Aloitellaan syksyä

Varmin merkki syksystä on kansalaisopistojen julkaisemat opinto-ohjelmat. Tohmajärvellä on tarjolla 78 kurssia. Eli, jos aikuisia olisi osallistumassa 3000 henkilöä, olisi jokaisella kurssilla 38 kuntalaista. Jos lasketaan niin päin, että kursseja on 78 ja jokaiselle pitäisi löytää 7 osallistujaa tietää se 546 osallistumista opiston kursseille.
Tuntuu siltä, että tarjonta riittää. Riittääkö osallistujia läpi talven syysinnostuksen jälkeen, on toinen juttu.
Opinto-ohjelmat näyttävät noudattavan vanhaa lintaa. Uutta ei juuri näytä ohjelmiin tulevan. Miksi? Siihen saavat vastata opiston henkilöstö.
*****
Viitisentoista vuotta sitten tarjosin yhdeksi opintokurssiksi kokous- ja järjestötoiminnan alkeita. Kansalaisopiston henkilöstöstä vastattiin, (henkilön nimeä en raaski mainita) ettei sellaista Tohmajärvellä tarvita. Täällä ollaan niissä asioissa kuulema tarpeeksi pitkällä.
Aika on näyttänyt, että ollaan todella syvässä tohmajärveläisessä kulttuurissa, jos puhutaan kunnallisesta kokous- ja järjestötoiminnasta.
******
Toisenkin yhtä tyhmän esityksen tein. Tällä kertaa kuntapuolen virkahenkilölle. Nimeä en nytkään raaski mainita. Hän ei esitykseeni vastannut koskaan suorasti. Sen huomasin, ettei esitykseni ollut hänelle mieluinen.
Esitykseni koski kulttuurimaisema kierrosta; Likasten tienristeys-Kemie-Kirkkoniemi-Oravaara-Kemie.
Tarkoitus oli valmistaa CD-kasetti, joka kertoisi n. 30 km/h liikkuvassa autossa olijoille tienvarsi näkymät. Taloista ja näkymistä oleellisemmat kohdat.
Kirkkoniemessä olisi pysähdytty. Kuunneltu historian lisäksi joku paikallinen lauluesitys ja lisätty Kirkkoniemi tunnelmaa kirkonkellojen soitolla.
Kierrokseen Oravaaran kautta olisai sopinut käynti veneturmapaikalla Tohmajärven rannassa sekä näkymät Hassisen pihapiirissä olen Tohmejärven ensimmäisestä koulurakennuksesta ja Rauman rakennuksista.
Esitystä valmisteltiin omana toimena varsin pitkälle. Käsikirjoitus oli valmisteltu ja kasetille kertoja ja esiintyjä valittu. Tarkoitus oli, että kunta olisi tullut, jollain tavoin mukaan. Olisimme itse vastanneet kustannuksista ja jos lopputulos olisi kelvannut valmiina kunnalle olisimme sen kuluja vastaan luovuttaneet kunnan vapaaseen käyttöön. Kasettia olisi kunta voinut vapaasti myös myydä.
No homma jäi sikseen niin kuin muutkin tarjoamani yritelmät. Kunta silloin virkahenkilön innostamana oli toteuttamassa tienvarsitauluja samalle reitille talojen historiasta. Eipä taulujakaan näytä olevan. Jotta esityksemme ei hävinnyt kilpailijalle. Jäipähän vain kunnallisen virkamiesjyrän alle. Niinkuin monet muutkin yritykset kiihtyvällä vauhdilla sen jälkeen.