Kiusaajalla on motiivi, - kuntaliitossakin
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, joka on syntynyt Kuntaliitossa julkitulleista kiusaamistapauksista. Kuntaliittohan ohjaa ja valvoo kuntien toimintaa monin eri tavoin. Erityisesti myös laillisuusasioissa. Nyt on käynyt ilmi Kuntaliiton kompastuneen itse omassa työssään työilmapiirimyrkyttämisen alhaisimpaan muotoon, työpaikkakiusaamiseen.
Hesarissa 21.4., ilmestyneessä jutussa Kuntaliiton valtuuston- ja hallituksen puheenjohtajat, hallituksen varapuheenjohtaja ja yhteistyötoimikunnan varapuheenjohtaja sekä liiton toimitusjohtaja eivät enää kiistä Kuntaliitossa pitkään vallinnutta ongelmatilannetta.
Heidän esittämänsä korjausehdotukset eivät kuitenkaan pure työpaikkakiusaamiseen. Lisäkoulutus, kartoitus, mittava työilmapiiriselvitys eivät korjaa jo selvästi vallalla olevaa tilannetta Kuntaliitossa. Peremminkin ne pitkittävät ja pyrkivät lakaisemaan maton alle ongelman, jonka he itse omalla toiminnallaan ovat sallineet.
Oheisjuttuna tehty asiantuntijan haastattelu olisi voinut jäädä julkaisematta. Työpaikkakiusattu ei tarvitse asiantuntijan selvitystä mikä on kiusaamista.
Sitten otsikkoon. Pitkään työelämässä ja kuntapolitiikassa mukana olleena olen pannut merkille asioita ihmisten käyttymisessä. Kuten sen, että useimmiten ihminen haluaa itselleen menestystä ja arvostusta. Kun omat voimat eivät riitä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen, pyrkii ihminen liittoutumaan sellaiseen ryhmään, jonka uskoo auttavan häntä pyrkimyksissään. Syntyy ryhmiä, jotka kilpailevat samoista asioista keskenään tai ovat jopa vihamielisiä toisilleen.
Esimerkiksi sopivat keskenään kilpailevat kirkko- ja uskontokunnat. Kuntaliiton kiusaamiset tuskin aiheutuvat edellä mainituista, mutta sopivat historiansa takia hyvin malliksi huonoista liittoutumisista.
Tarjoan Kuntaliiton kiusaamisongelmien syyksi puoluepolitiikkaa. Siihen uskon omaisesti suhtautuvat ovat aiheuttaneet hyvää, mutta myös paljon pahaa. Kuntaliitossa pitäisi päätähtäimenä olla yhteiskuntapolitiikan hoitaminen yli puoluepoliittisten tavoitteiden. Mutta onko se sitä?
Kuntaliittoa johtavat puoluepoliittisin perustein valitut luottamushenkilöt ja virkamiehet. He ovat vastuussa työstään puoluepoliittisille ryhmilleen. Puolueuskollisiis yltää yhä alemmille tasoille. Jopa käytännön työtä tekevältä toimistohenkilökunnalta ja talonmiehiltä vaaditaan poliittisen puolueen tunnustamista. Jos yrittää pysyä siitä erossa tai paljastuu ”vääräuskoiseksi” joutuu helposti työpaikkakiusatuksi.
Edellä oleva pätee lähes kaikkiin työyhteisöihin, mutta erikoisesti niin sanottuihin julkisiin työyhteisöihin. Miksi ei myös Kuntaliittoon, jossa eletään puoluepoliittisen tuen varassa ja jossa työpanosta mitataan puoluepoliittisin mittarein.
Kaikki tuomitsevat työpaikkakiusaamisen. Vain puolupoliittisin perustein siitä on tehty osaltaan hyväksyttävää. Tiukka sitoutuminen puoluepolitiikkaan antaa heikolle ja asiaa vähemmän ajattelevalle ihmiselle vahvan motiivin työpaikkakiusaamiseen.
Veijo Tuunanen
Tohmajärvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti