Tänä aamuna näyttävät, ainakin parkkipaikalla olevien autojen perusteella, olevan molemmat kunnan korkeimmat johtajat virkapaikallaan.
Kuntien johtamiseen ja kuntajohtajien asemaan kiinnittää myös Kuntalehti artikkeleissaan huomiota. Samassa lehden numerossa on haastateltu kuntaministeri Henna Virkkusta.
Hän toistaa sen saman, jonka hän on tuonut esiin heti hallitussopimuksen yhteydessä. Suomeksi se tarkoittaa, että Paras-laki saa mennä ja tilalle tulee työssäkäyntialueisiin pohjautuva uusi kuntarakenne. Tiennee kuntien yhdistymistä. Missä määrin, siitä taisteltaneen muutama vuosi.
******
Kuntalehteen oli haastateltu mm. Punkaharjun kunnanjohtaja Sami Sulkkoa. Muistin varassa kerron hänen siirtyneen Sulkavalta Punkaharjulle. Muistelen hänen aikanaan toimineen Keskustan nuorten puheenjohtajana samoin kuin Olli Riikonenkin. Molemmat ovat siis nuoruudessaan rankattu keskustan tulevaisuuden miehiksi.
Onko miesten arvomaailmassa tapahtunut muutoksia sitten nuoruuden päivien. Olli Riikonen vannoo ymmärtääkseni pienten itsenäisten kuntien nimeen.
Sami Sulkko toivoo lehtijutussa, että Savonlinnaan liitettäisiin ainakin Punkaharju, Enonkoski, Puumala, Sulkava ja Rantasalmi. mutta ehkä myös Parikkala, Kesälahti ja Heinävesi. Lisäksi Sulkko näkee, että kyseinen kuntaliitos on kuitenkin edessä taloudellisista syistä muutaman vuoden päästä.
Miettikääpä Keski-Karjalan kuntapäättäjät meidän tulevaisuutta. Onko niin, että Keski-Karjalaan jää vain Kitee ja Tohmajärvi. Terveisiä Kirsi Hämäläiselle ja Olli Riikoselle. No, viime mainittu ei kuulemma juttujani lue.
*******
Samaiseen lehteen oli haastateltu myös muutamaa pohjoiskarjalaista kuntajohtajaa. Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen sanoi, ettei kunnanjohtaja ole päättäjä. Kuntalaisten kuunteleminen, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä johtamisen elementtejä.
Polvijärveä pidetään Tohmajärven verrokkikuntana. Ikäväkseen on todettava, että häviämme Polvijärvelle jo lähes kaikissa palveluissa ja niiden kustannuksissa.
Herää kysymys, eikö kunnanjohtajat palaveraa keskenään. Keskustelut synnyttäisivät vertailua toimintatavoista ja ehkä pientä keskeistä kilpailuakin. Vai onko niin, että kilpaillaan henkilötasolla ja kuntataso jätetään veronmaksajien huoleksi.
******
Kuntalehteen haastatellun Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen varovaista otetta mahdollisiin kuntaliitoksiin kannattaa hämmästellä. Näyttää kun hän pelkäisi sitä, johon valtakunnan tasolla pyritään.
Mihin Kari Karjalainen perustaa pelkonsa siitä, että suurkunta halvaannuttaisi syrjäisimmät alueet? Eikö juuri ”halvaantuminen” ole juuri syy pyrkimiseen suurempiin hallintokuntiin? Turun seudulla, josta Karjalainen siirtyi Joensuuhun, ei ole sellaisia syrjäkulmia kuin esim. Tohmajärven Kutsu. Mitä halvaantumista löytyisi Kutsusta, jonka Tohmajärven kunta voisi pelastaa paremmin kuin Joensuu. Tervetuloa katsomaan.
Joensuun itsenäisiksi lähikunniksi nimeää Karjalainen Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Outokummun ja Ilomantsin. Mihin unohtui Tohmajärvi, jonka rajaan on Joensuun keskustasta kuutostietä pitkin matkaa n vajaa 30 km. ja jonne junallakin pääsee matkalla Venäjälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti