En kuitenkaan niin kauas kuin joidenkin tiedän toivovan. En edes sinne missä pippuri kasvaa. Teempä vain sukulointi matkan. Käyn tarkistamassa missä ne kutsut viipyvät. Viime vuonna lähetetytkään eivät ole tulleet perille. Joulukortit tuli, vierailukutsut ovat taas häveissä.
Vähän niin kuin hyvän loppuvuoden toivotusten takia piipahdin kunnanvirastolla. Mutta tyhjä talohan siellä oli. Kaikki johtaja ja päällikkö nimikettä käyttävät olivat häippässeet lomille. Ja vielä yhtäaikaa. Se niistä herrojen tärkeistä paikalla oloista.
Mitä herrat edellä, sitä pienemmät pomot perässä. Huoneet olivat tyhjillään heilläkin. Teknillisessä toimistossa oli ovessa aukioloajat. Ne kuitenkin kumottiin ilmoituksella, että toimisto on kiinni klo 11,00 - 12,00. Ovet olivat lukossa mutta onneksi sisällä paloivat valot. Se siitä yleisön palvelusta.
Kirkkoherranvirastoon en uskaltanut edes poiketa.
*******
Voi, voi sitä Nykäsen Mattia. Eikö se opi ikinä? Matista kirjoittaville toimittajille lähetän terveisiä. Ei tarvitse olla Olympia-voittaja, ei maailman mestari, ei edes mäkihyppääjä, että pystyy tappelemaan, puukottamaan ja hakkaamaan vaimoaan. Matin tapaisia kavereita ovat linnat pullollaan. Käykää vankilassa katsomassa heitä ja kirjoittakaa heistä. Vaihteeksi. Ei menisi urheilijoilta loppu maine, mikä vielä "dooppinkistä" on jäljellä.
*******
Hyvää loppuvuotta kaikille ja parempaa tulevaa vuotta. Mitenkä sitä sanotaan, kiitos menneestä ja toivotaan parempaa tulevaa. Saatan kirjoittaa reissustakin. Ainakin nelosten lyhyeisiin.
maanantai 28. joulukuuta 2009
perjantai 25. joulukuuta 2009
Juuret Tohmajärvellä
Hesarin Nyt-liitteestä sattui silmään nimi Vallinoja. Tarkemmin Elli Vallinoja. Hän esittää pääosaa 6.1.2009 ensi-iltansa saavassa elokuvassa "Jos rakastat."
Elokuvasta en enempää kuin, että sen ohjaa Neil Hartwick ja on tyyliltään romanttinen musikaali. Mutta Elli Vallinojan juurista ja kytköksistä Tohmajärvelle muutama sana lienee paikallaan.
Tunsin Elli Vallinojan isänisänisän Mauno Vallinojan. Hän rakensi ja asui perheineen paloaseman "pihapiirissä" olevassa talossa. Oli vakaa eläjä ja hankki pääasiallisen toimeentulonsa ostamalla karjaa ja "panemalla se lihoiksi" kauppoihin ja teurastamolle. Hänen vaimonsa oli myös hiljainen ja uskoakseni uskovaisuuteen taipuvainen.
En mene sukuselvitykseen syvemmälle. Mauno Vallinojan pojista toinen Aulis Vallinoja jäi Tohmajärvelle ja tunnettiin myöhemmin menestyneenä kuorma-autoilijana. Toinen poika Veli koulutettiin ja hänestä tuli autoinsinööri ja toimi Sisu- autossa näkyvissä ja johtavissa tehtävissä. (järjesti minullekin työpaikan autonasentajaksi. Oli riskisijoitus)
Kerrottiin, että Veli oli läpäissyt lentäjäksi tarvittavat kokeet, mutta alaikäisenä ei saanut koulutukseen tarvittavaa lupaa isältään.
Velillä on poika Ilkka ja hänen tyttärensä on tämä Elli. Ilkka on sen verran harvaan tapaamani, etten hänestä voi sanoa oikeastaan mitään. Taisi olla huonot housussa kun viimeksi tavattiin. Oisko tuosta 45 vuotta.
Semmoista tämä elämä on. Jos olisi Mauno Vallinojalle sanottu, että joskus hänen sukupuunsa perillisistä joku esittää pääosaa elokuvassa, olisiko Mauno edes tuhahtanut mielipiteeseen. Lentäjäkin Maunolle oli ylipääsemätön asia.
Pitää se Ellin leffa käydä katsomassa. Ja käyhän se Ellikin silloin tällöin Tohmajärvellä.
Elokuvasta en enempää kuin, että sen ohjaa Neil Hartwick ja on tyyliltään romanttinen musikaali. Mutta Elli Vallinojan juurista ja kytköksistä Tohmajärvelle muutama sana lienee paikallaan.
Tunsin Elli Vallinojan isänisänisän Mauno Vallinojan. Hän rakensi ja asui perheineen paloaseman "pihapiirissä" olevassa talossa. Oli vakaa eläjä ja hankki pääasiallisen toimeentulonsa ostamalla karjaa ja "panemalla se lihoiksi" kauppoihin ja teurastamolle. Hänen vaimonsa oli myös hiljainen ja uskoakseni uskovaisuuteen taipuvainen.
En mene sukuselvitykseen syvemmälle. Mauno Vallinojan pojista toinen Aulis Vallinoja jäi Tohmajärvelle ja tunnettiin myöhemmin menestyneenä kuorma-autoilijana. Toinen poika Veli koulutettiin ja hänestä tuli autoinsinööri ja toimi Sisu- autossa näkyvissä ja johtavissa tehtävissä. (järjesti minullekin työpaikan autonasentajaksi. Oli riskisijoitus)
Kerrottiin, että Veli oli läpäissyt lentäjäksi tarvittavat kokeet, mutta alaikäisenä ei saanut koulutukseen tarvittavaa lupaa isältään.
Velillä on poika Ilkka ja hänen tyttärensä on tämä Elli. Ilkka on sen verran harvaan tapaamani, etten hänestä voi sanoa oikeastaan mitään. Taisi olla huonot housussa kun viimeksi tavattiin. Oisko tuosta 45 vuotta.
Semmoista tämä elämä on. Jos olisi Mauno Vallinojalle sanottu, että joskus hänen sukupuunsa perillisistä joku esittää pääosaa elokuvassa, olisiko Mauno edes tuhahtanut mielipiteeseen. Lentäjäkin Maunolle oli ylipääsemätön asia.
Pitää se Ellin leffa käydä katsomassa. Ja käyhän se Ellikin silloin tällöin Tohmajärvellä.
tiistai 22. joulukuuta 2009
JOULURAUHAA
HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA !
Elän tätä päivää. Kahdestaan vaimon kanssa. Takana päin ovat yhteiset joulut lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa. Hyväksyn sen tosiasiana.
Tehtäväni perheyhteisössä on muuttunut. Tunnen olevani esimerkki hyvässä ja varoitus pahassa. Nuoremmille on jätettävä valinnan mahdollisuus.
Joulukaan, niin perhejuhla kuin onkin, ei saa muodostua pakosta. On monenlaisia joulunviettotapoja. Välimatka ei ole erottava tekijä. Monesti päinvastoin.
Pisin matka tästä päivästä on tuonpuoleiseen. Ajallisesti se on kuitenkin lyhyt. Sanotaan, että se on yksi henkäys vain.
Tuonpuoleiseen ei voi kurkistaa. Siihen voi varautua kuitenkin monella tapaa. Yksi mahdollisuus siihen on käynti aattona hautausmaalla ja sytyttää edesmenneiden haudalle kynttilä.
Ei pakosta tai tavan vuoksi, vaan kiitokseksi ja kunnioitukseksi heidän tekemästään työstä meidän jälkeen jääneiden hyväksi.
Olen kirjoittanut tähän blogiin viitisensataa juttua. Monet ovat olleet kriittisiä. Jos lukija on ollut tarkkana, niin on huomannut, etten arvostele tai arvosta ihmisiä, vaan heidän tekojaan. Yleensä huonompi osaisen näkökulmasta ja puolesta.
En väitä olevani mielipiteineni oikeassa. Mutta sen voin vakuuttaa, että olen mielipiteissäni rehellinen.
Toivotan lukijoilleni hyvää Joulua ja entistä parempaa tulevaa vuotta.
Jatkan kirjoituksiani osoitteissa: www.kotipalsta.blogspot.com ja http://neloset.wordpress.com/
Tunnen eläväni tätä päivää Kirstin ja kissan kanssa. Jouluna 2009 Veijo Tuunanen.
Elän tätä päivää. Kahdestaan vaimon kanssa. Takana päin ovat yhteiset joulut lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa. Hyväksyn sen tosiasiana.
Tehtäväni perheyhteisössä on muuttunut. Tunnen olevani esimerkki hyvässä ja varoitus pahassa. Nuoremmille on jätettävä valinnan mahdollisuus.
Joulukaan, niin perhejuhla kuin onkin, ei saa muodostua pakosta. On monenlaisia joulunviettotapoja. Välimatka ei ole erottava tekijä. Monesti päinvastoin.
Pisin matka tästä päivästä on tuonpuoleiseen. Ajallisesti se on kuitenkin lyhyt. Sanotaan, että se on yksi henkäys vain.
Tuonpuoleiseen ei voi kurkistaa. Siihen voi varautua kuitenkin monella tapaa. Yksi mahdollisuus siihen on käynti aattona hautausmaalla ja sytyttää edesmenneiden haudalle kynttilä.
Ei pakosta tai tavan vuoksi, vaan kiitokseksi ja kunnioitukseksi heidän tekemästään työstä meidän jälkeen jääneiden hyväksi.
Olen kirjoittanut tähän blogiin viitisensataa juttua. Monet ovat olleet kriittisiä. Jos lukija on ollut tarkkana, niin on huomannut, etten arvostele tai arvosta ihmisiä, vaan heidän tekojaan. Yleensä huonompi osaisen näkökulmasta ja puolesta.
En väitä olevani mielipiteineni oikeassa. Mutta sen voin vakuuttaa, että olen mielipiteissäni rehellinen.
Toivotan lukijoilleni hyvää Joulua ja entistä parempaa tulevaa vuotta.
Jatkan kirjoituksiani osoitteissa: www.kotipalsta.blogspot.com ja http://neloset.wordpress.com/
Tunnen eläväni tätä päivää Kirstin ja kissan kanssa. Jouluna 2009 Veijo Tuunanen.
maanantai 21. joulukuuta 2009
Minusta tulee puolitonnari
Otsikko enteilee pian viidettäsadatta blogikirjoitustani. Lehmästä kun tulee tonnari, siitä tehdään juttu ja kuvataan tissit. Meikäläisen on kirjoitettava juttu itsestään ja omasta päästä. Mummo-vainaa teki ruuat yleensä sianlihasta ja omasta päästä. Minä teen jutun tyhjästä ja omasta päästä. Nänniäkään ei kyllä valokuvata.
Jouluahan se tulla jollottaa. Onneksi ei kukaan enää tollota eikä vollota. Ennen vanhaan sitäkin tapahtui. Joulu oli yksi tressaavimmista juhlista. No, oli sitä häätkin.
Kerrompa tässä muutamasta mieluisammasta joululahjasta. Ensimmäinen oli talvisotajouluna saatu sinipuna-kynä. Olen siitä kirjoittanut muistaakseni kaksikin pakinaa. En kirjoita kolmatta. Ainakaan vielä. Antaa dementian kehittyä. Jäisi turha toisto pois.
Dementia on vakava sairaus ja sillä ei ole syytä laskea leikkiä. Sinipuna-kynä olkoon esimerkkinä, ettei lahjan suuruus ja rahallinen arvo ole tärkeintä. Tärkeämpää on antajan ja vastaanottajan mieli.
Varttia vaille sataanvuoteen mahtuu monenlaista joululahjaa. Arvokasta ja arvotonta. Kahteen viimeiseen vuoteen ovat osuneet eniten hyvää mieltä tuoneet joululahjat. Vuosi sitten sain lahjaksi vuohen. Tänä vuonna sain 6 kanaa.
Lukija tietäneekin, että kyseessä on Kirkon Ulkomaanavun kautta menevä katastrofiapu kehitysmaihin. En "Jeesustele" joululahjallani. Olen vain ylpeä ja kiitollinen siitä, että lahjan antaja on ymmärtänyt kohtani lahjan suhteen oikein.
Toivottavasti kananlento kehitysmaahan onnistuu ja kanat ryhtyvät siellä töihin. Munimaan. Minä jatkan munimista täällä.
Nyt ryhdytään odottamaan joulua. Pukkia ei meille tule. Yksi juttu pitää kaiketi ennen pyhiä pykätä. Yksi puuttuu viidestäsadasta.
Jouluahan se tulla jollottaa. Onneksi ei kukaan enää tollota eikä vollota. Ennen vanhaan sitäkin tapahtui. Joulu oli yksi tressaavimmista juhlista. No, oli sitä häätkin.
Kerrompa tässä muutamasta mieluisammasta joululahjasta. Ensimmäinen oli talvisotajouluna saatu sinipuna-kynä. Olen siitä kirjoittanut muistaakseni kaksikin pakinaa. En kirjoita kolmatta. Ainakaan vielä. Antaa dementian kehittyä. Jäisi turha toisto pois.
Dementia on vakava sairaus ja sillä ei ole syytä laskea leikkiä. Sinipuna-kynä olkoon esimerkkinä, ettei lahjan suuruus ja rahallinen arvo ole tärkeintä. Tärkeämpää on antajan ja vastaanottajan mieli.
Varttia vaille sataanvuoteen mahtuu monenlaista joululahjaa. Arvokasta ja arvotonta. Kahteen viimeiseen vuoteen ovat osuneet eniten hyvää mieltä tuoneet joululahjat. Vuosi sitten sain lahjaksi vuohen. Tänä vuonna sain 6 kanaa.
Lukija tietäneekin, että kyseessä on Kirkon Ulkomaanavun kautta menevä katastrofiapu kehitysmaihin. En "Jeesustele" joululahjallani. Olen vain ylpeä ja kiitollinen siitä, että lahjan antaja on ymmärtänyt kohtani lahjan suhteen oikein.
Toivottavasti kananlento kehitysmaahan onnistuu ja kanat ryhtyvät siellä töihin. Munimaan. Minä jatkan munimista täällä.
Nyt ryhdytään odottamaan joulua. Pukkia ei meille tule. Yksi juttu pitää kaiketi ennen pyhiä pykätä. Yksi puuttuu viidestäsadasta.
lauantai 19. joulukuuta 2009
Tietoisia sotkuja Hellissä
Tämän päivän Karjalainen otsikoi: "Tilintarkastajilla sanomista Keski-Karjalan sote-sopimuksista". Siis mitä ilmeisemmin myös kuntien ja Helli-liikelaitoksen rahaliikenteestä. Sehän yleensä eniten kiinnostaa tilintarkstajia.
"Olemme tietoisia näistä asioista", ilmoittaa kunnanjohtaja Olli Riikonen samassa lehtijutussa. Herää kysymys, mistä on kysymys. Onko kuntien ja Helli-liikelaitoksen tiliasioita hoidettu tietoisesti vastoin sopimuksia? Mitä siitä sanoo esim. kuntalaki ja virkamiesvastuu.
*******
Tuleeko asiaan lisäsotkua siitä, kun tilintarkastajien tarkastusilmoitus on osoitettu kunnanhallituksille. Mitä varten vastausta ryhtyy rustaamaan kunnanjohtajista koostuva seutuvaliokunta. Tällä kunnanjohtajista kootulla porukalla ei ole edes johtosääntöä toiminnalleen. Eikä muutakaan mantaattia hoitaa, selvittää ja tehdä esityksiä kuntien hallituksille. Minä en ainakaan sellaista kuntalaista ole löytänyt, enkä myös seutusopimuksesta, jonka pohjalta kunnanjohtajat seutuvalikunnalle luulevat valtansa saaneen.
******
Tohmajärvellä valtuustossa hämmennystä aiheutti kun Helli-liikelaitoksen käyttöön mätkäistiin Yhteistoimintasopimuksen ja Tilaajasopimuksen vastaisesti rutkasti lisäeuroja. Tosin äänestyksen jälkeen, mutta yksinkertaisen enemmistön turvin.
Mitä lie liikkunut kunnanjohtaja Riikosen päässä, kun teki kunnanhallitukselle lisämäärärahasta esityksen. Esitys oli hänen itsensä tekemän ja allekirjoittaman tilaajasopimuksen vastainen. Nyt hän ilmoittaa Karjalaisen sivulla: "Olemme tietoisia näistä asioista." Onko toiminta välinpitämätöntä, tyhmää, piittaamatonta vai viisaasti harkittua? Vai peräti lainvastaista?
******
Koko Helli-sopan ovat kehitelleet kunnanjohtajat seutuvaliokunnan verhon takana. Pöytäkirjoja ei liiemmin ole julkisuuteen lennellyt. Eikö nyt kun, tilintarkastajatkin ryhtyvät kyselemään, olisi aika kuopata seutuvaliokunta ja seutuvaltuusto epädemokraattisena kuntien asoiden hoitoon. Pelkään, että näin jatkettaessa upotaan entistä syvemmälle hetteikköön.
"Olemme tietoisia näistä asioista", ilmoittaa kunnanjohtaja Olli Riikonen samassa lehtijutussa. Herää kysymys, mistä on kysymys. Onko kuntien ja Helli-liikelaitoksen tiliasioita hoidettu tietoisesti vastoin sopimuksia? Mitä siitä sanoo esim. kuntalaki ja virkamiesvastuu.
*******
Tuleeko asiaan lisäsotkua siitä, kun tilintarkastajien tarkastusilmoitus on osoitettu kunnanhallituksille. Mitä varten vastausta ryhtyy rustaamaan kunnanjohtajista koostuva seutuvaliokunta. Tällä kunnanjohtajista kootulla porukalla ei ole edes johtosääntöä toiminnalleen. Eikä muutakaan mantaattia hoitaa, selvittää ja tehdä esityksiä kuntien hallituksille. Minä en ainakaan sellaista kuntalaista ole löytänyt, enkä myös seutusopimuksesta, jonka pohjalta kunnanjohtajat seutuvalikunnalle luulevat valtansa saaneen.
******
Tohmajärvellä valtuustossa hämmennystä aiheutti kun Helli-liikelaitoksen käyttöön mätkäistiin Yhteistoimintasopimuksen ja Tilaajasopimuksen vastaisesti rutkasti lisäeuroja. Tosin äänestyksen jälkeen, mutta yksinkertaisen enemmistön turvin.
Mitä lie liikkunut kunnanjohtaja Riikosen päässä, kun teki kunnanhallitukselle lisämäärärahasta esityksen. Esitys oli hänen itsensä tekemän ja allekirjoittaman tilaajasopimuksen vastainen. Nyt hän ilmoittaa Karjalaisen sivulla: "Olemme tietoisia näistä asioista." Onko toiminta välinpitämätöntä, tyhmää, piittaamatonta vai viisaasti harkittua? Vai peräti lainvastaista?
******
Koko Helli-sopan ovat kehitelleet kunnanjohtajat seutuvaliokunnan verhon takana. Pöytäkirjoja ei liiemmin ole julkisuuteen lennellyt. Eikö nyt kun, tilintarkastajatkin ryhtyvät kyselemään, olisi aika kuopata seutuvaliokunta ja seutuvaltuusto epädemokraattisena kuntien asoiden hoitoon. Pelkään, että näin jatkettaessa upotaan entistä syvemmälle hetteikköön.
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
Ei ota selvää Erkkikään
Keski-Karjalan valtuustojen käsittelyssä oleva peruspalveluohjelma on raamattu, jossa sairastuminen luokitellaan synniksi.
Hellin hallinto on rakennettu myös kirkollisen järjestelmän muotoon. Ylimpänä on itsevaltias ylipappi ja hänen alapuolellaan hierarkisessa järjestyksessä muut järjestelmästä toimensa ja toimeentulonsa saavat rabbit.
Peruspalveluohjelman kirjallinen muoto on sikäli raamatullinen, että siinä sairastunut tai vanhus voidaan aina tulkinnoilla osoittaa "syntiseksi". Järjestelmän pystyssä pysyminen on nostettu ykkösasiaksi.
Nyt näyttää kuntalaiset, nämä opetuslapset, heräilevän. He kysyvät mihin on unohtuneet sairaat ja raskautetut. Ainakin näin voi todeta viimeisten Rääkkylän ja Tohmajärven kunnanvaltuustojen kokouksissa tehtyjen päätösten pohjalta.
*******
Tohmajärvellä lähdetään Hellistä lasten perhepäivähoidon ja varhaiskasvatuksen osalta. Samoin, vaikka kunnanvaltuuston päätöstä vastaan kunnanjohtaja Olli Riikonen käy omaa taisteluaan, valtuusto vahvisti vuodeosaston pysymistä "riittävällä laitospaikka" merkinnällä. Vuokko Väistö ja Matti Gröhn jo hallituksessa taistelivat näiden asioiden puolesta ja siellä "hävisivät". Nyt valtuutetut muuttivat hallituksen äänestyspäätöstä. Hienoa.
*******
Rääkkylän valtuuston yksimielisesti tekemät lisäykset lähipalveluihin, asettaa "raamatun tulkintaan" rajoja. Yhteistoimintasopimus antaa siihen mahdollisuuden. Yhteistoiminta voi ja pitää jatkua, vaikka siihen selventäviä asioita lisättäisiin perusvalveluohjelmassa. Rääkkylässä näin on tehty. Tiedän, että tämmöinen on pahan makuista jo "rabbi-porukalle". Tulkinnalle ja sanan selitykselle kun jää vähemmän sijaa.
******
Mutta riittääkö lääkäripalveluille merkintä klo 8,00 ja 16,00 välillä tapahtuvaksi? Kysymyksen asettaa Hellin tekemä lääkäripalvelusopimus ja siinä julkisuudessa mainittu sanktio-pykälä. Luottamushenkilöiden tulee olla tarkkana. Jos sanktion seurausta lähdetään toteuttamaan vasta kun palvelut ovat puolittuneet, ko. pykälä tukee palvelujen alasajamista enemmän kuin niiden pysymistä.
Koko lääkäripalvelujen kilpailuttaminen näyttää omituiselta. Eikö se tulisi tapahtua tilaajan eli sosiaali- ja terveyslautakunnan toimesta. Mielestäni tuottaja Helli-liikelaitos sopii siihen huonosti. Vielä jos lääkäripalvelusopimuksessa Helli on tilaaja niin termi on vähintäinkin sotkeva asioita. No, sananselitykselle jää tilaa. Ja sitä rabbit osaavat.
Entä mikä tilanne syntyy, jos lääkäripalvelut Keski-Karjalassa sanktio-pykälän perusteella puolittivat. Astuuko kunnanvaltuustot sitten yksimielisesti puolustamaan kuntalaisten etua vai asettuvatko rabbien" puolelle? Onko Helli astunut sopimuksellaan valtuutettujen varpaille? Tähän pitää löytää vastaus muualta kuin omilta sananselittäjiltä.
KeskiKarjalanNelosten "Lyhyet-palstalla" käsitellään Tohmajärven kunnanvaltuuston tapahtumia.
Hellin hallinto on rakennettu myös kirkollisen järjestelmän muotoon. Ylimpänä on itsevaltias ylipappi ja hänen alapuolellaan hierarkisessa järjestyksessä muut järjestelmästä toimensa ja toimeentulonsa saavat rabbit.
Peruspalveluohjelman kirjallinen muoto on sikäli raamatullinen, että siinä sairastunut tai vanhus voidaan aina tulkinnoilla osoittaa "syntiseksi". Järjestelmän pystyssä pysyminen on nostettu ykkösasiaksi.
Nyt näyttää kuntalaiset, nämä opetuslapset, heräilevän. He kysyvät mihin on unohtuneet sairaat ja raskautetut. Ainakin näin voi todeta viimeisten Rääkkylän ja Tohmajärven kunnanvaltuustojen kokouksissa tehtyjen päätösten pohjalta.
*******
Tohmajärvellä lähdetään Hellistä lasten perhepäivähoidon ja varhaiskasvatuksen osalta. Samoin, vaikka kunnanvaltuuston päätöstä vastaan kunnanjohtaja Olli Riikonen käy omaa taisteluaan, valtuusto vahvisti vuodeosaston pysymistä "riittävällä laitospaikka" merkinnällä. Vuokko Väistö ja Matti Gröhn jo hallituksessa taistelivat näiden asioiden puolesta ja siellä "hävisivät". Nyt valtuutetut muuttivat hallituksen äänestyspäätöstä. Hienoa.
*******
Rääkkylän valtuuston yksimielisesti tekemät lisäykset lähipalveluihin, asettaa "raamatun tulkintaan" rajoja. Yhteistoimintasopimus antaa siihen mahdollisuuden. Yhteistoiminta voi ja pitää jatkua, vaikka siihen selventäviä asioita lisättäisiin perusvalveluohjelmassa. Rääkkylässä näin on tehty. Tiedän, että tämmöinen on pahan makuista jo "rabbi-porukalle". Tulkinnalle ja sanan selitykselle kun jää vähemmän sijaa.
******
Mutta riittääkö lääkäripalveluille merkintä klo 8,00 ja 16,00 välillä tapahtuvaksi? Kysymyksen asettaa Hellin tekemä lääkäripalvelusopimus ja siinä julkisuudessa mainittu sanktio-pykälä. Luottamushenkilöiden tulee olla tarkkana. Jos sanktion seurausta lähdetään toteuttamaan vasta kun palvelut ovat puolittuneet, ko. pykälä tukee palvelujen alasajamista enemmän kuin niiden pysymistä.
Koko lääkäripalvelujen kilpailuttaminen näyttää omituiselta. Eikö se tulisi tapahtua tilaajan eli sosiaali- ja terveyslautakunnan toimesta. Mielestäni tuottaja Helli-liikelaitos sopii siihen huonosti. Vielä jos lääkäripalvelusopimuksessa Helli on tilaaja niin termi on vähintäinkin sotkeva asioita. No, sananselitykselle jää tilaa. Ja sitä rabbit osaavat.
Entä mikä tilanne syntyy, jos lääkäripalvelut Keski-Karjalassa sanktio-pykälän perusteella puolittivat. Astuuko kunnanvaltuustot sitten yksimielisesti puolustamaan kuntalaisten etua vai asettuvatko rabbien" puolelle? Onko Helli astunut sopimuksellaan valtuutettujen varpaille? Tähän pitää löytää vastaus muualta kuin omilta sananselittäjiltä.
KeskiKarjalanNelosten "Lyhyet-palstalla" käsitellään Tohmajärven kunnanvaltuuston tapahtumia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
