Netti vaikeudet jatkuvat yli pyhän

Hengissä tässä on oltu, vaikka tekstiä on tullut harvakseltaan. Mökillä läppäri on pääasiassa vähän väliä nurin. Huomattavasti useammin kuin kirjoittaja. Ensi maanantaista pitäisi mennä paremmin.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksesta yritin kirjoittaa Nelosiin. En saanut Kotisivuja edes auki.
Siis kokous pidettiin. Juuri ja juuri saatiin kokous päätösvaltaiseksi. Porukkaa ei näytä asioiden nykytila paljon kiinnostavan. Poissa oli kolmetoista henkilöä, sellaisia, joilla olisi ollut kokoukseen osallistumisoikeus.
Tärkein asia, josta päätettiin oli kilpailutuspäätös tehostetusta asumispalvelusta. Markkinaoikeus kumosi aikaisemman kilpailutustuloksen. Syyllistä en viitsi enää edes mainita. Turhaa kulunkia ja vaivaa näyttää Hellillä riittävän. Maksettavaksi tuli hakijoille 7000 euroa.
Parasta oli, että uutta tehostettua palveluasumista tuotetaan kuntakohtaisena lähipalveluna. Ei alueellisena, joka viimeksi syrji rääkkyläläisiä yruttäjiä.
Hankaluutta saattaa synnyttää, kun hankinnat tehdään puitesopimiksin. Eli ostetaan jos on tarvetta ja jos ostetaan.
Entä mikä on Careman asema tässä kilpailutuksessa? Onko pakko ostaa yhdeltä, jos ei taho. Kysyisi Jope Ruonansuu,
Valtakunnalliselta taholta korostetaan, että palvelut tulisi tuottaa ensisijaisesti kunnallisina omina palveluina. Mikä on Kesälahden asema tavoitteessa, kun sieltä ovat kunnalliset asumispalvelut onnistuttu rassaamaan pois tykkänään.
Ainakin minä odottelen mitä Henna Virkkunen saa aikaan. Hän on luvannut suuria. Keski-Karjalaan ei pienet muutokset enää auttaisikaan.

Mitähän tässä odotellaan?

Hiljaista on Keski-Karjalassa kunnallisella rintamalla. Kesälahti hakee lisärahaa valtiolta. Rääkkylä vastailee hallinto-oikeuden lisäkysymyksiin. Kitee odotta Kirsi Hämäläistä. Tohmajärvi on hiljaa kuin se kuuluisa neste sukassa.
Helli antaa odottaa ulostuloaan uudessa tilanteessa. Miten pitkään. Tuollista on hävinnyt yksi jalka. Luulisi, että sen on huomannut myös tuolilla istunut.
Henna Virkkunen värkkää omia suunnitelmiaan kunnille. Mitä ministeri meinaa ohjeistaa, se näkynee syksyllä. Kysymyksessä ovat kuitenkin vain ohjeet. Mahtavatko ne näillä leveysasteilla meinata muuta kuin hämmennystä. Ei muuta. Pahasti pelkään. Lakeja meille pitää muuttaa, ennenkuin tokenemme. Emmekä aina sittenkään.
*******
Olen seurannut, sikäli kun siihen on ollut mahdollisuutta Keski-Karjalan kuntien ja Hellin oikeudenkäyntiä Rääkkylää vastaan. Koko juttu on tavalliselle kuntalaiselle käsittämätön. Näyttääkin siltä, että asia on lähtöisin puhtaasti virkamiehiltä ja heidän tarkoitusperiltään. Jutussa ei tule kukaan voittamaan. Häviäjiä ovat kuntalaiset, jotka maksavat turhan oikeudenkäynti kulut.
Kun näyttää, että oikeudenkäynti keskittyy euroihin, ihmetyttää miten korvauksia voidaan määrätä tekemättömästä työstä. Sitä näytetään Rääkkylältä vaadittavan.
Kuntien käyttämät lakimiesten palvelut nousevat jo nykyisellään kymmeniintuhansiin euroihin. Ne lienevät todellisia ja maksajat samoin. Maksajia ei löydy käräjöinnin aloittajista. Niitä ovat veronmaksajat.
Anskattoo miten asiat etenevät.

Kuka pelkää kuntaliitoksia?

Tänä aamuna näyttävät, ainakin parkkipaikalla olevien autojen perusteella, olevan molemmat kunnan korkeimmat johtajat virkapaikallaan.

Kuntien johtamiseen ja kuntajohtajien asemaan kiinnittää myös Kuntalehti artikkeleissaan huomiota. Samassa lehden numerossa on haastateltu kuntaministeri Henna Virkkusta.

Hän toistaa sen saman, jonka hän on tuonut esiin heti hallitussopimuksen yhteydessä. Suomeksi se tarkoittaa, että Paras-laki saa mennä ja tilalle tulee työssäkäyntialueisiin pohjautuva uusi kuntarakenne. Tiennee kuntien yhdistymistä. Missä määrin, siitä taisteltaneen muutama vuosi.

******

Kuntalehteen oli haastateltu mm. Punkaharjun kunnanjohtaja Sami Sulkkoa. Muistin varassa kerron hänen siirtyneen Sulkavalta Punkaharjulle. Muistelen hänen aikanaan toimineen Keskustan nuorten puheenjohtajana samoin kuin Olli Riikonenkin. Molemmat ovat siis nuoruudessaan rankattu keskustan tulevaisuuden miehiksi.

Onko miesten arvomaailmassa tapahtunut muutoksia sitten nuoruuden päivien. Olli Riikonen vannoo ymmärtääkseni pienten itsenäisten kuntien nimeen.

Sami Sulkko toivoo lehtijutussa, että Savonlinnaan liitettäisiin ainakin Punkaharju, Enonkoski, Puumala, Sulkava ja Rantasalmi. mutta ehkä myös Parikkala, Kesälahti ja Heinävesi. Lisäksi Sulkko näkee, että kyseinen kuntaliitos on kuitenkin edessä taloudellisista syistä muutaman vuoden päästä.

Miettikääpä Keski-Karjalan kuntapäättäjät meidän tulevaisuutta. Onko niin, että Keski-Karjalaan jää vain Kitee ja Tohmajärvi. Terveisiä Kirsi Hämäläiselle ja Olli Riikoselle. No, viime mainittu ei kuulemma juttujani lue.

*******

Samaiseen lehteen oli haastateltu myös muutamaa pohjoiskarjalaista kuntajohtajaa. Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen sanoi, ettei kunnanjohtaja ole päättäjä. Kuntalaisten kuunteleminen, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä johtamisen elementtejä.

Polvijärveä pidetään Tohmajärven verrokkikuntana. Ikäväkseen on todettava, että häviämme Polvijärvelle jo lähes kaikissa palveluissa ja niiden kustannuksissa.

Herää kysymys, eikö kunnanjohtajat palaveraa keskenään. Keskustelut synnyttäisivät vertailua toimintatavoista ja ehkä pientä keskeistä kilpailuakin. Vai onko niin, että kilpaillaan henkilötasolla ja kuntataso jätetään veronmaksajien huoleksi.

******

Kuntalehteen haastatellun Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen varovaista otetta mahdollisiin kuntaliitoksiin kannattaa hämmästellä. Näyttää kun hän pelkäisi sitä, johon valtakunnan tasolla pyritään.

Mihin Kari Karjalainen perustaa pelkonsa siitä, että suurkunta halvaannuttaisi syrjäisimmät alueet? Eikö juuri ”halvaantuminen” ole juuri syy pyrkimiseen suurempiin hallintokuntiin? Turun seudulla, josta Karjalainen siirtyi Joensuuhun, ei ole sellaisia syrjäkulmia kuin esim. Tohmajärven Kutsu. Mitä halvaantumista löytyisi Kutsusta, jonka Tohmajärven kunta voisi pelastaa paremmin kuin Joensuu. Tervetuloa katsomaan.

Joensuun itsenäisiksi lähikunniksi nimeää Karjalainen Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Outokummun ja Ilomantsin. Mihin unohtui Tohmajärvi, jonka rajaan on Joensuun keskustasta kuutostietä pitkin matkaa n vajaa 30 km. ja jonne junallakin pääsee matkalla Venäjälle.

Lomat näyttävät loppuvan

Ainakin lukijamäärästä päätellen. Selvä piikki näkyi elokuun ekana päivänä. Meikäpojan loma jatkuu vielä muutaman viikon. Olen hoitanut paperilehtijutut lomallakin. Vähistä tarpeista, mutta ei niin vähistä jotta leijonista olisin juttuni väsännyt.
Eilen pistäydyin kiteeläisten kanssa yhteiskyydillä Joensuussa katsomassa Kokoliha-revyytä. Hyvin onnistui matkanteko linjakkaassa, vaikka kahden puolen Humalajokea eletäänkin. Puhuttiin matkalla vähän kunnallispolitiikkaa ja pesäpallojuttuja.
Todettiin, että talous on kuralla molemmin puolin jokea. Kyselin milloin Kirsi Hämäläinen tulee virkapaikalleen. Sanottiin, että syyskuun alusta. Epäilin asioiden siitä muuttuvan. Ainakaan parempaan suuntaan.
Olipa tuo revyy tai kabaree, niin viihdyttävä se oli. Meikäläistä ei saa enää nauramaan mikään tai kukaan. Olen menettänyt huumorin tajuni. Ennen vanhaan naapurin vahingot naurattivat. Nyt ei enää nekään. Varsinkin naispuoliset katsojat nauroivat paljon ja ääneen.
Linjakkaassa tullessa arvioitiin nähtyä. Tyytyväisiä kuntuivat kaikki olevan näkemäänsä ja kuulemaansa. Minkä minä nyt esitin parannuksia. Niitä on mukava esitellä, kun niitä ei kukaan toteuta. Ei sittenkään vaikka kaksi tohmajärveläistä oli Kokolihan tuotantoportaassa.
Marjomäestä Sirolan lammastila oli räväyttänyt toiminnastaan kokosivun mainoksen käsiohjelmaan. Oli hyvä ja näyttävä. Kyllä lampaanliha on kokolihaa. On pakko taas yrittää sitäkin grillata. Venäjällä osasivat. Siellä olen syönyt grillattua lammasta. Siitä on vuosia. Hys siitä Kimmeliin Kokolihaa katsomaan. Vielä ehtii. Näytäntöjä on ainakin 4, 5 ja 7 päivä elokuuta.
******
Vilkaisin kunnan nettiä. Oli tullut näytille kuukauden myöhässä hallituksen pöytäkirja. Kiinnosti mitä olivat päättäneet Uusi-Värtsilän koulukaupasta. Kaupan purkamisesta oli tehty päätös.
Se on sitä myöten se leikki loppu. Vaikka ostaja jostain nyt rahat löytäisi, niin se vaatii uudet päätökset toteutuakseen. Ja vieläkö valtuustossa löytyisi kaupan kannattajia. Tuskin.
Jahka tästä Kemieen päästään, alkaa juttujakin tulla tiheämpää tahtia. Uskon Hellin ja kuntien päättäjien pitävän aiheista huolta. Siihen asti körötellään pikku hiljaa.

Hellettä pitää

Katiskat (2kpl) nostin järvestä. Tohmajärvi on semmoinen kalajärvi ainakin kesällä, ettei pieni perhe jaksa syödä kolmen katiskan tuotosta. Syönti kalaksi lasken vain ahvenet ja kuhat.
Anteeksi vain lokit. Jäitte toistaiseksi ilman aamuista kala-ateriaa.
******
Mattopyykkiä olen harrastanut. Harrastanut siksi, koska minun mielestä puhtaita mattoja on turha pestä. Ei ne siinä miklsikään muuta. Kastuvat vain hetkeksi. Suurin homma on miten saadaan matot kuiviksi.
Jos ei painepesuria olisi. Voisi mattopyykistä olla aineksia vaikka avioeroon. Nyt kun kaivopumppu särkyi riittää siitäkin keskustelun aihetta. Särkyikö pumppu matonpesun takia vai siitä huolimatta.
******
Mäntysuopaa ruiskutellessa muistan Paula Lehtomäkeä. Entistä ministeriä. Häntä, joka oli huolissaan mummojen vessoista. Paulan mielestä ulkovessa tai kallis jätevesijärjestelmä ovat ne vaihtoehdot, jotka sopivat lahoamispisteessä olevalle mummon mökille.
Jos matonpesu mäntysuovalla kuivalla maalla ja mummon vähät virtsat asetetaan vertailuun, matonpesun saa kieltää lailla.
******
Norjassa riehui Breivik. Miehestä on kirjoitettu riittävästi. Ehkä liikaakin. Tämän sortin hullut kun toimivat monesti julkisuusperiaatteella. Motiivina on päästä vain jollain tavoin julkisuuteen.
Oli oikein, ettei tuomari antanut Breivikin päästä levittämään sairaita ajatuksiaan ympäri maailmaa. Joku toinen hullu olisi kohta saanut siitä kiihoketta aloittaa massamurhat. Pelko saman laisesta on yllä jo nytkin.
*****
Kokemuksesta tiedän millaisilla ajatuksilla ihminen voi toimia poikkeuksellisissä olosuhteissa. Nimenomaan silloin jos turhautuu tai menettää mielensä paremmasta tulevaisuudesta.
Yleensä hän tappaa itsensä. Tästä seuraa, että samasta "porukasta" tappaa itsensä myös kohta muutama muukin, noin niinkuin seuraksi. Ilmiö on tuttu vankilamaailmasta.
Sitä kuka kierroksen aloittaa, ei voi ennakoita. Enempää kuin sitäkään, ketkä "lähtevät" seuraksi.
*****
Aselaista sanon vain sen, kukaa tämän päivän Suomessa tarvitsee ns. taskuasetta tai automaattiaseita yleensäkään. Ei tavallinen tasamaan tallaaja.
Itsellänikin, ehkä työstä johtuen oli pari taskutorrakkoa. Huomasin, ettei niillä ollut muuta tarkoitusta kuin ampua ihmistä. Siantappuun tai muuhun sellaiseen olen ollut kykenemätön aina.
Luovuin taskuaseista nopeasti. Kuka sen olisi taannut, vaikka unipäissäni olisin ruvennut räiskimään keskellä yötä.
Aselakia on syytä tarkistaa. Jo senkin muoksi, että ollaan jo pitkään eletty laseraseiden aikakautta.

Kotona ollaan

Borta bra, men hemma bäst. Kävin Ruotsin kielisellä alueella ja eikös vaan paikallinen murre heti tarttunut. Lyhyen kielikurssin käyneille ilmoitan, että edellä oleva on suomennettuna; portellit ovat hyviä, mutta kotona on paras.
Niin matkailu avarti taas. Niin avarti rahapussikin. Bensa alkaa olla sellaisissa lukemissa, että kaupalla käyntikin pitää harventaa. Siinä auton kulutus varvimmin putoaa.
No, nyt ollaan kotona. Kohta puoleen täytyy alkaa kirjoitushommatkin. Joidenkin harmiksi, mutta ainakin omaksi iloksi.
Kävin kolkuttelemassa kunnanviraston ovia. Eivät auenneet. Olivat lähteneet terävintä päätä myöten hutsinnevadaan. Olivat liimanneet oveen lapun. Virasto on suljettu 4.7. - 24.7., välisen ajan. Olisin kysynyt, joko Uusi-Värtsilän koulun ostaja on löytynyt ja kauppasumma maksettu.
Julkaisin viraston ovesta kuvan Nelosten lyhyillä sivuilla. Olipa ilmoitus miten tärkeä hyvänsä, ei julkipanijalla liene lonkat kipeänä. Kolmenkymmenen sentin korkeudelle laadittu luettava jää monelta lukematta. Jos kontalleen käy lukeminen onnistuu, mutta ei enää jaloilleen nousu.
Ketähän varten ilmoitukset on oveen laadittu. Ei asiaa tarvitse pitempään pohtia. Ei lukijoita varten kuitenkaan. Virasto palvelee siten, miten on pakko palvella. Muuhun tulokseen on vaikea uskoa.
+++++
Ennen reissuni käväisin Vodkaturisteja katsomassa. Paperilehdet ovat sanottavansa näytöksestä sanoneet. Ei siihen meikäläinen paljon voi lisätä.
Itse näytelmä on tavallaan jo kaluttu luu. Uusilla mausteilla oli yritetty saada tuoreempaa makua makusteltavaksi. Osaltaan oli onnistuttu, osaltaan ei.
Roolisuoritukset olivat tuttua taattua tavaraa. Hyvät ovat hyviä. Mitä niitä kehumaan, kun kaikkia pitäisi kehua. Ohjaajaa myöten.
Omasta mielestäni onnistujat olivat tällä kertaa Mervi Venäläinen ja Markku Hämäläinen.
Ohjaajan oivallus kilikellon käytöstä oli sitä mitä minä arvostan. Ei kaikkea tarvitse selittää tai alleviivata. Varsinkaan jos huumorista on kysymys.

Kirje nettirajan takaa

Tämä saattaa katketa koska hyvänsä. Mökki maisemissa ei ole helpotusta tullut nettiyhteyksiin, vaikka toimistokansa lienee lomilla. Pannaan tähän nyt muutama sana kokeeksi.
Katiskat nostin toissapäivänä järvestä. Vaimo käski. Hän kun ei syö kalaa, niin näki sen pahaksi minullekin. Kalaa kahteen katiskaan on tullut siihen malliin, ettei muutamaan kesään samaa ole tapahtunut. Pääasiassa pientä ahventa, mutta paljon. Vain kaksi särkeä on eksynyt koko kesänä katiskoihin. Samoin pari olematonta hauensulikkaa. Mutta kuhaa työntää enemmän kuin yhden yhmisen tarpeeksi. Siitähän tämä tilapäinen kalan syöntikielto tuli. Ennen en ole kuhia katiskasta järveen takaisin kaatanut. Nyt olen.
******
Potsipäivillä kävin pikapikaa piipahtamassa. Ei semmoisessa helteessä meikäläinen enää jaksa riehua. Auton takia ei sovi kaljallakaan itseään virkistää. No, ei kalja maistu muutenkaan.
Potsipäivät ovat ihan jees. Pahitteeksi ei olisi jos jotain pientä muutosta niihin saisi piristeeksi. Risto Tolkin aikaan sai mukana olla ideoimassa ohjelmaa. Riston lähdettyä sekin homma politikoitiin yksinkertaiselle enemmistölle. Muistelen kaiholla mm. Hymy herkässä projektia, joka toteutettiin lähes kokonaan talkoo porukalla.
Nyt hommat hoituvat toisella tavalla.
*******
Ensi viikolla pitäisi piipahtaa Etelä-Suomessa. On jo perinteeksi muodostunut Taalintehtaan reissu. Se on mukava kun saa 603 km ajaa yhdellä tankkauksella ja tyhjennyksellä. Jos matka näin tehden onnistuu tietää, että aineen vaihdunta ja rakko ovat kunnossa.
Otan läppärin mukaan. Vuosi sitten Taalintehtaalla oli vielä huonompi kenttä kuin täällä mökillä. Muuten kirjoittelen, mitä tietooni saan.
Seuraan tietenkin Uusi-Värtsilän koulukauppaa, jota ei kuulema ole tehtykään, mutta joka pitäisi purkaa, kun tietäisi kenen kanssa kaupan voi purkaa. Voi helevetin helevetti näitä kaupan tekijöitä. Tämmöinen kauppa olisi pitänyt jättää tekemättä ja luovuttaa koulu ilmaiseksi. Olisi tullut halvemmaksi.