Keskustelu alkanut vihdoinkin

Vihdoinkin keskustelu on alkanut niin Sotesta kuin kunnankin tulevaisuudesta. Vielä kun sen verran "etraantuisi" mielipiteet eteenpäin, että keskustelu pohjautuisi kuntalaisen asemaan tulevissa muutoksissa.
Tärkeintä ei ole Soten hallinnon järjestäminen. Ei ainakaan virkamiesten lähtökohtia tärkeinpänä pitäen. Vielä epäoleellisempaa on nostaa ykkösasiaksi kunnan itsenäisenä pysyminen. Valtiovaltaa vastaan taisteleminen, ei taida onnistua edes itsepäisiltä tohmajärveläisiltä.
Olleellista olisi ajatella mitä muutoksia edessä olevat vaihtoehdot tuovat kuntalaisille. Vaihtoehtoja on edelleen, jos niitä halutaan käyttää. Myös aikaa on vuositolkulla.
Ainoan vaihtoehdon ja kiireestä puhuvien pitäisi perustella kantansa. Sitä en ole heidän huomannut tehneen. En julkisuudessa, en kunnanhallituksessa enkä valtuustossa.
* * *
Mielihyvällä olen pannut merkille Sote ja kunta-asioiden keskustelun alkaneen Karjalaisen nettimielipidepalstalla. Olen itsekin muutaman mielipiteen sinne kirjoittanut omalla nimelläni. Luottamushenkilön velvollisuus on ilmoittaa mielipiteensä niin kannattajilleen kuin vastustajilleenkin. Tällainen menettely ei näytä olevan kovin yleistä ainakaan Tohmajärvellä. Jopa kunnanvaltuustossa istua nökötetään ääneti ja tyydytään ryhmän ilmaisemaan kantaan. Tosin heti kokouksen jälkeen voidaan sanoa, etten ole tuota mieltä, mutta kun ryhmässä ei voi olla erimieltä.
* * *
Viimeisimmässä hallituksen kokouksessa Sote-asiaa käsitellessä yritin virittää kriittistä keskustelua aiesopimuksen kohta 8. Henkilöstö. "Jos henkilöstö kieltäytyy tarjotusta tehtävästä, irtisanomissuoja purkautuu."
Ei syntynyt keskustelua. Ilmeisesti syykin oli selvä. Äänestyksessä, joka hyväksyi kohdan jäämään aiesopimuikseen, kolme neljästä eivät ole olleet ilmeisesti päivääkään palkkatyössä.
Ymmärrän tällaisessa tapauksessa vaikeuden paneutua asiaan. Mutta voisi sitä kuunnella, mitä toisella puolella pöytää asiasta tiedetään. Tohmajärvellä ei ole kuultu vähemmistön mielipiteitä jos ne poikkeavat enemmistön mielipiteistä sinä aikana jona minä olen ollut luottamustehtävissä.
Näin se vain on. Ei maha mittään.
Henkilöstö voi olla edellä puhutusta uhasta huoletta. Suomessa ei sentään tämmöisiä asioita hoideta kunnanhallitusten enemmistön toimesta eikä varsinkaan Soten tarpeista johtuen. Näin se vain on. Ei maha mittään.
* * *
Luottamushenkilöt ovat julkisuuden henkilöitä. Siksi heidän yksityishenkilösuojansa on pienempi kuin ns. tavallisen kansalaisen. Tätä lähtee pääministeri Matti Vanhanen mittauttamaan käräjiin. Saa nähdä miten asiassa käy.
Myös vähempi osaiset luottamushenkilöt pääsevät joskus lehdistön palstoille tekemisistään. Nimenomaan tekemisistään. Tämän olen valmis allekirjoittamaan ja hyväksymään.
Sellaista halveksivaa kirjoitusta, jota en ole tehnyt, en tule myöskään nielemään kakistelematta. Niin pieni politiikko ja julkisuuden henkilö kuin olenkin, haluan pitää kunniastani kiinni niin kauan kuin siihen pystyn. Arvostella saa tekemisiäni ja kiittääkin, mutta siihen julkisuuteni suojaamttomuus päättyykin.
Jos puheitani sanotaan julkisuudessa totuuden vastaisiksi eli valeeksi, en tule sitä hyväksymään, ennenkuin sellaiset väitteet todeksi todetaan.
Näin se vain on. Ei maha mittään.
* * *
Mennyt vuosi on hurahtanut ohi. Näyttää kun vuodet tulisivat sitä lyhyemmiksi, mitä enemmän ikää karttuu.
Elämä jatkuu päivän kerrallaan ensi vuonnakin. Niin vanhalla kuin nuorellakin. Nuori voi elää ajatuksella; kerkiäähän tuon huomenna. Vanha ehkä ajattelee; kerkiänkö tuon tehdä tänään, kun huomisesta ei tiedä.
Tänä vuonna olen opetellut kirjoittamaan tähän kotipalstaan. Yritän sitä ensi vuonnakin. Ehkä pystyn palstaa kehittämäänkin. Lukijoita on ollut mielestäni kiitettävästi. Se osoittaa tämmöisenkin mielipidepalstan olemassa olon oikeutuksen. Kiitän lukijoita mielenkiinnosta.

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta. Tavataan taas palstoilla.

Palstanpitäjä.