Syksy saa (ennen myös isännät)

Halpamainen lisäys sulkumerkeissä. Olisiko vielä kaksimielinen? Vaikka tottahan se on, että ennen syksyllä maataloissa korjattiin kesän sato. Isännät sen saivat. Emännille jäi häthätää kiitos mukana olosta. Nykyisin sato korjataan Brysselistä. Ajasta ei ole aina tietoa.
* * *
Eilen vaimo osti torilta lähetystyön hyväksi myytäviä syksyn tuotteita. Korkkoherra oli myymässä ja sanomansa mukaan itse kasvattamiaan porkkanoita ja lanttuja. Olivat multaisia, jotka vaimon mukaan ovat ainoita oikeita.
Arvelin tässä antaa kauppialle vinkin. Hyllyyn pestyjen perunoiden ja porkkanoiden viereen multapalju, jossa pestyt voi mullata ennen kassalle vientiä.
* * *
Osti vaimo piirakoita ja pullapitkonkin. Nämä tuskin olivat kirkkoherran paistamia. Mausta ja mallista päätellen Impi oli ollut asialla. On vanhastaan tuttu tuotteistaan. Takavuosina ei Helsinkiin ollut asiaa ilman Impin piirakoita. Nämäkin paistokset myytiin lähetystyön hyväksi.
* * *
Lähetystyön hyväksi tehdään Suomessa merkittävästi vapaaehtoistyötä. Toki seurakuntien pussistakin lähetystyötä avustetaan. Lähetysjärjestöjen ( 6 kpl ) yhteen laskettu talousarvion loppusumma 2006 oli 52,3 milj. euroa.
"On aate kallis ja pyhä", hoettiin pikkupoikina. Ongelmalliseksi lähetystyön tekevät lähetystyötä tekevät itse ja heidän johtajansa.
Vain yksi, Suomen Lähetysseura, hyväksyy ehdoitta kirkon linjan naispappeuteen. Eli hyväksyy naispappeuden.
Suomen Pipliaseura ei ota kantaa, mutta periaatteessa hyväksyy ja tekee yhteistyötä naispappien kanssa.
Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat hyväksyy kirkon linjan mutta yhteistyön tekemisen jättää omantunnonvapauden varaan.
Evankeliumiyhdistys (Sley), Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys eivät hyväksy kirkon linjaa naispappeudesta.
Pitäisikö seurakuntalaisten sanoa sanansa nykymenosta?
* * *
Naapurissa ryskää ja möyrii. Kotipihassa (vanhuksille tarkoitetty asuntoyhdistys)rakennetaan
mukavuuksia ja hoidon helpotusta hoitajille. Velkarahaa rakentamiseen on tarvittu ja tarvitaan avustusten lisäksi.
Miten on kunnan saaman investointiavustuksen kanssa, joka tupsahti Värtsilän kuntaliitoksen yhteydessä. Oliko se 1.5 milj. euroa. Piti saneerata vanhainkotia ja rakentaa lisätilaa terveyskeskukseen.
Tiedän, että investointieurot on käytetty muihin menoihin. Pitääkin kysyä rakennetaanko mitään vai palautetaanko rahat takaisin valtiolle. Se on ehto jos ei rakenneta.
Molemmissa tapauksissa kunnan pitää ottaa lainaa selviytyäkseen velvoitteesta.
Tämäkö on sitä nykyaikaa. Kysyisin kunnanjohtajalta, mutta hän vastaa, että kaikki hoituu aikanaan. Nyt ei ole se aika, jolloin investointiasioita käsitellään.
Milloin sitten? Kohta pitää rahat palauttaa, jos mitään ei tapahdu.