MITÄ KUULUU SIVISTYKSEEN ?

Opettajani Juhani Soila sanoi Joensuun Lyseon voimistelutunnilla, että yleissivistykseen kuuluu keskikoulu, ajokortti ja kippi rekillä.
Tunnustan sivistykseni jääneen vaillinaiseksi. Keskikoulu jäi kahta kuukautta vaille. Kipin opin ja ajokortinkin olen pystynyt pitämään.

Opintojani olen täydentänyt ns. elämänkoulussa. Väheksymättä Lyseossa saamaani oppia. Soila opetti meille pojan koltiaisille myös kohteliaisuutta. Sanoi, ettei kumartaminen ole pyllistämistä. Laittoi seisomaan selkä seinää vasten ja siinä opeteltiin kumartamaan. Sanoi, ettei kumartaminen ole nöyryyden osoittamista vaan kohteliaisuutta toista kohtaan.

Niin ajat ovat nyt toiset. Sivistyksen mittaritkin lienevät muuttuneet. Elän kuitenkin vanhan opin varassa. Pidän tärkeänä tervehtimistä. Mieluummin näkisin käsipäivän tulevan takaisin. Mukava olisi kuulla sanat; hyvää päivää. Mitä kuuluu?
Harvemmin sanotaan; ole hyvä tai kiitos. Olisiko jo liikaa toivottu, jos toista loukattua älyttäisiin pyytää anteeksi. Taitaa olla turha toivo. Jotta mitä vittua minä tässä....

Nimilistat vastaan kuntademokratia....

Tohmajärvellä höyrytään järven kunnostuksesta. Kerätään nimilistaa hankkeen puolesta. Tietämättä mitä se sisältää? Mitä 0,7 miljoonalla saadaan aikaan? Se on tiedossa, ettei se riitä järven kuntoon saattamiseksi. Viisi vuotta sitten oli arvio muistaakseni 1,15 milj. euroa.
Juuri suunnitelman puutteeseen valtuutetut perustivat mielipiteensä. Ei heistä kukaan vastustanut järven kunnostamista. Valtuusto toimi vastuullisesti. Rahan vastaanotto on helppoa, mutta käyttö vaatii harkintaa.
Mitä nimilistalla saadaan aikaa, on vielä tietämättömissä. Mielestäni ei mitään, ellei tehdä ensin suunnitelmaaa mitä rahalla aiotaan tehdä ja mitä on mahdollista saada aikaan.
Nimilistat tässä tapauksessa ovat oikeastaan rätti kunnallista demokratiaa vastaan. Asia, joka on päätetty valtuustossa ei kaipaa nimilistoja. Joku luottamushenkilö tai kunnanjohtaja olisi saanut asian uudelleeen vireille. Nimilistoja voidaan ja pitää kerätä uusien asioiden tiimoilta, joita ei muuten aiemmin ole saatu kunnalliseen käsittelyyn. Nimen paneminen listaan nyt kerätyllä tiedoilla ja tavalla osoittaa, ettei nimensä kirjoittaja välttämättä tiedä kyseisestä asiasta riittävästi.
******
Miksi kukaan ei pane alulle nimen keräystä Niiralan "kauppakeskuksen" hankinnan puolesta tai vastaan. Senkin päätöksen ovat valtuutetut tehneet. Onneksi ehdollisena.
Kunnan rahaa palaa kauppakeskukseen, jos pääsee toteutukseen saakka. On lapsellista ajatella, että siitä olisi mitään hyötyä kunnalle.
******
Polvijärvellä valitetaan kunnanjohtajan valintaprosessista. Jotkut ovat ehtineet paheksua valitusta.
Valitus koskee prosessia, jota noudatettiin valinnassa. Tarkemmin valitus koski muotoseikkaa. Jos ilmoitetaan pätevyysvaatimuksessa mitä hakijalta edellytetään, on ne asiat otettava huomioon henkilöä valittaessa. Polvijärvellä ei näin ilmeisesti menetelty.
Muotoseikat ovat ohjeeksi laitettu, miten pitää asioita hoitaa. Muuten oltaisiin sekasorto tilanteessa. Muotoseikat ovat ohjeeksi ja vaatimukseksi asetettu yhteisistä asioista päätettäessä ja toimiessa. Liikennemerkkien ja mukaanhan me tielläkin liikutaan. No, eivät kaikki, mutta rikkomuksesta tulee yleensä huomautus tai rangaistus. Niin, tai menee henki.

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa

Eipä ole kehumista

Jotta lukijalle ei tulisi tunnetta, että olisin pesservisseri asiassa kuin asiassa, on syytä tuoda tietoon muutama epäonnistumiseni. Mitään onnettomuutta en ole kuitenkaan yhteiskunnalle aiheuttanut. Epäonnistumiseni päin vastoin tuonee onnea ihmisille, jotta tietäisivät miten ei kannata toimia.

Olin Tohmajärven seurakunnassa luottamushenkilönä aina viime vuoden loppuun. Katsoin parhaimmaksi luopua tehtävästä. Jatkuvaa epäonnistumista ei kestä erkkikään. Yritin yhdistää Tohmajärven, Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän seurakunnat. Poskelleen meni. En huomannut, että sehän olisi vähentänyt  pappeja ja virkahenkilöitä. Pidin kiinni valtuutettujen päätäntävallasta kiinteistöasioissa. Pieleen meni. Kirkkoneuvosto sai otteen niissäkin asioissa. Aikanaan tein aloitteen kirkkoherran viraston aukioloajoista, jotka olivat ma-to klo 9-12. Esitin ovien pitämistä auki seurakuntalaisille koko sen ajan, jonka virkahenkilötkin ovat työpaikallaan eli klo 9-15. Ei sopinut papeille eikä konttorihenkilökunnalle. Nyt negatiivinen vaikutukseni seurakunnan toimintaan on saanut kruununsa. Seurakunta tiedotti lehdessä: Kirkkoherranvirasto on auki ma-to klo 9-12. huom. pe-päivinä virasto on kiinni. Kirkkoremontista ja kesäkirkosta en viitsi edes mainita. Siinäkin nyt menetellään päinvastoin kuin esitin. Aamen.

******

Aikoinaan sain leipäni vankeinhoidosta. Sain toimia aktiivisesti silloisen Pohjois-Karjalan lääninvankilan perustamisen ja rakentamisen tiimoilla. Jopa niin innokkaasti, että halusin siirtyä vankilan toiminnan alettua Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta Hammaslahteen. Siihen aikaan Vankeinhoidon organisaatio sopi  viiteen laatikkoon. Kehitys on kehittynyt niin, että vuonna 2001 organisaatio laatikoita oli 9. Vuonna  2006 laatikoita oli 27. Vuonna 2010 laatikoita oli tullut yksi lisää eli 28, mutta lähes kaikki laatikot olivat saaneet uuden nimikkeistön. Tuskin uusia tehtäviä, koska vankeinhoitotyöstä uusia tehtäviä ei ole helppo löytää. Kun tunnustaudun ns. vanhanliiton mieheksi, katson vankeinhoidon onneksi, että olen eläkkeellä.

*****

Kun Rikosseuraamusvirasto, se entinen Vankeinhoito-osasto,  jatkuvasti pitää organisaatiotornistaan  kirvestä pohjoiskarjalaisten vankiloiden niskassa, niin tässä tuoretta tietoa Tauno Mäkelän  Pro gradusta Turun yliopistolle syyskuulta 2014.

                                          Ruotsi            Norja          Tanska       Suomi

Vankiluku                           4860              3753           3984         3236

Vankilat                                   52                  63                49                 26

Yht.kunt.seur.toimist.           34                   40                23             25

Henkilökunta                     9000                 5385           4700        2832

Vankipäivän hinta               490                   330               267         208

Budjetti (milj.euroa)           870                    453              389          246

Kun katsoo organisaation kehitystä ja paisutusta suhteessa ns. käytännön työtä tekeviin, vankiloiden lukuun ja kustannuksiin, niin tunnen helpotusta, etten enää ole estämässä kehityksen kehittymistä vankeinhoidossa. Sanon vaan huh, huh.

*****

Sitten vielä yksi epäonnistumiseni. Olin Helsingissä Suomen rahapajan sivutoimisena teknillisenä tarkkailijana rapiat 15 vuotta. Tulkoon mainittua, että minulla oli sen ajan hallussani rahapajan avaimet ja tehtäväni oli toimia yksin itse valitsemani aikataulun mukaan. Näytän nauttineeni melkoista luottamusta siihen aikaan. Luottamus hävisi kohta Tohmajärvelle tuloni jälkeen kun tulin valituksi demareiden listalta kunnanvaltuustoon. Luin äsken lehdestä, että rahapajan tuotantopäällikkö oli saanut ehdonalaista rahan pesusta. Oli kuljettanut salkussaan kolikoita kotiinsa. Ihan omatoimisesti. Minusta ei ollut rahan pesijäksikään. Yhtään kolikkoa en ottanut edes muistoksi. No parempi tollo kuin epärehellinen tai varas.

                                                            Veijo Tuunanen

Taiteilijan kehitys

Kymmenen vuotta väliä, mutta minkä ikäisinä?

Harva tiennimi on osunut kohdalleen

Lupasin palata Kemien tiennimiin. Tietoni pohjautuvat omakohtaisiin muisteluihin.
Otetaan ensimmäiseksi kohteeksi Talluksentie. Sillähän ei nykyisellä paikalla ole oikeastaan mitään yhteyttä Simo Tallukseen. Enemmän kuitenkin kuin Katri Helenalla Kemieen.
Koti-Karjalassa Riitta Hakulinen kuvaa hyvin Talluksen talon paikan mainiten sitä jutussaan Kuikan paikaksi. No olihan se niinkin, mutta Talluksen jälkeen kyseinen talo maineen kuului Matti Poutiaiselle, yhdelle Poutiaisen kolmesta veljeksestä.
Lauri Poutiainen eli tilan pääpaikkaa Kemiessä ja kolmannelle veljekselle Pekalle rakennettiin talo, jota asuu nykyisin Kaija Ollikainen. Pekka ei ehtinyt talossaan juuri asua sairastuttuaan. Hän eli sairautensa takia veljensä Laurin taloudessa.
Talluksen talossa Algot Tietäväinen asui murrosikäisenä ja hakkasi tarinan mukaan havuja karjan kuivikkeeksi. Maiju Lassilan muistomerkki oli oikealla paikallaan Talluksen talon pihapiirissä, mutta on kiikutettu jostain syystä keskuspuistoon ja on jo tekstiltäänkin väärää infoa.
Uskon Pekantien nimen tulleen Pekka Poutiaisesta, eikä Benjamin Neuvosesta, jonka voin sanoa tunteneeni kohtuullisen hyvin. Neuvosta kutsuttiin yleisesti Neuvosen Pelleksi tai vain Pelleksi. En koskaan kuullut, että Pekaksi. Kerron Pellesta joskus myöhemmin. Hän on muistelun ansainnut.
******
Ja sitten muutama sana Lassintiestä. Tielle nimensä antaneen henkilön luulen tunteneeni vielä paremmin kuin Neuvosen Pellen.
Suora lainaus Riitta Hakulisen jutusta Koti-Karjalasta: "Talluksentien ja Sinisentien välissä pitkänä kaartava Lassintie on nimetty Seppä-Lassin mukaan. Seppänä, matkahuollon ja vankisellin pitäjänäkin tunnettu Lauri Tuunainen asui tien lähettyvillä."
Alku tekstistä kelpaa, mutta loppuosa ei. Lauri Tuunasen nimi oli Tuunanen. Ei Tuunainen. Koskaan hän ei asunut Lassintien lähettyvillä. En tiedä hänen edes liikkuneen siellä päin. Miksikö tiedän. Siksi, että Lauri Tuunanen oli isäni.
Edellisen kerran kun isäni nimeä mainittiin tiennimen antajana (oliko Helena Nieminen) sanottiin hänen eläneen aikoinaan. Tätä isäni ihmetteli, kun eli kaprakkana monia vuosia.

Korjaanko? En korjaa. No, korjaan

Tiedän, ettei toisten lehtikirjoituksiin ole viisasta puuttua. Viimeisessä Koti-Karjalassa oli kuitenkin pari juttua, jotka välillisesti koskettivat minua. Mielipidettäni olisi pitänyt tarjota lehteen, mutta kun epäilen, että sitä tuskin julkaistaisiin, niin tyydyn asia raaputtamaan tähän.
*****
Papin pakinaa otsikolla "Kolmen kirkon johtajia Tohmajärvellä" ei ole mennyt ihan putkeen. Siinä Erkki Lintunen esittelee pappeja.
Risto Tapani Jääskeläinen, myöhemmin Ambrosius, syntynyt Tohmajärvellä 10.8.1945. On ilmeisesti ok.
Samassa esittelyssä esiin putkahtava Ilkka Jääskeläistä en tunnista tohmajärveläiseksi. En varsinkaan papiksi. Ilkka Jääskeläinen s. 10.11.1979 tunnetaan entisenä iskelmälaulajana. Nykyisin hän laulanee gospelia Helluntaiseurakunnassa.
Huomiotta Erkki Lintuselta on jäänyt Juhani Jääskeläinen (6.8.1907 - 9.12.1988) Hän toimi pappina Tohmajärvellä ja oli muutenkin ehkä tavallisen kansalaisen silmissä tutumpi kuin toiset jutussa huomiota saaneet korkeaksi oppineet.
Ja loppuun se henkilökohtainen kosketukseni pappi Juhani Jääskeläiseen. Hän risti minut. Äitini kertoi, että hän ehdotti papille nimekseni Henryä. Pappi oli ehdottanut, että Veijo on sopivampi nimi ja niin minusta tuli Veijo.
*****
Riitta Havukaisen juttuun "Kemien tiennimissä tohmajärveläisiä ihmisiä" tuon muutaman kokemuspohjaisen lisäyksen. Juttu on kokonaisuudessaan hyvä. Sopii paremmin paikallislehteen kuin esim. minun räpellykseni, jotka on leimattu uhkaksi maatalomajoitukselle.
Nykyisen Kauppakadun alkuperäisistä yrittäjäkauppiaista on jäänyt pois Toivo Viherto. Hänellä oli kioski ja limonaditehdas nykyisellä Kauppakadulla. Myöhemmin Viherto rakensi kaupan, jossa pitkään toimi Valtosen silmälasiliike. Onnettomissa olosuhteissa kauppa yritti palaa, mutta väärin sammutettuna onnistuttiin pelastamaan tulelta. Tässä vaiheessa Viherto siirtyi takaisin kioskiyrittäjäksi. Han harrasti siinä sivussa kiinteistö- ja kodinkonekauppaa.
******
Enemmän kuin kenraali tai juustolan pito kosketti monea Ilmi Oesch. Hän oli kansakoulun opettajani minulle ja monelle muulle Kemiessä. Topakka ja kurin hyvin pitänyt opettajamme.
Hän ymmärsi jo silloin, ettei suutarin Anterosta ja minusta tule laulajaa. Niinpä laulutunnit meillä Anteron kanssa meni puun kantamisessa luokkiin ja koulukeittolaan.
Rintava jalkaisena ei opettajamme saanut kalosseja jalkaansa ilman apuani. Luulen senkin, ainakin vähän vaikuttaneen numeroihini.
******
Teitten nimien osalta palaan asiaan tuota tuonnempana. Ettei lukijaa tulisi liikaa kerralla vaivattua.

LYHYT KATSAUS PALVELUIHIN

Kunta kiistelee Attendon kanssa lisämaksuista. Ottamatta kantaa ovatko ne oikeita tai vääriä, voinee todeta, että kiistan synnyn ovat aiheuttaneet ihmiset. He ovat hoitaneet asiat huonosti. Vaikka eripuran voinee sanoa syntyneen valtiovallan puolelta, olisi asiaan pitänyt ennakoida sopimuksia Attendon kanssa solmittaessa. Ja ennakkoon olisi pitänyt reakoida myös Attendon. Puolen miljoonan euron käppi kiistassa vaikuttaa jo kohta eroäyriin.
*****
Kuntalaiset ja Attendon palveluksessa olevat ovat "syyttömiä" meneillään olevaan kahnaukseen.
Terveyskeskuksessa asioineena en voi sanoa pahaa sanaa saamastani palvelusta. Samoin oli Hellin aikaan. Terveyskeskuksen henkilökunta teki parhaansa kuntalaisia palvellakseen. Onneton johto toimi myös tehokkaasti, ettei juuri mikään onnistunut. Tätä tukivat omalta osaltaan johtavat virkahenkilöt, jotka pitivät organisaatiota tärkeämpänä kuin palvelujen tarjoamista kuntalaisille.
*****
Palvelu näyttää unohtuneen monelta julkista palvelua tuottavalta organisaatiolta. Ovat unohtaneet mitä ja ketä varten pöytänsä takana istuvat.
Ensimmäisenä tulee mieleen seurakunta. Kirkkoherran virasto on päivittäin auki seurakuntalaiselle 3 tuntia. Yritin aikanaan saada viraston aukioloon muutosta niin, että aukiolo olisi ollut sama kuin mitä henkilökuntakin on virastossa. Ei onnistunut.
Samoin näyttää olevan kunnan teknillisen toimiston aukioloajat. Pitää olla hyvä muisti tai onnea, että onnistuu liikkumaan samaan aikaan aukioloaikojen kanssa. Kyselin aikanaan syytä aukiolojen pirstomiseen. Syyt eivät olleet mitenkään kuntalaisten kannalta ajateltuja. Enemmän yksittäiseen ellen sanoisi henkilöön osoitettuja.
*****
Henkilökohtaisesti olen saanut niin kirkkoherran virastosta kuin teknillisestä toimistostakin hyvää palvelua. Aukioloajoista riippumatta. Ja niin uskon saaneen myös muihenkin ihmisten. Edellytyksellä, että ovat olleet oikeaan aikaan liikkeellä.
Osuuspankkiin on myös vaikea osua samaan aikaan kun pankki on tavalliselle asiakkaalle auki. Pankkipalvelut ovat entistä vähemmän yleisön palvelua ja entistä enemmän liiketoimintaa. Osuuspankissakin nimestään huolimatta. Jos joskus siirrytään virtuaalirahaan, ei hiekkaa kantaudu pankkisaleihin. Viimeistää silloin Wahlroosin ennuste toteutuu.
*****
Kauppojen aukioloaikojen kohdalla ei ole valittamista. Paremminkin voisi toivoa, etteikö aikoja voisi supistaa. Varsinkin nykyisen ostovoiman aikoina. No, se on kauppiaiden asia.