääsee johtokuntaan tai tohtorikirjalla voi jäädä ulkopuolelle johtokunnan. Muutakin ko. pykälän alta löytyy.

Kohta 4. Eri toimijoiden roolit ja päätösvalta. Tämähän se vasta rosollia näyttää olevan. Ensiksi sanotaan, että kunnat ovat sopineet..... ja seuraavassa lauseessa: "Päätösvalta ja vastuunjako määritellään tarkemmin johtosäännössä, joka valmistellaan erikseen vuoden 2008 aikana ja tulee erikseen kuntien päätettäväksi. Olisi luullut, että jo nyt päättäjät tietäisivät mistä päätetään. Myöhemmin se menee läpihuutojuttuna. Niin kai se on tarkoitettukin.

Kohta 4.2 Yhteislautakunnan rooli ja päätösvalta. "Järjestämisorganisaatiolla ei ole suoraa työnjohto-oikeutta tuotanto-organisaatioon. Miten se voi olla näin? Ja miten se voi olla sitten epäsuora. Tällaiset asiat jo sopimukseen kirjattuna ovat ensimmäinen työriidan aiheuttaja.
Entä kohta, jossa isäntäkunta sitoutuu siihen, ettei se käytä kuntalain 51§:ssä tarkoitettua otto-oikeutta lautakunnan päättämiin asioihin.... Tässä kohtaa kävellään tulevien luottamushenkilöiden vastuiden varpaille ja yritetään sivuuttaa jopa kuntalakia. Eihän se niin voi olla. Tässäkö on ensimmäinen valituskohta? Isäntäkunta on isäntäkunta tässäkin yritelmässä ja kuntalakia ei pitäisi sopimuksilla yrittää kiertää.

Kohta 8. Henkilöstö. Pykälähän on tällaisena ilmaistuna puhdas pakkopykälä. "Tarvittaessa henkilön tehtävät ja toipiste voivat vaihtua. Jos henkilö kieltäytyy tarjotusta tehtävästä, irtisanomissuoja purkautuu."

Tämmöistä nämä kunnanjohtajat ja konsultit terveyden- ja vanhuspalvelujen hoitamiseksi tarjoavat. Samalla ilmoittavat säästöjä syntyvän vuositasolla 4 milj. euroa.
Sopimusluonnos takaa virkamiehille työtä ja uusia virkojakin. Vähemmälle huomiolle jäävät työnsuorittajataso ja ennen keikkea palvelujen tarvitsijat ja veron maksajat.
Kaiken kaikkiaan pidän Sote-rakennelmaa yltiöpäisenä yritelmänä sovellettavaksi käytäntöön ilman kohtuuttomia vaikeuksia ja kustannuksia.
Keski-karjalaisten on palvelut järjestettävä yhdessä. Paras ratkaisu tähän olisi yksi yhteinen kunta. Se ei näytä kelpaavan kannuksiaan kiilloittavalle virkajohtoportaalle. (En kirjoita tähän Olli Riikosen nimeä, vaikka johtaakin koko prosessia)
Annetaan ämmän olla kaivossa. Kyllä se sieltä nousee. Joskin kallein kustannuksin