Uusi-Värtsilän koulukauppaa ovat virkahenkilöistä ohjanneet ainakin kehityspäällikkö ja hänen esimiehensä. Pyyntöhinnasta 120000 eurosta näin tultiin kauppahintaan 31500 euroon.
Vastustusta valtuutetuilla kauppaa ja ilmeisesti myös ostajaa kohtaan oli. Se näkyi valtuuston kokouksessa. Valtuusto hyväksyi 31500 euron hintaisen kaupan 19.4.2011.
Kauppakirja allekirjoitettiin 31.5.2011.
Kauppasummaa ei ostaja tilaisuudessa suorittanut, kuten kunnan tekemissä kaupoissa yleensä on tehty. Kauppakirjat kuitenkin annettiin ostajalle. Miksi?
13.6.2011 eli eiliseen kunnanhallituksen kokoukseen mennessä maksua ei ollut tullut kunnan tilille.
Hallituksen esityslistalla oli päätösesitys, että kauppa hyväksytään jos rahat ovat tulleet. Rahoja ei tullut. Nyt olisi pitänyt hallituksen kokouksessa päättää mitä tehdään. Olen antanut itselleni kertoa, että kokouksessa oli tehty esitys, että asia päätetään juuri tässä kokouksessa. Esitystä oli kannatettu. Miten olisi pitänyt edetä?
Mielestäni ei kuitenkaan niin kuin edettiin. Kun asia oli hallituksen esityslistassa ja siihen tehtiin kannatettu vastaesitys olisi ollut selvempää käsitellä vastaesitys. Se olisi ilmeisesti edellyttänyt äänestystä.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen ei ilmeisesti äänestystä halunnut. Siksi hän veti esityksensä pois listalta. Oliko menettely kuntalain, hyvän kokousmenettelytavan tai luottamushenkilöiden mielipiteen kunnioituksen mukainen? Mielestäni ei.
Koulun ostajaan ei ole kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen tiettävästi kunnasta saatu yhteyttä. Itse taannoin kunnalta osakkeen ostaneena tunnen, ettei kunnanvirkahenkilöt suhtaudu tasapuolisesti kauppakumppaneihinsa.
Joku voi saada menettelystä käsityksen, että kunnan maalle saa rakentaa eikä tehtyjä kiinteistökauppojakaan tarvitse maksaa. Sanonpa vaan aikoja elettävän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti