Kaksi hallintomallia jäljellä

Olin tänään kuuntelemassa miten Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen etenee. Sitä selvittelemässä oli kunnanjohtaja Olli Riikonen ja PricewaterhouseCoopers (otin varalta varmistimen päältä) konsultti Kirsi Kiviniemi. Tekstiä tuli tuutin täydeltä, niin kuin kunnanjohtajalta oli odotettavissakin. Hidas älyisenä en monestakaan asiasta ja vielä vähemmän sen hyvyydestä saanut selkoa.
Edellisen kerran kun kuntafoorumissa Olli Riikonen puhui samasta asiasta oli hallintomalli ehdokkaita viisi kappaletta. Niistä silloin kunnat eivät olleet päässeet yhteisymmärrykseen mikä olisi paras.
Nyt niitä mainittiin olevan jäljellä kaksi kappaletta: Liikelaitosmalli ja isäntäkuntamalli. Tarkempaa selvitystä siitä miten näihin oli päädytty ei sanottu. Vielä vähemmän sitä millä perusteilla valinta näistä kahdesta aikanaan tehdään.
Kunnallisilta päättäjiltä valinta näyttää karanneen täysin näpeistä. Hanketta vievät virkamiehet ja toteuttaa konsultit. Jos ja kun, rivien välistä olin saavinani selville, että liikelaitosmalli on tulossa, saadaan syntymään sellainen soppa, että sitä keittämässä ja makua vahtimassa eivät tule olemaan ainakaan ns. kuntapäättäjät. Soppatarpeet ja ilmeisen kalliit tulevat kuitenkin liikelaitosmallissakin kuntalaisen maksettavaksi.
Jos en ole ihan pihalla siitä, mitä on tulossa, niin liikelaitosmallia voi hyvin kutsua palvelujen yksityistämiseksi omine organisaatioineen ja johtajineen. Tuleeko mukaan EU säädoöksillään, voi ainakin pelätä.
Jos tuottaja pakenee kauemmaksi kunnallisesta "kontrollista", niin miten hoidetaan tilaajan (kuntien) tarpeet ja tasapuolisuus. Tietenkin uudella tilaaja organisaatiolla, jossa ovat mukana kaikki kunnat. Hupsista ja kahvia kuluu ja kinoja piisaa.
Käynnissä olevan projektin kustannukset tulevat kuulema nousemaan. Kolmejapuolisataatuhattaeuroa ei riitä, vaan vuosille 2008 ja 2009 pitää hakea lisärahoitusta.
Tällaisia on projektit valtuutetun näkökulmasta. Näin ensimmäisen kerran konsultin ja nytkin vain vaivaiset 1,5 tuntia ja jo tuo kerkisi pyytämään lisää rahaa.
Lisärahaa tarvitaan kuulema henkilöstön ja johdon koulutukseen. Minä luulin, että kuntien terveys- ja vanhuspalvelussa oleva henkilöstö on siinä määrin pätevää, että selviävät työstään ammattikoulutuksensa pohjalta ilman projektihenkilöstön lisäkoulutusta.
Näyttää siltä, että nyt pyritään rakentamaan organisaatiota ja sen johtoa. Kuntalaisten tarpeista ja kustannuksista, eivät ainakaan alustajat tässä tilaisuudessa kantaneet huolta.
Meneekö tämä reki mäelle? Vielä kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa. Mutta projektirahat ( kohta 0,5 milj.euroa) ovat menneet. Odotellaan saadaanko niillä mitään aikaan vai ei.
Niin, se isäntäkuntamalli. Siihen pitää palata, jos projektin vetäjät sen tuovat keskusteluun. Näillä näkymin uskon, että se haudataan seuraavaan kokoontumiseen mennessä.