Tasemummot

Kolme totuutta, joissa unohdetaan vanhus

Erkki Määttäsen dokumentti Tasemummot TV-ykkösessä on saanut laajaa huomiota vanhusten hoidosta eritoten Tohmajärvellä. Keskusteluun puolesta ja vastaan ovat ottaneet osaa niin tilaajat, tuottajat kuin käytännön työntekijät ja Facebookissa varsinkin tavalliset kuntalaiset. Dokumentti itsessään on erinomainen kuvaus vanhusten elämästä hoitokodeissa. Heidän tuntemuksistaan, toiveista ja elämän arjesta sen lähestyessä loppuaan. Dokumentti ei ollut kenenkään puolesta, eikä ketään vastaan vaan juuri sellainen jollainen dokumentin pitääkin olla. Kuvaus todellisuudesta tohmajärveläisissä vanhushoitokodeissa. Seuraavassa muutama huomio mitä sijoittelusta ja vanhustenhoidosta olen saanut lukea julkisuudessa.

Attendon puolesta viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja ja liiketoimintajohtaja Kirsi Pitkälä sanovat dokumentista, että se on värittynyt ja sisältää lukuisa virheitä. Niitä he eivät kuitenkaan yksilöi. He toteavat, ettei Attendo päätä, missä vanhus asuu.

Siun Soten toimialajohtaja Eija Rieppo sanoo Kotikarjalassa, että Attendo päättää mihin ikäihmiset sijoittelevat.

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ottaa laajasti kantaa kirjallisessa tuumailuissaan dokumentin sisältöön. Niistä syntyi kuva kuin hän asettuisi jotenkin puolustamaan Attendoa sen toiminnoissa. Suora sitaatti: "...sijoitusarviota ei kuitenkaan tee yksin Attendon henkilöstö, vaan sijoituspäätöksen tekee aina viimekädessä virkavastuulla toimiva soten virkamies."

Lopuksi on syytä palata vuoteen 2013. Silloin maksetussa ilmoituksessa Polemiikki-lehdessä yhdessä Attendon myyntijohtaja Timo Wikberg ja Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen "mainostavat" Attendon Kuntaturvaa mm. seuraavasti. "Kuntaturva-malli hyödyttää monin tavoin, sillä se työllistää kuntalaisia ja tukee paikallista yrittäjyyttä, mikä puolestaan tuo lisätuloja kuntaan. Kuntaturvassa päätösvalta ja ohjaus sote-asioissa säilyvät kokonaan omassa kunnassa, sillä palvelujen johto toimii kunnanhallituksen ja -valtuuston alaisuudessa."

Kysyn onko näin Tohmajärvellä samalla kun onnittelen Polvijärven kunnanvaltuustoa tekemästään päätöksestä pitää vanhuspalvelut kunnan tuottamina ja vastuulla

Vaihtoehdot vaikeuttavat

Metsäongelmia

MT lehdessä 19.9 oli tutkimusjohtaja Paula Horneen kirjoitus tulevasta "Suomalainen metsänomistaja 2020"-tutkimuksesta, jossa avainasemassa sanotaan olevan metsänomistuksen tuntijat eli tutkimuslomakkeen saaneet metsänomistajat. Kun metsänomistajia Suomessa lienee lähes miljoona, niin kaikille ei riittäne tutkimuslomaketta. Tuskin minullekaan ja siksi tuon esiin minua arveluttavan tämän hetken "ongelmani".

Metsän omistuksen voi jakaa kolmeen ryhmään. Heihin, jotka haluavat tulla metsänomistajiksi, heihin, jotka ovat metsänomistajia ja heihin, jotka haluavat luopua metsänomistuksesta. Minä kuulun viime mainittuun ryhmään. Kaikilla kolmella ryhmällä ovat omat erilaiset tarpeet metsänomistuksen suhteen ja jotka ovat muuttuneet ajan kuluessa ja tulevat muuttumaan edelleen vieläpä nopeutuvaa tahtia.

Korkeasta iästä ja asuinpaikkani etäisyydestä johtuen metsäpalstoille, olisin halukas luopumaan metsänomistuksesta kahden lapseni hyväksi. Olen ottanut asian heidän kanssaan puheeksi useamman kerran, mutta selvää halukkuutta omistuksen vaihtoon ei ole tullut kumpaisenkaan taholta. Molemmat asuvat satojen kilometrien päässä palstoilta ja metsätuntemus heiltä puuttuu. Heitä ei ole kiinnostanut esim. kansanopistojen ilmaiset metsätalouskurssit. Ovat kyllä seuranneet "kipuiluani" metsänhoidon, -myynnin ja -verotuksen kanssa.

Nyt "kipuiluuni" liittyy miten on taloudellisinta luopua metsänomistuksesta. Onko se kauppa, lahja vai testamentti. Uusia metsänomistajia taitaa vaivata pelko vastuista ja huoli pystyvätkö maksamaan heti tulevat veroseuraukset. Minä puolestani pelkään osaamattomien metsänomistajien joutuvan "keinottelijoiden" ohjaamaksi.

Esitän tutkijoille tavoitteeksi etsiä sellainen metsäsukupolvivaihdos, joka yhdistää ja korvaa turhat kiemurat joista on vain haittaa niin luopujalle, saajalle kuin verottajallekin. Parhaimmillaan omistus vaihtuisi ilman vaihtoehtojen kirjoa ja veroseurauksia luopujan allekirjoituksella siinä tilassa kuin metsä on allekirjoitus tilanteessa vastuineen ja velvollisuuksineen. Ei luulisi olevan vaikea nykyisenä tietokone aikana tavallisten perhepalstojen osalta.

Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa

Tohmajärven kunta

13 tuntia ·

Attendon vastine 1.10.2018:
Tasemummot antaa virheellisen kuvan ikäihmisten hoivasta
Yleisradio on julkaissut 1.10. Erkki Määttäsen dokumentin ”Tasemummot” Yle Areenassa ja se esitetään Ylen TV1 kanavalla 1.10. klo 21.30. Dokumentti on hyvin värittynyt ja sisältää lukuisia virheellisiä väitteitä, joita haluamme tässä oikaista. Dokumentin tekijä Erkki Määttänen ei ole ollut dokumentin tekemisen aikana yhteydessä Attendoon eikä koko Pohjois-Karjalan sote-palveluista vastaavaan kuntayhtymä Siun Soteen, eikä meillä näin ollen ollut mahdollisuutta korjata virheellisiä väitteitä.

Tohmajärven kunta ulkoisti kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa Attendolle vuonna 2013. Kunnan tavoite oli säästää sote-palvelujen kustannuksissa ja säilyttää omat lähipalvelut. Kummassakin tavoitteessa kunta on onnistunut. Ulkoistussopimuksen mukaisesti Tohmajärven kunnan hallinnoimia hoivakoteja operoi nyt Attendo. Nämä hoivakodit ovat Marjattakoti, Erkkilä ja dokumentissa näkyvä Takkunurmentupa.
On selvää, että ikäihmisten hoivassa Tohmajärvellä on parantamisen varaa ja olemme pahoillamme tilanteesta. Paikallisen pienen kahdelletoista ikäihmiselle hoivaa tarjonneen yrityksen toiminnan loppuminen ja sitä seurannut muistisairaiden asukkaiden muutto on aina valitettava tilanne ja erittäin harvinaista Suomessa. Attendo tekee parhaansa edistääkseen näiden asukkaiden hyvinvointia uudessa kodissa. Olemme dokumentin kuvaamisen jälkeen tehneet useita toimenpiteitä hoivan laadun parantamiseksi.
Attendo ei päätä, missä vanhus asuu
Toisin kuin dokumentissa annetaan ymmärtää, palveluasumisen asukkaan sijoituspaikan eli hoivakodin päättää Siun Sote, ei Attendo. Siun sote sijoittaa Pohjois-Karjalan palveluasumista tarvitsevat asukkaat ensisijaisesti omiin yksiköihinsä. Tohmajärvellä tämä tarkoittaa, että ikäihmiset sijoitetaan ensisijaisesti kunnan entisiin yksiköihin, joita nyt hoitaa Attendo. Kyseiset hoivakodit eivät ole Attendon omia ja Attendon ja Siun Soten sopimuksen päättymisen jälkeen tuottajaksi palaa Siun Sote. Väitteet siitä, että pienyrittäjien ahdinko johtuisi Attendosta, eivät pidä paikkaansa.
Hoivan laatua pyritään parantamaan
Dokumentti antaa Attendon palvelun tasosta tarkoitushakuisen negatiivisen kuvan ja antaa ymmärtää, että Attendon hoitajat tekisivät työnsä huonosti. Yksiköidemme hoitajamitoitus on 0,6, joka on huomattavasti yli kansallisen keskiarvon.
Lauri Korkeaoja
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Kirsi Pitkälä
Liiketoimintajohtaja

Siniset pitävät pilkkanaan kepua ja kokkareita

Valtapeli alensi naiset

Eduskunta äänesti ja tulos oli 100 - 60. Mistä äänestettiin, siitä nyt kiistellään. Ei kuitenkaan siitä, mistä asiasta ulkoministeri Soinia ja hänen toimiaan asetettiin kyseenalaiseksi. Siitä pitivät huolen  hallitukseen otetut siniset ottopojat kiristysotteella uhaten kaataa hallitus, ellei Soinia ja hänen naisia ja abortti kohtaan esittämiä mielipiteitä eduskunnassa hyväksytä. Sipilälle näytti hyväksyminen helpolta, mutta Orpo joutui kipuilemaan aikaisempien kannanottojensa takia.

Jotain äänestystulos tavalliselle suomalaiselle kertoi. Keskusta näytti isäntäpuolueen arvot. Emännän paikka on edelleen navettapolulla sairaana tai raskaana. Kokoomus herrapuolueena osoitti, että rouvan on parasta pysyä keittiössä, kun miehet peräkamarissa ottavat kahvia ja totia sekä päättävät tärkeistä asioista. Kristillisdemokraatit äänillään pitivät huolta, että kirkkoherra on herra ja nainen vaietkoon seurakunnassa. Persut eivät tienneet ollako myötään vai vastaan kun kysymys ei näyttänyt liittyvän maahanmuuttoon. He äänestivät tyhjää. Miten se lie mahdollista, kun äänestää piti jaa tahi ei. Kansanedustajista 21 oli vessassa, hississä jumissa tai eksyksissä, koska eivät olleet äänestämässä. 60 kansanedustaa äänesti ei Soinin toiminnalle ulkoministerinä ja sehän oli asia josta piti äänestää. 100 kansanedustaa hyväksyivät Soinin mielipiteet, toiminnan ja aborttikannanotot ja tukivat äänillään pysymään Soinia ulkoministerinä. Näin toimii suomalainen demokratia. Sitä kuvasi hyvin kun Soini ja Päivi Räsänen halasivat toisiaan äänestyksen jälkeen. Kuulin tahtomattani kirkonkellojen kuminaa halausta katsoessani.

Ministerit toimivat tehokkaasti ennen kohta tulevia eduskuntavaaleja. Niin tekee kepun Anne Bernerkin. Muistamme hänen touhut mittavista juna- ja lossiyhteys  ja rautatieasemien järjestelyistä sekä liikenteen kilometriperusteisistä maksumallista. Taksilain hedelmistä tässä vaiheessa ei taida nauttia vielä kukaan.  Viimeisin Bernerin yritys oli panna postilaki päreiksi ja avata postipalvelut yksityiseen kilpailuun aina ulkomaita myöten. Tässä yrityksessä tuki Berneriä voimakkaasti kepun puheenjohtaja Juha Sipilä. Eduskuntaryhmä sai onneksi lakimuutosyrityksen  torpattua. Pitää ihmetellä mitä keskusta Bernerin ja Sipilän toimilla näkee haja-asutuksen tukemisessa Suomessa. Onko Perheyritysten Liitto ry toimillaan liikaa mukana päättämässä maaseudun asioista. Kepulla ovat ja ovat olleet vahvat siteet ko. liittoon Matti Vanhasen toiminnanjohtajuuden ja Anne Bernerin hallituksen puheenjohtajuuden kautta.  Ota sie tuo, anna miulle tämä.

Tuki voi olla haitaksi

Byrokratia kukkii ja voi hyvin

Hallitusohjelmassa luvattiin purkaa byrokratiaa. Tässäpä kaksi kohdetta joihin olen törmännyt muutama päivä sitten. Tyhmyyttäni vai korkeasta iästänikö johtuen? Toinen koskee metsävero- ja toinen metsänhoitotukikiemuroita. Kumpaisenkin kohdalla minua on kohdeltu lainmukaisesti. Se on selvinnyt minulle lukuisten kirjallisten, suullisten ja puheluselvitysten jälkeen. Kyseessä ovat olleet verotuksessa menovaraus ja metsänhoidossa tuki taimikon varhaishoitoon. Kysymyksessä ovat olleet taloudellisesti vähäiset asiat suhteessa niiden aiheuttamaan haittaan minulle ja suhteettoman suureen byrokratiaan yhteiskunnalle ajankäyttönä ja henkilökuntakustannuksina.

Metsäverotus on ollut keskustelun kohteena vuosikymmenet. Se kuulunee kapitalistisen ja demokraattisen yhteiselon ominaisuuksiin. Sen ei pitäisi kuitenkaan estää asioiden hoitamista veroteknillisesti niin, ettei sitä tarvitsisi paikata inhottavalla tukiviidakolla, jonka hoitoon tarvitaan asiantuntijoita asiantuntijoiden tueksi. Ollaanko oikealla tiellä, jos maanviljelyä ohjaa nippelisäännöillä EU ja metsänhoitoa ja puukauppaa ohjaavat asiantuntijat ohi metsämaan omistuksen?

Hallituksen byrokratian purkaminen ei ole yltänyt edellä oleviin asiakohtiin, vaikka hallituksessa istuukin uudistusministeri. Uudistukset Suomessa tahtovat mennä lisäetuuksien "keksimiseen", ei entisen "himmelirakennelman" purkamiseen. Erityisesti ns. kaupunkilaismetsänomistajat ovat hukassa pienten metsäpalstojensa omistajina.

Politiikkaan teko lähemmäksi äänestäjää

Avoinmuutta on lisättävä

Tätä kirjoitettaessa Ruotsissa vasta äänestetään. Siihen voidaan palata myöhemminkin. Oman hallituksen ja eduskunnan hommia on mielenkiintoista seurata miten kesäloma ihmisiin on vaikuttanut. Puheet ovat pysyneet entisinä. Kehonkieli kertoo kuitenkin pinnan alla olevan liikkeitä, jotka näyttävät muuta kuin mitä sanat kertovat. Tämä näkyi eduskunnan ensimmäisellä kyselytunnilla.

Kysyjiin oli tullut selvästi enemmän pontta ja itsevarmuutta. Hallituksen aitiossa muutos oli mennyt toiseen suuntaan. Kysyttiinpä mitä hyvänsä vastauksessa jankutettiin jopa ylimielisesti yhtä ja samaa, joka ei ollut vastaus kysymykseen. Pääministerille osoitettuihin kysymyksiin vastasi yleensä sinisten ministeri. Syntyi käsitys, että tästä oli sovittu ennakkoon. Pääministerin katse harhaili jo kysymystä esittäessä ties` missä. Irtisanomiskynnyksen alentamisesta tällä menolla tulee entistä tuhoisammaksi hallitukselle. Ja samalla siitä seuraavat kustannukset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi. Pitääkö hallituksen lyödä vielä päänsä seinään, kun yrittää kyykyttää ammattijärjestöjä. Ei tule onnistumaan. Peilaako hallituksen toimet myös kokeneiden kansanedustajien "pakoon" kansanedustajaehdokkuudesta? Ehkäpä.

Viime Viikko Pohjois-Karjalassa kysyttiin "Vastaavatko puolueen rakenteet tätä päivää". No, se jos mikä on selvää. Ei vastaa. Ja tilanne lienee samoin lähes kaikilla puolueilla. Puolueeseen ei pidä suhtautua kuin uskontoon, joka tapa lienee perua kirkon hallintokaudelta. Jäsenkirja ei ole raamattu, eikä puolueen kanta yksiselitteinen, jota jäsenkirjassa julistetaan. Puolueen johto ei nauti ylitseymmärryksen viisautta, jota kirkko julistaa papeilleen. Jäsenkirjauskolliset eivät ole sen arvokkaampia puolueelle kuin tavallinen ihminen, joka tukee puolueen tavoitteita ja kannattaa niitä vaaleissa. Puolueen nimissä pidetyt kokoukset eivät ole salaseuran kokouksia, joiksi ne tahtovat muodostua nimen omaan kuntatasolla.

Jos nuo mielipiteet omaksutaan ja ollaan valmiita muutoksiin ollaan lähempänä tätä päivää. Nykyisin ihmisen puoluekanta ei näy vaatteista eikä mielipiteet jäsenkirjan väristä. Ihminen haluaa olla itsenäinen omine mielipiteineen ja vaikuttaa asioiden kulkuun. Demareillakin polku Nuorista Kotkista jo kunnanvaltuustoon on liian pitkä. Tietä päättäjäksi voidaan lyhentää avaamalla jäsenkirjakokoukset tavallisille asian kannattajille ja aloitteiden ottamien käsiteltäviksi ja päätettäviksi suoraan tavallisilta ihmisiltä. Tämä käy hyvin mahdolliseksi tietokone yhteiskunnassa. Pitkän linjan läpikäyneille tämä tuskin kelpaa, mutta enemmin tai myöhemmin sen on kelvattava.