Miksi ei meillä

Muualla Suomessa näytetään ymmärrettävän kunnalliselämää paremmin kuin meillä Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Keski-Karjalassa.
Tämän päivän uutinen oli, että viisi kuntaa Kymenlaaksossa liittyvät yhteen. Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Valkeala ja Jaala muodostavat yhteisen kunnan. Elimäki jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle yhdellä äänellä.
Uudessa kaupungissa on yli 80000 asukasta ja nimi kaupungille päätetään myöhemmin.
* * *
Keski-Karjalassa nyhrätään ja jarrutetaan kuntaliitoksia vastaan, mikä kuitenkin on väistämättä edessä. Jos ja kun Keski-Karjalaan muodostetaan yksi yhteinen kunta, ei sekään takaa, että olotila jää kovin pitkäksi. Muutaman vuosikymmenen rauhan ja kehityksen mahdollisuuden se kuitenkin antaisi alueelle ja täällä asuville.
Sote-hankkeella ajetaan terveys- ja vanhuspalveluja yhteiseen pulloon, josta niiden saaminen kuntalaisille tulee olemaan äärimmäisen hankalaa ja kallista. Uuden yhteisen byrokratian pystyttäminen erillisiin kuntiin, jossa hallinnoijia on kohta enemmän kuin käyttäjiä, ei voi olla viisasta.
Sote-hankkeiden vetäjien olisi aika tuoda suunnitelmiaan kuntalaisten tietoon ja keskusteluun. Vasta silloin niiden erinomaisuutta voitaisiin verrata esim. kuntaliitoksilla aikaan saataviin palveluihin.
Keski-Karjalan Sote-hanke on kunnanjohtajien keksintö ja hallinnoima. Sitä on varjeltu kuntalaiskeskustelulta ainakin Tohmajärvellä kouristuksen omaisesti. Miksi, on aiheellista kysyä?
Nyt keskustelua käydään ohjatusti ja tarkasti rajoitetusti vain seutuvaltuustossa, jolla ei ole varsinaiseen asiaan mitään päätäntävaltaa. Miten pitkään vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut tällaista sietävät? Hehän jäävät keskustelusta ja ohjauksesta ulos kuin lumiukot.