torstai 25. syyskuuta 2014

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa


 

Arvoton näytelmä kunnanjohtajaa valittaessa

Ihmissuhteilla on merkitystä. Sen opin jo alakoulussa. Hakeuduin isojen poikien ystävyyteen. Ei tarvinnut pelätä kiusaajia tai sitä, että saisi turpiinsa. Vastikkeeksi riitti kun kehui isompiaan tai antoi makupalan, jos sellaista sattui olemaan.

Sama lainalaisuus, sulle mulle, näyttää vallitsevan myös ns. paremmissa piireissä. Vai mitä mieltä olette tapauksesta Laura Räty? Onko henkilösuhteita tarvittu, kun lääkäri Laura Rädystä veivattiin Helsingin apulaiskaupungin johtaja, Keva:n puheenjohtaja ja kohta ministeri. Oliko sattumaa vai mitä, että Rädyn perhetutusta  Jukka Männistöstä tuli Keva:n toimitusjohtaja, jonka pojasta kansanedustaja Pekka Männistöstä piti tulla Laura Rädyn sijainen Helsingin apulaiskaupungin johtajaksi ja Laura Rädystä täysivaltainen kansanedustaja Pekka Männistön lähdettyä kansanedustajan paikalta. No, viime mainittu ei onnistunut, kun media toi veivauksen julkisuuteen.

On yleisessä tiedossa, että sulle mulle kulttuuri voi Suomessakin hyvin. Edellä kerrottu lienee kuitenkin viimeisimmistä näkyvin esimerkki. En tiedä voisiko tätä panna edes poliittisten nimitysten joukkoon. Tuskin pätevyys katekoriaankaan. Näyttöjä poikkeavasta kyvykkyydestä kun ei ole ehtinyt kertyä kenellekään.

****

Hiukan saman tyyppistä menettelyä olen havaitsevina Rääkkylän kunnanjohtajavalinnassa.

Valtuusto panee kunnanjohtajan viran hakuun. Hallitus ryhtyy toteuttamaan valtuuston tahtoa. Laitetaan lehti-ilmoitukset ja valitaan puheenjohtajistosta työryhmä hoitamaan valintaan liittyviä asioita, kuten hakijoiden haastattelut.  Hakijoita taisi olla 15 henkilöä.

 Työryhmä ei haastattele tai ota muutakaan yhteyttä hakijoihin, vaan haastattelee vs. kunnanjohtajan, joka ei ole hakenut virkaan ja esittää hänet kunnanhallitukselle valittavaksi kunnanjohtajaksi. Asia oli niin selvä, että hallitus selvisi siitä 18 minuutissa. Vs. kunnanjohtajan suostumuskin taidettiin siinä kiireessä unohtaa kirjata. Katsotaan montako minuuttia valtuustolta menee, kun siunaa työryhmän esityksen.

Katsotaan mitä valtuusto sanoo menettelystä? Kysymyksiä se ainakin minussa herättää. Miksi turha näytelmä? Sillä se sitä oli todella. Vai pitikö ihmisen turhamaisuuden takia pyyhkiä näennäisdemokratialla pöytää?

*****

Tohmajärvellä järjestettiin kuntalaisilta tarkoituksella kuulla kuntalaisia ja heidän tarpeitaan ja näkemyksiä elämän menosta. Paikalla oli kolmisenkymmentä ihmistä. . Pääasiassa kunnan virkahenkilöitä. Laskin, että 27 kunnanvaltuutetusta oli paikalle vaivautunut  5 henkilö. Ei yhtäkään demarivaltuutettua.

Hyvää tarkoittava tapahtuma lässähti, jo paikalla olevien vähyyteen. Lopusta pitikin sitten huolta paikallislehteen kirjoitettu juttu. Se ei kirjoittanut sanaakaan kuntalaisillan tärkeimmiksi noteerattavista asioista. Kuten kunnan säästösuunnitelmasta, jota kyseltiin. Olihan säästösuunnitelman tehnyt konsultti summaltaan 400000 euroa. Eikä sanaakaan Tohmajärven järven veden parantamishankkeesta, joka sekin vuosia sitten on arvioitu yli miljoonan euron hintaiseksi ja jota aiotaan nyt saada tehdyksi 700000 eurolla.

Paikalla jutun lehteen kirjoittanut toimittaja kertoi auliisti näkemyksiään paikallislehden asemasta ennen ja nyt Keski-Karjalassa. Sanomansa hän sai mahtumaan myös kirjoittamaansa juttuun. Miksi? Olihan kunnanjohtaja esittänyt avauspuheenvuorossaan, että käytäisiin keskustelua erityisesti juuri järvestä ja sen tilasta. Vai se, että keskustelussa asetettiin järven tila vaikeasti parannettavaksi, varsinkin kun Vapo alkaa turvetuotannon Kotkanpesän suolla. Suolta johdetaan  vedet  Luosojokeen, joka puolestaan laskee Tohmajärveen. Sitä en aseta kirjoitukseen vaikuttavaksi tekijäksi, että toimittaja asuu Tohmajärven rannalla.

Jään taas miettimään mikä on tapahtumaselostuksen ja mielipidekirjoituksen ero. Ymmärrän ja olen nähnyt miten vaikeaa se on paikallislehdessä. Nämä juttuni Tohmajärven terveisten otsikon alla ovat mielestäni puhtaita mielipidekirjoituksia. Siksi arvoisat lukijat suhtautukaa näihin tietyllä varauksella. Ihminenhän olen minäkin.

                                                                             Veijo Tuunanen  

tiistai 16. syyskuuta 2014

Kuntalaisilta ei kiinnostanut kuntalaisia

Kolmisen kymmentä ihmistä oli saapunut paikalle kertomaan mielipiteitään Tohmajärven kunnan asioista. Valtaosaltaan paikalla olijat kuuluivat kunnan virkahenkilöstöön tai luottamushenkilöihin. Vain muutama ns. tavallinen kuntalainen, joille tilaisuus oli tarkoitettu, oli paikalla.
Puhetta paikalla olijoilta tuli. Puheenvuoroja käytettiin yht. 44 kpl. Virkahenkilöt esittelivät tehtäviään. Enemmän ihmeteltiin kuin olisi tuotu keskusteluun jotain uutta. Lukuunottamatta paria puheenvuoroa, jotka tähtäsivät tulevaisuuteen.
Sivistystoimen johtaja toi näkemyksiään esiin oppilas- ja tilajärjestelyistä koulukeskuksen ja Kemien koulun väliltä. Kaija Keinonen esitti ehkä eniten raflaavan näkemyksensä kirjaston sijainnista.
Perusteluin hän näki nykyisen kirjaston sijaitsevan väärässä paikassa Kemien kylään nähden. Kirjasto on erillään asutuksesta ja vielä mäen alla.
Keinonen esitti kirjaston paikaksi nykyistä kunnanvirastoa. Se olisi sijainniltaan hyvä ja kyläkuvaa kohottava. Kunnan virkahenkilöt voisivat tehtäviään hoitaa hyvin muualtakin käsin. Tiloja löytyisi niin kunnan omista kiinteistöistä kuin vuokratiloista. Tähän Esa Kuronen toi mahdollisuuden kunnanviraston vastapäätä olevasta virastotalosta.
*****
Kun Kaija Keinosen esittämää kirjaston sijaintia olen ajatellut, niin mullistava se ei ole kuin alkuaan tuntui. Nimenomaan tulevaisuutta ajatellen. Sote menee minne meneekin, mutta varmaa on, että kuntarakennekin muuttuu ajan oloon. Onko tulevaisuudessa mahdollista vaikuttaa esim. kirjaston sijaintiin kuntalaisten mielipiteiden mukaan, niin hyvin kuin vielä nyt? 
******
Tilaisuudessa keskustelu kunnan tulevaisuudesta jäi lähes kokomaan käymättä. Näytetään elettävän kuin horroksessa, kun pitäisi elää ajassa ja katsoa tulevaisuuteen.
Sote palvelut on ulkoistettu. Sinne menee kunnan rahoista 18 milj. euroa eli 64 % kunnan rahoista. En jaksa uskoa, että kunta enää palaa entiseen tehtäviensä hoidossa. Kyllä virkahenkilöjohdolla ja luottamushenkilöillä pitäisi olla niitä kuuluisia tulevaisuuden visioita esittää kuntalaisille. Muitakin kuin tähän astiset. Tohmajärvi pysyy itsenäisenä kuntana. Kuka tähän enää uskoo.
*****
Muuten. Oliko neljä kunnanvaltuutettua 27:stä vaivautunut tulemaan kuuntelemaan kuntalaisia. No, ei kuntalaisiakaan tainnut olla sen enempää. Ollaan näköjään tyytyväisiä tähän päivään. Mitäpä muuta tuosta voisi sanoa.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Julkaistu Viikko P-K:ssa 11.9.14.


Papista, poliitikosta ja vangista

 

Seurakuntavaalien ehdokaslistoja kootaan. Vai olisiko parempi sanoa, kyhätään kasaan. Tunkua listoille ei näytä olevan. Varsinkaan nuorten puolelta. Alkuaan kirkkovaltuustoon pyrkivät vain ns. uskovaiset. Sitten valtuustoista kiinnostuivat myös puoluepoliittiset piirit. Heillä oli enemmän tai vähemmän julkiset ehdokaslistansa. Nyt näyttäisi olevan tulollaan yhteiset ehdokaslistat ilman taustalla olevaa puoluepoliittista taustaa. Millään järjestelmällä ei juuri ole ollut vaikutusta kirkon enempää kuin seurakunnankaan toimintaan. Molempia johtavat papisto ja piispat, piittaamatta paljonkaan siitä mitä mieltä seurakuntalaiset kulloinkin ovat asioista.

Edellä oleva perustuu omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni parinkymmenen vuoden ajalta seurakunnan luottamustehtävissä. Kirkkovaltuusto muodostuu usein ns. toisen rivin aktiiveista tai puolueaktiivien puolisoista. Muutama kirkko-  ja harrasuskovainenkin aina valtuustoon mahtuu. Valtuuston kokouksissa ei juuri puheenvuoroja käytetä. Asiat tulevat päätettäviksi yleensä papin aloitteista kirkkoneuvoston esittäminä. Kirkkoneuvostolla olisi toimeenpanovaltaa, mutta sen kokoonpanoon ei juuri kirkkovaltuutettujen kynnet yllä. Olen muutaman kerran koettanut sanoa mielipiteeni ohi papiston mielipiteen. Huonolla menestyksellä. Viimeksi koetin puolustaa Kirkkotien nimen pysymistä tiennimenä. Se onnistui, mutta jouduin kannastani ristiriitaan papin mielipiteen kanssa. Pyrkikää ihmiset kirkkovaltuutetuiksi. Ei  tarvitse olla kirkkouskovainenkaan. Riittää kun on kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Kirkolla on omaisuutta ja verotusoikeus. Seurakuntalaisella jo sen perusteella on velvollisuus seurata miten seurakunnan asioita hoidetaan.

*****

"Asiat ovat juuri sitä, miltä ne näyttävät. Ja sen, miltä ne näyttävät, määrittelevät kansalaiset, politiikan seuraajat, toimittajat, äänestäjät." Lainaus on Hesarista pääministeri Stubb:in sanomaa kokoomuksen viimeaikojen toiminnasta. Lisäksi hän samassa haastattelussa toteaa halunsa suojella Lasse Männistöä, koska Lasse on nuori, dynaaminen ja erittäin pätevä poliitikko. Alun suora lainaus on totisinta totta. Tosin Stubb unohtaa oman sanomansa Lasse Männistön suhteen. Kansalaisena pääministeri valtuuttaa myös minut sanomaan miltä kokoomuksen toimet viime ajoilta näyttävät. Jätän arviot Pia Kaumasta ja Laura Rädystä sanomatta. Heidät jo kansalaiset tuntevat. Lasse Männistö näyttää minusta nuorelta, kokemattomalta, lapsenkasvoiselta ihmiseltä, jolle kokoomuspuolueessa on tarjottu huippupaikkoja ilman koeteltua kykyä vastata paikkojen edellyttämään hoitamiseen. Pätevyydeksi en laske sitä, että hän kahtena peräkkäisenä päivänä on kahta mieltä samasta asiasta. Enkä hyvyydeksi sitä, että osaa jakkaran vaihtoleikin ystävänsä Laura Rädyn kanssa. Jonka katseen lämpimyydestä kansalaiset näyttävät myös käyvän keskustelua.

*****

Kriminaalipolitiikasta voisin kirjoittaa enemmänkin. Alalta on sen erimuodoissa puolenvuosisadan kokemus. Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Aika-ajoin olen palannut vanhan työpaikkani asioihin. Aikaisemmin hyvällä mielenkiinnolla. Viime aikoina turhautuneena. Kysymyksessä kun pyöritään vain vankiloiden lukumäärissä. Eikö pitäisi asioita katsoa yhteiskunnan, vankien ja vankeinhoidon tulosten perusteella. Vankeinhoito ja sen kustannukset, kun näyttävät kietoutuvan Pelson, Juuan ja Pyhäselän vankiloiden lakkauttamiseen. Lakkauttamisilla ei ole mitään toiminnallista tai taloudellista vaikutusta vankeinhoitoon muuta kuin negatiivisilla vaikutuksilla. Tämän pitäisi myös Rikosseuraamuslaitoksen johdon tietää. Heiltä näyttää vain puuttuvan perusteet puolustaa oman laitoksensa hyvää toimintaa yhteiskunnan parhaaksi.

*****

Seuraavassa lyhyt oppimäärä vankeinhoidosta ja sen tavoitteista. Suomessa vapausrangaistuksen ainoa tavoite on rangaistavalle vapauden menetys. Siksi tarvitaan vankiloita. Ettei muita seurauksia, esim. yhteyksiä omaisiin turhaa vaikeutettaisi, on hyvä vankiloiden jakautua ympäri maan. On tutkittu totuus, ettei vapauden menetykseen liitetyt "lisärangaistuksilla" ole vangin "parantumiseen" tai vapautumiseen parantavaa vaikutusta. Yhtä tutkittua on tietty rangaistusaikana tapahtuva vangin valmistaminen vapauteen. Se todettu pääosiltaan hyväksi ja kannattavaksi yhteiskunnankin kannalta. Suomessa puhutaan ja ylistetään koululaitosta. Ylpeillään Pisa-tuloksista. Yhtä hyvin ja paremminkin voitaisiin ylpeillä yhdestä maailman parhaasta vankeinhoidosta. Siihenkin löytyy tutkinnallista perustetta. Pitää muistaa, että sivistynyt yhteiskunta pyrkii hoitamaan myös ne, jotka eivät Pisa-tutkimuksen hyvissä tuloksissa näy.

                                                  Veijo Tuunanen

tiistai 9. syyskuuta 2014

Rääkkyläläistä lähidemokratiaa.

Rääkkylässä ovat kunnanjohtajia etsiessään sotkeutuneet kuin se entinen räätäli omiin housuihinsa. Mitä luottamushenkilöt oikein Keski-Karjalassa touhuavat? Tohmajärvellä päätti kunnanhallitus yksimielisesti, aikansa salailtuaan, muuttaa keskeisimmät tiennimet Katri-Helenan raitiksi. Jos kohta yksimielisesti, mutta vasten tahtoisesti kunnanhallitus perui päätöksensä ja sai tahtonsa mukaan aikaan epävirallisen raitin Katri Helenalle. Raitin, jolla tuskin tätä kesää aikaisemmin laulutähti oli jalallaan raittiaan astunut.
Kitee on jo oma lukunsa asioitensa järjestelyssä. Siitä ei ota selvää se kuuluisa erkkikään.
*****
Mutta nyt Rääkkylässä jyllää se kuuluisa lähidemokratia. Tarkoituksena on paikata Kejosen jättämä aukko kunnanvirkojen täytössä. Ja siihen näyttävät soveltuvan monen laiset konstit. Sellaiset, joista minä en aikaisemmin ole älynnyt olevan olemassakaan.
Olen luullut, että kunnanvaltuusto panee kunnanjohtajan viran hakuun. Kunnanhallitus alkaa valtuuston päätöksen mukaan hakemaan virkaan päteviä ja soveltuvia ehdokkaita. Usein hakuprosessiin hallitus valitsee työryhmän valitsemaan ja haastattelemaan paikkaa hakemuksensa jättäneitä.
Näinhän se alku meni Rääkkylässäkin. Haastattelut lienevät olleet työläitä, sillä niitä ei julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan suoritettukaan. Valinta työryhmä kuuli ilmeisesti omasta tahdostaan henkilöä, joka ei ollut jättänyt hakupapereita. Tässäpä oiva kunnanjohtaja, joka ei pyrkinyt paikkaan. Hänen täytyy olla vaatimaton ainakin. Ei mikään pyrkyri. Siis täyttää ilmeisesti sopivuus vaatimuksetkin. Mitä hakupapereita jättäneitä haastattelemaan.
Valintatyöryhmä esitti kunnanhallitukselle valittavaksi henkilön, jota valintaryhmä ainoana oli kuullut. Hallitukselle esitetyssä päätöksessä ei näkynyt oliko valittavaksi esitetty antanut suostumuksensa tehtävään.
*****
Väkisinkin herää kysymys täyttääkö menettely kuntalain tai hyvän hallinnon edellytykset. Onko menettely oikein heitä kohti, jotka olivat jättäneet hakupaperinsa.
Ohittiko valintatyöryhmä hallituksen päätöksen, jolla heidät valtuutettiin tehtävään? Täyttikö menettely muotoseikat? Tai ylittikö joku toimivaltansa.
Lehdistössä on uutisoitu Rääkkylän valinneen uuden kunnanjohtajan. Olenko siinäkin harhaluulossa, että kunnanvaltuusto valitsee Rääkkylässäkin kunnanjohtajan. Jos olen väärässä, niin tässä lienee sitä lähidemokratia  menettelyä, jota Rääkkylässä tunnutaan arvostavan tavallista enemmän.
Kun olen pahansuopa, niin luulen rääkkyläläisten hoitavan kunnanjohtajan valinnan niin, että voin palata asiaan vielä tälläkin palstalla.

lauantai 30. elokuuta 2014

Viikko Pohjois-Karjalassa julkaistua


Urheilijastako  uhka  Suomen  nuorisolle

 

On pakko palata Euroopan mestaruuskilpailujen jälkeisiin tapahtumiin. Tohmajärvellä otetaan toisten tekemät myönteiset asiat omiksi ja vähänkin epäonnistuneet  arvostelun kohteeksi. Nyt nokittavaksi ovat valikoituneet Oona Sormunen ja Seppo Räty. Ja mistä syystä?  Ei urheilullisista syistä, vaan paska sanan käytöstä. Voi herra isä tätä tyhmyyden määrää. Erityisesti rulettaja porukka on kunnostautunut esittäessään paheksuntaansa Oona ja Seppoa kohtaan. Huippu löytyy Karjalaisen tekstiviesteistä: "Oona Sormusesta ei jää muuta mieleen kuin ruma kielenkäyttö." Oona Sormunen on monikertainen Suomen mestari ja Seppo maailman mestari. Aikanaan paska näytti kullalta. Mitkä lienevät näiden nokkijoiden ansiot ja miltä alalta? Ja ovatko he tuoneet Tohmajärveä julkisuuteen muuten kuin hurskastellessaan paskasanalla. Nämä paskasanan paheksujat voisivat piipahtaa kuuntelemaan tekstiä, jota nykynuoriso käyttää jokapäiväisessä puheessaan. Paskasanaa siellä ei juuri kuule. Jotain muuta kylläkin. Eikä siitä porukasta juuri Suomen tai maailman mestareita valikoitu. Eikä 7-sivuista juttua Helsingin sanomien kuukausiliitteeseen, niin kuin Seposta ja Oonasta numeroon 8/2013.

****

Ennen vanhaan oli kaikille selvää, ettei saatuja etuja saanut ottaa pois. Nyt ajat ovat toiset. On meneillään uusjako. Ikävä vain, että suunta on usein väärä. Vähäosaiselta on helpompi ottaa valtionkin velan maksuun.  Siinä kun on volyymia. Ammattijärjestöt ovat jäsenilleen hankkineet etuja. Yleensä edut ovat olleet rahallisia, työaikaan tai eläkeikään kohdistuneita. Pään avauksen on tehnyt vahvin ammattijärjestö, jolta tulokset ovat säteilleet myös pienille liitoille. Voi sanoa, että ammattijärjestöjen keskeisestä solidaarisuudesta toisiaan kohtaan ovat edut saatu, joskus tosin myöhässä, myös pienten liittojen jäsenille.

*****

Suomen ammattijärjestöt ovat pitkään pohjautuneet niin sanottuun ammattikuntajärjestelmään. Suutarit ovat omassa liitossaan ja räätälit omassaan. Järjestelmään piiloutuu vahva ammattiylpeys, mutta myös keskeinen kateus. Aina Nummisuutareista lähtien. Mielestäni jo pitkään on eletty aikaa, johon ammattikuntapohjainen järjestäytyminen sopii huonosti. Parempi olisi ns. teollisuusliittojärjestelmä. Samaan ammattiliittoon kuuluisivat kaikki saman työnantajan palveluksessa olevat, olivatpa suutareita, räätäleitä tai ns. toimihenkilöitä. Tällaisen ammattijärjestön ääni kuuluisi paremmin, silloinkin kun joudutaan YT-neuvotteluihin.

*****

Joskus jokin ammattikunta tai tietyn alan palveluksessa olevat ovat päässeet edun piiriin, joka ei ole levinnyt muille. Sellainen on kuntien palveluksessa olevat. Etu on aikanaan saatu, kun on uskottu sen vaikuttavan positiivisesti kuntien yhdistymisiin. Vuodet ovat näyttäneet, ettei viiden vuoden irtisanomissuojalla ole ollut juuri vaikutusta kuntien yhdistymiseen. Se osoittaa kuntien hyvyyttä työnantajana. Ja sitähän se on ollut jo pitkään verrattaessa sitä vaikkapa valtioon. Kuntalaisille 5-vuoden irtisanomissuoja sopii huonosti aikaan, kun muut saavat olla varuillaan koko ajan lopputilistä. Viime mainitusta syystä sanon, keveät mullat edulle, josta ei ole ollut mitään hyötyä kenellekään kuin väärinkäytettynä. Valitettavasti.

*****

Sote -lakiesitys on lausuntokierroksella kunnissa. Sotesta olen kirjoittanut aikaisemmin tuhatkunta juttua. Turhaan. Katsotaan mitä kunnista kuuluu, kun sanovat sanottavansa lakiesityksestä. Luulen, ettei niissä juuri tavallisen valtuutetun mielipide näy. Lausunnot kirjoittavat kuntien johtajat. Tai he ainakin voimakkaasti niihin vaikuttavat. Onhan kysymys heidän työpaikoistaan ja ilmeisesti ilman irtisanomissuojaa.

                                     Veijo Tuunanen

keskiviikko 20. elokuuta 2014

TÄMÄ JUTTU EI KELVANNUT KARJALAISEEN


EI  UIMARANTA  VEDEN  LAATUA  PARANNA.

 

Tohmajärven kunnanhallitus on päättänyt aloittaa jo kertaalleen hyllytetyn järven vedenlaadun parannushankkeen. Silloin valmiiksi tutkittu ja suunniteltu hanke kaatui kohtuuttomuuksiin nousseisiin kustannuksiin.

Järven kuntoon saattaminen edellyttää kolmen laskujoen, Perttisen joen, Lahden joen ja Luosojoen tuomien päästöjen saamista hallintaan. Tämä edellyttää kaikkien näiden jokien perkaamista, kosteikkojen ja pysähtymispatojen rakentamista aina jokien alkulähteiltä lähtien. Suunnitelmiin kuului myös merkittäviä jokiuomien muutoksia. Nämä edellyttäisivät maaomistajien suostumusta. Silloisen hankkeen toteuttaminen arvioitiin miljoonaluokkaan. Kunnasta löytyvät valmiit suunnitelmat ko. hankkeesta hinta-arvioineen. Mutu tuntumalla ja vanhojen uintimuistojen varaan ei Tohmajärven rantaan kannata uimarantaa rakentaa. Kirkkoniemessä on vuosia sitten venerantaan ruopattu ja rakennettu uimaranta. Veden laadusta johtuen ei sillä ole käyttäjiä. Hyviä uimarantoja löytyy kunnankin kirjanpidosta kymmenkunta.

Tohmajärvestä löytyy Luosojoen suulta yli kuuden metrin "mutapeitto". Se on kasvanut siihen ja jatkanut matkaansa halki järven aina Tohmajoen luusuaan saakka. Siinä olisi kunnalle mahdollisuus selvittää ja estää Tohmajärven edelleen veden laadun huononeminen. Ennen sitä uimarannan rakentaminen Tohmajärveen on rahan heittämistä järven mutaiseen veteen.

Tohmajärven veden laatu ja korkeus ovat iäisyys puheenaiheita paikkakunnalla. Aina siitä saakka kun veden korkeutta laskettiin ja Vapo alkoi käyttää Juosojokea lasku-uomanaan. Uimarannan tuleminen keskusteluun on hankkeen kytkemistä muka yhteiskunnan tarpeeseen saada virkistyspaikka järveen. Uimarannan rakentaminen ei paranna järven veden laatua. Eikä 700000 eurolla saada järvessä muuta aikaan kuin  hanke, jolla ei veden laatu parane enempää kuin aikaisemmalla hankkeellakaan.

torstai 14. elokuuta 2014

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa.


Muutos on mahdollisuus, ei aina menetys

Demareiden kupilla on nyt nokkijoita. Ja ennustajia. Päivitellään galluppeja, povataan ja odotetaan miten Rinne rojahtaa selälleen ja demarit häipyvät maailman kartalta. Siinähän odottelette. Minäkin povaan sen verran, että  odottajille tulee aika pitkäksi. Kahvin poroista ovat monet toimittajatkin aamulla nähneet naisäänestäjien lähteneen demareista etsimään aurinkoa kokoomuksesta. Jos ennustajat katsoisivat mitä iltakahvin porot sanovat niin sieltä näkyisi kiukuttelijoiden tulevan takaisin. Kokoomuksen kanssa palkan saajalla on aina tullut kapelo. Saako palkkansa sitten ojan kaivusta tai konttori töistä.

*****
Antti Rinne on mielestäni ensimmäistä budjettia rakentaessaan toiminut oikein. Valtiovarain ministerillä on toki oikeus tehdä omia esityksiään  budjettiin. Hallituksessa ne käsitellään ja hyväksytään tai hylätään. Esitykset tuppaavat aina näin toimimaan. Mikäli niistä on päätetty etukäteen, niin eihän sellainen ole esitys vaan päätöksen kirjaus. Toinen hyvä Rinteen esityksessä on, että siinä on huomioitu juuri ne asiat, joita demarit ovat ikiajat pitäneet tärkeinä. Paljoa huono-osaisille ei ole tulossa, mutta suunnastakin on oltava hyvillään. Rinteen budjetti esitys viestii muille hallituspuolueille demarien olemassa olosta. Mielestäni demarit ovatkin pitkään puhuneet sordiino päällä. Nyt on oikea aika ryhtyä puhumaan selkokieltä. Jos on jotain mieltä asiasta, niin kortit pöytään. Puheistaan on vastattava äänestäjille. Kyllä ihmiset tosiasiat ymmärtävät. Tekoja tarvitaan.

*****

Antti Rinteen menettelystä budjettin valmistelussa ovat älähtäneet kokoomuksen Jan Vapaavuori ja ruotsalaisten Carl Haglund. Molemmat ovat ministereitä ja voivat budjetti käsittelyyn vaikuttaa aikanaan. Syy tässä vaiheessa ryhtyä moittimaan Rinteen toimia löytyykin muualta kuin budjettista. Kelpaisiko syyksi pelko demareiden esiintulosta päätöksen tekoon ja vielä näyttävästi. Vai olisiko Vapaavuorella jäänyt kaivelemaan häviö kokoomuksen puheenjohtaja vaalissa. Haglund on oppinut viime aikoina olemaan asiassa kuin asiassa ohjeistajana ja besservistinä. Oman ministeriönsä asiantuntemuksessa luulisi Haglundilla riittävän alaa ja opettelemista. Aina tahtimarssia myöten, jota kenraalit arvostavat.

******

Kuntien taloudet ovat kuralla. Kuntien johtajat valittelevat ja syyttävät valtiovaltaa vähenevistä valtion osuuksista. Aikoinaan valitukset purivat ja parhaat valittajat saivat lisää rahaa. Muuta ei juuri tarvinnut tehdä. Mitä jos silloin tällöin värkkäsi veronkorotus esityksen. Hyvässä muistissa allekirjoittaneella on miten kunnan nimikkeistöjä muutettiin johtajiksi ja päälliköiksi. Erityisesti Helli-liikelaitos kunnostui tässä.  Samalla harmonisoitiin kiireellä palkkoja ylöspäin. Kuulema jo liikelaitos nimike vaati sitä. Korotukset säteilivät tietenkin suotuisasti muillekin sotelaisille. Olen odottanut milloin harmonisointi toimii alaspäin. Ainakin Tohmajärveltä sotepalvelut on yksityistetty. Siinä luulisi menneet yksityiselle työt ja ne kuuluisat vastuut.

*****

Tohmajärvellä alkaa olla yrittäjille liiketilaa. Ja sitä myötä asuintilaa. Vasta lopetti paikallislehti ja viimeksi huoltoasema yrittäjä. Molempien lopettaminen oli ennustettavissa, mutta lähtötapa oli molemmilla sama. Lappu ovella, että se on slut nu. Äkkilähtö on kivutun, mutta varsinkin Uutis Alasimen kohdalta, olisi ollut tyylikkäämpää lopettaa vuoden vaihteessa. Vuositilaajat olisivat saaneet lehtensä tilaajamaksunsa mukaisesti. Tohmajärvellä mukaudutaan tilanteisiin vasta kun muutokset ovat tapahtuneet. Tuntuu kuin elettäisiin uskomuksessa, ettei mikään muutu, kun siihen ei kiinnitetä huomiota. Kun muutos tapahtuu, ollaan niin jälkiviisaita, niin jälkiviisaita. Kiteellä näytetään elettävän samalla tyylillä. Ei muisteta, että mikään ei muutu itsestään. Muutoksen aiheuttavat ihmiset itse omilla toimillaan ja tarpeillaan. Juuri siitä syystä muutosta vastaan on turha taistella. Muutoksen voi asettaa kyseenalaiseksi, mutta siinäpä vastustus sitten onkin.  Parempi on katsoa eteen päin ja valmistua tuleviin muutoksiin. Ne ovat tullet ennenkin ja tulevat vastaisuudessakin. Pyytämättä kuin entiselle pääministerille faksit.

                                                                                        Veijo Tuunanen