Kukaan ei tiedä mitään. Kuitenkin arkkitehtitoimisto on saanut toimeksiannon terveyskeskuksen vuodeosaston saneerauksesta. Suunnittelu on meneillään mutta kenen toimeksiannosta, kyseltiin eilen naamat ällistyksissä valtuustossa.
Puhuttiin, että terveyskeskuksen vuodepaikat vähenevät 40:stä 23:een. Joka toinen huone otetaan WC ja saniteettitiloiksi.
Yritin tänään jäljittää mitä ollaan tekemässä. Käväsin muutaman virkamiehen luona. Ei sieltä tietoa herunut. Joku sanoi, että toimeksianto on tullut kunnanhallitukselta.
Nähtävästi jotkut eivät meikäläistä noteeraa hallituksen jäseneksi. Minä nimittäin en ole ollut semmoisessa kokouksessa, jossa tuommoiset päätökset on tehty. En hallituksessa enkä valtuustossa.
Välipuheista sain sellaisen käsityksen, että saneerauksessa ovat olleet jo soten näpit. Sieltä olisi viestitetty, ettei terkkarille pitäisi tehdä mitään, ennen kuin Kiteellä on saatu pasmat parempaan järjestykseen.
No, tämä on tohmajärveläistä päätöksentekoa nykyisin. Tarvitaan kaksi henkilöä; kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja niin hommat lähtevät luistamaan. Kannatusta asialle löytyy. Niin, ja viulut maksaa verovelvollinen.
* * *
Taustalla ovat Värtsilän kuntaliitoksen yhteydessä saadut korvamerkityt n. 1,5 milj. euroa.
Ministeriön ohjeistuksen mukaan ne tulee käyttää puoliksi vanhainkodin saneeraukseen ja toinen puolikas terveyskeskuksen laajennukseen.
Eurot tulee käyttää kyseisiin kohteisiin ja aikaa on ensivuoden loppuun. Jos homma ei hoidu, on pelättävissä ministeriön vaativan eurot takaisin. Yksi vaihtoehto on, että ministeriöltä pyydetään, että rahojen käyttökohdetta voitaisiin muuttaa. Tätäkään ei ole saatu kunnassa aikaiseksi. Yksi asiaa koskeva ministeriöön osoitettu kirje oli taannoin hallituksen esityslistalla, mutta kunnanjohtaja veti sen pois käsittelystä.
Ongelmaa lisää sekin pikkuseikka, että eurot on ajat sitten käytetty kunnan muiden menojen hoitoon.
Pahinta on jos toimitaan niin taitamattomasti, että rahat joudutaan palauttamaan valtiolle. Olisi otettava velkaa ja mitään ei jäisi Tohmajärvelle rahoista. Ei edes sitä hyötyä mitä rakentamisesta, vaikka vähän turhasta, on hyötyä työllisyysasiana.
* * *
Tapahtumat terveyskeskuksessa ennakoivat mitä tuleman pitää, kun terveyspalveluja ryhdytään hoitamaan liiketaloudellisin periaattein.
Tohmajärvellä ollaan ajamassa alas vanhainkotia. Vuodeosastoa supistetaan rajusti ja siellä hoidetaan vain sairaalahoitoa vaativia potilaita. Jos niitäkään nykymenolla kuin ylimenoajan.
Vanhuksien sijoituspaikoiksi jäävät kodit ja tehostetun asumisen yksiköt Kotipihan tiloissa, joita ei kunta omista.
Jos joku uskoo näillä paikoilla pärjättävän, ei ole käynyt vanhainkodilla. Siellä ei ole nykymittapuun mukaan sairaita, mutta tuskin järkevä ihminen uskoo heidän tulevan toimeen tehostetun palvelun asumisyhteisössä.
Valtuutettujen tahdosta tähän on tultu. Ne, ketkä ovat äänillään tämän saaneet aikaan ovat varmoja siitä, etteivät kyseisiä palveluja itse tarvitse koskaan. Heillä on nyt rahaa, mutta vanha sanonta kuuluu:"Niin syvään et sylkäse, ettei se sieltä voisi takaisin nousta."
* * *
Valtuutettu Esko Kuosmanen näytti piirtoheittimellä miten terveyskeskusten vuodeosastolle odotusajat keskussairaalasta jakautuvat Kiteellä ja Tohmajärvellä tiettynä samana ajankohtana.
Kiteellä oli 268 odotuspäivää (sakkopäivä a/500euroa/vrk.)
Tohmajärvellä 22 odotuspäivää.
Kuosmanen kysymyksen omaisesti toi esiin, että odotus keskussairaalasta omalle terveyskeskuksen vuodeosastolle tapahtuu liian usein keskussairaalan käytävällä.
Mietipä sitä, jos joudut keskussairaalan käytävälle makaamaan oman valtuuttamasi luottamushenkilön toimesta ja tahdosta. Virkamies ei näistä joudu vastuuseen.
tiistai 30. syyskuuta 2008
maanantai 29. syyskuuta 2008
Valtuuston kokous
Pitkä iltapäivä ja ilta siinä meni, kun Tohmajärven kunnan asioita pantiin valtuustossa järjestykseen. Ensin oli valtuustoseminaari, jossa asiantuntijoiksi mainitut tilaajajohtaja Airi Turunen ja projektipäällikkö Arja Pöntinen-Heinonen
selostivat Sote/hellin johtosääntöjä.
Eipä asiantuntijoilta tullut selviä vastauksia esityksensä jälkeen valtuutettujen esittämiin kysymyksiin. Ei sittenkään vaikka itse Olli Riikonen koetti avustaa.
Henkilökohtaisesti en alustajia vaivannut kuin parilla asialla. Kysyin miten meidän sote/liikelaitos/tilaaja/tuottajamalli eroaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistosairaalan (Hus) epäonnistuneesta mallista. Airi Turunen vastasi, että siellä on ihan toinen malli. Uskalsin epäillä hänen sanomaansa ja epäilen edelleen. Uskon tässäkin tapauksessa enemmän Hesarin pääkirjoitukseen kuin meidän virkamiehiin.
Toinen kysymykseni koski, mistä seutuvaliokunta on saanut valtuudet toimia asioiden alulle panijana, esittelijänä ja lopulta ilmeisesti hyväksyjänä ja valvojanakin? Seutuvaliokuntahan muodostuu virkamiehistä eli kunnanjohtajista. (Yksi seutuvaliokunnan jäsen on Airi Turusen aviomies)
Tilaajajohtaja vastasi, että seutuvaliokunnan asema ja tehtävät on määritelty seutusopimuksessa. Uskallan olla toista mieltä tässäkin asiassa. Lukija voi itse käydä katsomassa seutusopimuksesta mitä sinne on kirjattu
* * *
Varsinainen valtuustopykälä, joka koski "Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen" viritti keskustelun välihuutoineen. Huutajat eivät muuten asiakohdan keskusteluun sitten osallistuneetkaan. He kuuluvat siihen valtuutettujen joukkoon, joiden tehtävä on ainoastaan kannattaa asioita.
Sopimuksen 8 § kuului kokonaisuudessaan: "Pelastuslaitos tekee sopimukset sairaankuljetuksen järjestämisestä, ensivaste- ja vapaapalokuntien toiminnasta sekä muusta toiminnasta yhteistyötahojen kanssa."
Asiallisesti kohta koskettaa tohmajärveläisiä poikkeuksellisen läheltä. Meillä on omalla paikkakunnalla asemapaikkaansa pitävä ambulanssiyrittäjä. Sairasauto jo nyt on sairaiden ja vanhusten ainoa tuki ja turva apua tarvittaessa. Kun näyttää, että lääkäripalvelut ollaan laittamassa paikkakunnalla soten myötä minimiin, on sairasauton asemapaikkapysyvyys saatava varmistettua tulevaisuudessakin niin, että auto päivystää Tohmajärvellä.
Kuka tekee sopimukset ei liene asian ydin. Tärkeää on, että ambulanssin asemapaikka pysyy Tohmajärvellä.
* * *
Tiedoksi asiana oli allekirjoittaneen ja Sdp:n valtuustoryhmän tekemän aloitteen hallinto-oikeuden päätös. Asiasta olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani. Valituksen ydinhän oli kysyä mikä on valmistelijan vastuu toimia aloitteiden valmistelijana. Tätä ei hallinto-oikeus ottanut tutkittavakseen. Myöhemmin on selvinnyt, että asia kuuluu eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittaviin asioihin.
* * *
Aivan vastaavan lainen tilanne syntyi, kun Sdp:n valtuustoryhmän aloite kaatui yksinkertaisen enemmistön kantaan pykälässä 13.
Aloite koski selvitysmiehen saamista tutkimaan ja selvittämään olisiko jokin toinen vaihtoehto kuin nyt meneillään olevat parempi Keski-Karjalaan. Aloitteessa pyydettiin asiaa kysymään muilta Keski-Karjalan kunnilta. Olisivatko he kiinnostuneita asian edelleen viemisessä.
Asia ei edennyt kunnanjohtaja Olli Riikosta edemmäksi. Hän ei katsonut tarpeelliseksi kysyä muiden kuntien mielipidettä asiassa.
Valtuustopäätöksen jälkeen avautuu valitustie, kysyä virkamiehen vastuuta suhteessa valtuutettujen tekemiin aloitteisiin. Kuntalain 53 § on asia mielestäni selvästi sanottu. Pykälässä puhutaan myös valmistelupakosta.
Valittaa voisi, mutta kannattaako se. Nykyisellä valtuustokokoonpanolla ja kunnanjohtajan asenteella mikään ei kuitenkaan lopulta muuttuisi. Asiaa on kokeiltu jo neljällä valituksella tarkoituksella saada ihmiset huomaamaan miten nykyisin Tohmajärvellä kunnan asioita hoidetaan.
Kuntavaalit ovat edessä. Jos kuntalaiset tahtovat muutosta, niin se voi onnistua vain heidän kauttaan ja äänestyskopissa. Jättämättä äänestämättä on mielen ilmaus nykyisen menon jatkamisen puolesta.
selostivat Sote/hellin johtosääntöjä.
Eipä asiantuntijoilta tullut selviä vastauksia esityksensä jälkeen valtuutettujen esittämiin kysymyksiin. Ei sittenkään vaikka itse Olli Riikonen koetti avustaa.
Henkilökohtaisesti en alustajia vaivannut kuin parilla asialla. Kysyin miten meidän sote/liikelaitos/tilaaja/tuottajamalli eroaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistosairaalan (Hus) epäonnistuneesta mallista. Airi Turunen vastasi, että siellä on ihan toinen malli. Uskalsin epäillä hänen sanomaansa ja epäilen edelleen. Uskon tässäkin tapauksessa enemmän Hesarin pääkirjoitukseen kuin meidän virkamiehiin.
Toinen kysymykseni koski, mistä seutuvaliokunta on saanut valtuudet toimia asioiden alulle panijana, esittelijänä ja lopulta ilmeisesti hyväksyjänä ja valvojanakin? Seutuvaliokuntahan muodostuu virkamiehistä eli kunnanjohtajista. (Yksi seutuvaliokunnan jäsen on Airi Turusen aviomies)
Tilaajajohtaja vastasi, että seutuvaliokunnan asema ja tehtävät on määritelty seutusopimuksessa. Uskallan olla toista mieltä tässäkin asiassa. Lukija voi itse käydä katsomassa seutusopimuksesta mitä sinne on kirjattu
* * *
Varsinainen valtuustopykälä, joka koski "Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen" viritti keskustelun välihuutoineen. Huutajat eivät muuten asiakohdan keskusteluun sitten osallistuneetkaan. He kuuluvat siihen valtuutettujen joukkoon, joiden tehtävä on ainoastaan kannattaa asioita.
Sopimuksen 8 § kuului kokonaisuudessaan: "Pelastuslaitos tekee sopimukset sairaankuljetuksen järjestämisestä, ensivaste- ja vapaapalokuntien toiminnasta sekä muusta toiminnasta yhteistyötahojen kanssa."
Asiallisesti kohta koskettaa tohmajärveläisiä poikkeuksellisen läheltä. Meillä on omalla paikkakunnalla asemapaikkaansa pitävä ambulanssiyrittäjä. Sairasauto jo nyt on sairaiden ja vanhusten ainoa tuki ja turva apua tarvittaessa. Kun näyttää, että lääkäripalvelut ollaan laittamassa paikkakunnalla soten myötä minimiin, on sairasauton asemapaikkapysyvyys saatava varmistettua tulevaisuudessakin niin, että auto päivystää Tohmajärvellä.
Kuka tekee sopimukset ei liene asian ydin. Tärkeää on, että ambulanssin asemapaikka pysyy Tohmajärvellä.
* * *
Tiedoksi asiana oli allekirjoittaneen ja Sdp:n valtuustoryhmän tekemän aloitteen hallinto-oikeuden päätös. Asiasta olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani. Valituksen ydinhän oli kysyä mikä on valmistelijan vastuu toimia aloitteiden valmistelijana. Tätä ei hallinto-oikeus ottanut tutkittavakseen. Myöhemmin on selvinnyt, että asia kuuluu eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittaviin asioihin.
* * *
Aivan vastaavan lainen tilanne syntyi, kun Sdp:n valtuustoryhmän aloite kaatui yksinkertaisen enemmistön kantaan pykälässä 13.
Aloite koski selvitysmiehen saamista tutkimaan ja selvittämään olisiko jokin toinen vaihtoehto kuin nyt meneillään olevat parempi Keski-Karjalaan. Aloitteessa pyydettiin asiaa kysymään muilta Keski-Karjalan kunnilta. Olisivatko he kiinnostuneita asian edelleen viemisessä.
Asia ei edennyt kunnanjohtaja Olli Riikosta edemmäksi. Hän ei katsonut tarpeelliseksi kysyä muiden kuntien mielipidettä asiassa.
Valtuustopäätöksen jälkeen avautuu valitustie, kysyä virkamiehen vastuuta suhteessa valtuutettujen tekemiin aloitteisiin. Kuntalain 53 § on asia mielestäni selvästi sanottu. Pykälässä puhutaan myös valmistelupakosta.
Valittaa voisi, mutta kannattaako se. Nykyisellä valtuustokokoonpanolla ja kunnanjohtajan asenteella mikään ei kuitenkaan lopulta muuttuisi. Asiaa on kokeiltu jo neljällä valituksella tarkoituksella saada ihmiset huomaamaan miten nykyisin Tohmajärvellä kunnan asioita hoidetaan.
Kuntavaalit ovat edessä. Jos kuntalaiset tahtovat muutosta, niin se voi onnistua vain heidän kauttaan ja äänestyskopissa. Jättämättä äänestämättä on mielen ilmaus nykyisen menon jatkamisen puolesta.
perjantai 26. syyskuuta 2008
Helli - liikelaitoksen johtosääntö
Otetaanpa esiin muutamia pykäläkohtia Hellinkin johtosäännöstä. Yleisellä tasolla Hellin tulevaisuudesta kirjoitin näkemykseni tämän päivän porinoihin Koti-Karjalaan.
Siis lyhyesti:
2 §: Helli-liikelaitoksella on johtaja, jonka valitsee Kiteen kaupungin hallitus . Esityksen johtajan valinnasta tekee seutuvaliokunta. Siihen puolestaan kuuluvat kunnanjohtajat.
Minä kysyn: Voiko esityksen tekijänä kaupungin hallitukselle olla seutuvaliokunta? Eikä esityksiä Kiteellä hallitukselle teekään kaupunginjohtaja? Mitkä ovat liikelaitoksen johtajan pätevyysvaatimukset ja minkä alan koulutusta häneltä vaaditaan?
3 §: Johtokunta
Taas sama epäselvyys. Mitkä ovat 5-jäsenisen johtokunnan tehtävät ja valinta perusteet? Vaaditaanko jonkin alan asiantuntemusta, poliittista puoluekantaa ja pitääkö johtokunnan jäsenen asua Keski-Karjalassa?
Esityksen tässäkin sanotaan tekevän seutuvaliokunta eli kunnanjohtajat, mutta valitsee Kiteen kaupungin hallitus, jolle esityksiä tekee kaupungin johtaja, ei mielestäni seutuvaliokunta, jolle seutusopimuksessa ei ole annettu tällaista tehtävää erikseen.
Miten johtokunnan tehtävät sopeutuvat kunnalliseen päätäntätekojärjestelmään? Sehän irrallinen organisaatio kaupungin alaisuudesta. Vailla virkamies- tai luottamushenkilövastuuta. Onko sillä mitään vastuuta päätöksistään ja kenelle?
Liikelaitoksen johtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta sanotaan Kiteen kaupungin hallintosäännössä niin laveasti, ettei johtokunnalle taida jäädä kuin se kuuluisa kumileimasimen asema.
Liikelaitoksen johtajan ratkaisuvalta henkilöstöasioissa määräytyy Kiteen kaupungin hallintosäännön toimialajohtajan ratkaisuvallan mukaisesti.
Arvoisien kunnanvaltuutettujen kannattaisi käydä lukasemassa mitä Kiteen hallintosäännössä sanotaan. Samalla valtuutetut huomaisivat, ettei valtuutettuja tässä järjestelmässä enää tarvitakaan. He ovat onnistuneet tekemään päätöksen, jolla ovat tehneet itsensä tarpeettomaksi terveys- ja vanhuspalvelujen hoidossa omalla paikkakunnallaan.
Samalla tulisi selväksi sekin, miten kunnanjohtajien työtä ja vastuuta on onnistuttu keventämään merkittävästi. He enää tarvitsevat esittää kollektiivisesti asioita toisen esitettäväksi. Samalla kevenee olotila ja häviää hermopaine typerien valtuutettujen kuuntelemisen vähentyessä lähes olemattomiin.
Tässä junassa jytkytellään. Kysyä sopii miten matkustajat kyydistä pitävät. Matkustajapalaute tulee viiveellä, mutta takuu varmasti.
Siis lyhyesti:
2 §: Helli-liikelaitoksella on johtaja, jonka valitsee Kiteen kaupungin hallitus . Esityksen johtajan valinnasta tekee seutuvaliokunta. Siihen puolestaan kuuluvat kunnanjohtajat.
Minä kysyn: Voiko esityksen tekijänä kaupungin hallitukselle olla seutuvaliokunta? Eikä esityksiä Kiteellä hallitukselle teekään kaupunginjohtaja? Mitkä ovat liikelaitoksen johtajan pätevyysvaatimukset ja minkä alan koulutusta häneltä vaaditaan?
3 §: Johtokunta
Taas sama epäselvyys. Mitkä ovat 5-jäsenisen johtokunnan tehtävät ja valinta perusteet? Vaaditaanko jonkin alan asiantuntemusta, poliittista puoluekantaa ja pitääkö johtokunnan jäsenen asua Keski-Karjalassa?
Esityksen tässäkin sanotaan tekevän seutuvaliokunta eli kunnanjohtajat, mutta valitsee Kiteen kaupungin hallitus, jolle esityksiä tekee kaupungin johtaja, ei mielestäni seutuvaliokunta, jolle seutusopimuksessa ei ole annettu tällaista tehtävää erikseen.
Miten johtokunnan tehtävät sopeutuvat kunnalliseen päätäntätekojärjestelmään? Sehän irrallinen organisaatio kaupungin alaisuudesta. Vailla virkamies- tai luottamushenkilövastuuta. Onko sillä mitään vastuuta päätöksistään ja kenelle?
Liikelaitoksen johtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta sanotaan Kiteen kaupungin hallintosäännössä niin laveasti, ettei johtokunnalle taida jäädä kuin se kuuluisa kumileimasimen asema.
Liikelaitoksen johtajan ratkaisuvalta henkilöstöasioissa määräytyy Kiteen kaupungin hallintosäännön toimialajohtajan ratkaisuvallan mukaisesti.
Arvoisien kunnanvaltuutettujen kannattaisi käydä lukasemassa mitä Kiteen hallintosäännössä sanotaan. Samalla valtuutetut huomaisivat, ettei valtuutettuja tässä järjestelmässä enää tarvitakaan. He ovat onnistuneet tekemään päätöksen, jolla ovat tehneet itsensä tarpeettomaksi terveys- ja vanhuspalvelujen hoidossa omalla paikkakunnallaan.
Samalla tulisi selväksi sekin, miten kunnanjohtajien työtä ja vastuuta on onnistuttu keventämään merkittävästi. He enää tarvitsevat esittää kollektiivisesti asioita toisen esitettäväksi. Samalla kevenee olotila ja häviää hermopaine typerien valtuutettujen kuuntelemisen vähentyessä lähes olemattomiin.
Tässä junassa jytkytellään. Kysyä sopii miten matkustajat kyydistä pitävät. Matkustajapalaute tulee viiveellä, mutta takuu varmasti.
torstai 25. syyskuuta 2008
Löylyä lisää
Otteita Keski-Karjalan sosiaali - ja terveyslautakunnan johtosäännöstä: (valtuusto ei ole vielä johtosääntöä hyväksynyt)
1 §. ...."Tarkoituksena on turvata keskeisempien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus nykyisissä kuntakeskuksissa."
Minä kysyn: Mitä ne ovat? Eikö johtosäännön tekijät sitä vieläkään tiedä vai eivätkö he tahdo sitä sanoa? Sana "tarkoituksena" vesittää kaiken.
2§. Sosiaali- ja terveyslautakunta tulee käytännössä kokoontumaan 24 jäsenisenä, joista puolet ovat äänivaltaisia. Liikenne ainakin kasvaa kuntien välillä.
Lautakunnan esittelijänä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Hänen pätevyysvaatimuksestaan virkaan ei ole mainintaa.
3§ Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät.
Pykälästä ei käy selväksi minkä alaisuudessa lautakunta toimii. Onko se mahdollisesti Tohmajärven kunnanhallitus? Asia pitäisi selvittää, kun isäntiä ja jäseniä lautakunnassa on neljästä kunnasta ja kaikilla on enemmän tai vähemmän erilaiset hallinto- ja johtosäännöt ja kulttuurinsa.
5§ Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
Sanatarkka lainaus pykälästä:
"Henkilöstöasioissa noudatetaan Tohmajärven kuntaorganisaation johtosääntöä lukuun ottamatta henkilövalintoja".
Sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee Tohmajärven kunnanhallitus. Esityksen johtajan valinnasta tekee sopimuskuntien kunnanvaltuuston ja hallitusten puheenjohtajalla täydennetty seutuvaliokunta."
Oma huomioni: Pykälällä halutaan sivuuttaa mitä Tohmajärven hallinto- ja johtosäännöissä sanotaan esim. sosiaalijohtajan valinnasta. Eli pätevyysvaatimuksista, viran auki julistamisesta ja täyttämisestä. Sosiaalijohtajan on tähän asti valinnut Tohmajärvellä kunnanvaltuusto.
Nyt johtosäännössä sanotaan, että sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee Tohmajärven kunnanhallitus seutuvaliokunnan esityksestä.
Seutuvaliokunta muodostuu kunnanjohtajista. Vaikka seutuvaliokuntaa tässä tapauksessa täydennettäisiin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajilla on mielestäni kysymys demokratian lumeesta.
Kysymyksessä kokonaisuudessaan on valtava muutos ja vallansiirto luottamushenkilöiltä virkamiehille. Tilaaja/tuottajalli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (työntekijöitä n. 21000) sai ansaitsemansa lopun. Se vedettiin pois toteutuksesta ennen käyttöön ottoa ja suurempia vahinkoja potilaspalvelulle.
Pitääkö Keski-Karjalassa lyödä pää samaan puuhun kuin Helsingin seudulla. Täällä kun ollaan köyhempiäkin kokeiluille.
Palaan myöhemmin Hellin johtosääntöosioon. Se se vasta demokratian kukkanen on.
1 §. ...."Tarkoituksena on turvata keskeisempien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus nykyisissä kuntakeskuksissa."
Minä kysyn: Mitä ne ovat? Eikö johtosäännön tekijät sitä vieläkään tiedä vai eivätkö he tahdo sitä sanoa? Sana "tarkoituksena" vesittää kaiken.
2§. Sosiaali- ja terveyslautakunta tulee käytännössä kokoontumaan 24 jäsenisenä, joista puolet ovat äänivaltaisia. Liikenne ainakin kasvaa kuntien välillä.
Lautakunnan esittelijänä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Hänen pätevyysvaatimuksestaan virkaan ei ole mainintaa.
3§ Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät.
Pykälästä ei käy selväksi minkä alaisuudessa lautakunta toimii. Onko se mahdollisesti Tohmajärven kunnanhallitus? Asia pitäisi selvittää, kun isäntiä ja jäseniä lautakunnassa on neljästä kunnasta ja kaikilla on enemmän tai vähemmän erilaiset hallinto- ja johtosäännöt ja kulttuurinsa.
5§ Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
Sanatarkka lainaus pykälästä:
"Henkilöstöasioissa noudatetaan Tohmajärven kuntaorganisaation johtosääntöä lukuun ottamatta henkilövalintoja".
Sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee Tohmajärven kunnanhallitus. Esityksen johtajan valinnasta tekee sopimuskuntien kunnanvaltuuston ja hallitusten puheenjohtajalla täydennetty seutuvaliokunta."
Oma huomioni: Pykälällä halutaan sivuuttaa mitä Tohmajärven hallinto- ja johtosäännöissä sanotaan esim. sosiaalijohtajan valinnasta. Eli pätevyysvaatimuksista, viran auki julistamisesta ja täyttämisestä. Sosiaalijohtajan on tähän asti valinnut Tohmajärvellä kunnanvaltuusto.
Nyt johtosäännössä sanotaan, että sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee Tohmajärven kunnanhallitus seutuvaliokunnan esityksestä.
Seutuvaliokunta muodostuu kunnanjohtajista. Vaikka seutuvaliokuntaa tässä tapauksessa täydennettäisiin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajilla on mielestäni kysymys demokratian lumeesta.
Kysymyksessä kokonaisuudessaan on valtava muutos ja vallansiirto luottamushenkilöiltä virkamiehille. Tilaaja/tuottajalli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (työntekijöitä n. 21000) sai ansaitsemansa lopun. Se vedettiin pois toteutuksesta ennen käyttöön ottoa ja suurempia vahinkoja potilaspalvelulle.
Pitääkö Keski-Karjalassa lyödä pää samaan puuhun kuin Helsingin seudulla. Täällä kun ollaan köyhempiäkin kokeiluille.
Palaan myöhemmin Hellin johtosääntöosioon. Se se vasta demokratian kukkanen on.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Alkulämpimiksi
Johto- ja päällikköporras:
Johtokunta; johtaja; liikelaitoksen johtaja; lasten ja nuorten johtaja; aikuispalvelujen johtaja; ikäihmisten palvelujen johtaja; hallintopäällikkö; päivähoidon päällikkö; terveysneuvonnan päällikkö; erityispalvelujen päällikkö; diakonisten palvelujen päällikkö; terveyspalvelujen päällikkö; sosiaalipalvelujen päällikkö; kotihoidon päällikkö; palveluasumisen päällikkö; hoitotyön päällikkö; ympäristöterveydenhuollon päällikkö.
Yhteensä: 17
Esimiestaso:
Päivähoidon palveluyksikön esimies; kehitysvammahuollon esimies;
Yhteensä: 2
Työtekijätaso:
Lasten ja nuorten palveluissa työskentelevä sosiaalityöntekijä; aikuisten palveluissa työskentelevä sosiaalityötekijä; aikuisten palveluissa työskenteleväsosiaaliohjaaja/ palveluohjaaja/sosiaalisihteeri; kanslisti/toimistosihteeri/etuuskäsittelijä
Yhteensä:4
Mitäkö nämä ovat? Kiteelle tulevan liikelaitoksen johtosäännöstä poimittuja virkanimikkeitä. Johtosääntö on vielä hyväksymättä. On siis pelättävissä, että se voi myös tuosta paisua.
Miten virkanimitykset tapahtuvat ja millä pätevyysvaatimuksilla ja kenen ja keiden toimesta on oma juttunsa. Siitä riittää parran pärinää pitkiksi aikaa.
Luottamushenkilöillä ei tässä prosessissa ole juuri mitään sanottavaa. No, hehän ovat tottuneet luottamaan.
Palataan asiaan tuota tuonnempana.
maanantai 22. syyskuuta 2008
KUNNANHALLITUS KOKOUSTI
Olipa taas kunnanhallituksen kokous. Sopii esimerkiksi koko valtuustokauden ajalta. Tässäpä selonteko, miten valtuutetun aloitteita hallituksessa käsitellään.
Sdp: valtuutetuista 10 oli jättänyt allekirjoituksellaan varustetun aloitteen, jossa kuntaa pyydettiin kääntymään Keski-Karjalan naapurikuntien puoleen, olisiko niillä kiinnostusta selvitysmiehen saamiseksi tutkimaan puitelain puitteissa mahdollisuutta löytää vaihtoehtoja, joilla seutukunnan yhteistoiminta ja talous saataisiin paremmin kuntalaisten tarpeita ja odotuksia toteuttavaksi.
Päätösehdotus oli tylyn kylmä: "Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että edellä esitetyn perusteella aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytä."
Kunnanjohtajan perustelut eivät tällä kertaa olleet tavanomaisen pitkät. Hän selvästi luottaa yksinkertaisen enemmistön tukeen päätösehdotuksissaan. Mitä sitä turhaa selittämään.
Niinpä tämäkin aloite pääsi kunnanhallituksen historiaan yhdellä kannatus- ja yhdellä arvostelevalla puheenvuorolla. Kannatusta antoi Lauri Heinonen ja vasta-argumentit antoi hallituksen puheenjohtaja itse. Muut eivät katsoneet valtuutettujen aloitetta edes puheenvuoron arvoiseksi.
Tällaisella päätöksellä syntyi kysymys, mikä on valtuutettujen tekemien aloitteiden asema suhteessa esittelijän valmisteluvastuuseen. Asiaa joutunee aikanaan kysymään viisaammilta, kunhan prosessi oikaisuvaatimuksineen ja valtuuston päätöksineen on käyty läpi.
Totean, että Tohmajärven kunnanvaltuustossa ja hallituksessa joutuu vähemmistö elämään yksinkertaisen enemmistön vallan alla, jota äänettöminä pitävät yllä rakkaat enemmistöön kuuluvat kollegat.
Lukijalle tiedoksi alempana vastaesitys , millaisesta "vallankaappauksesta" tällä kertaa oli kysymys.
Sdp: valtuutetuista 10 oli jättänyt allekirjoituksellaan varustetun aloitteen, jossa kuntaa pyydettiin kääntymään Keski-Karjalan naapurikuntien puoleen, olisiko niillä kiinnostusta selvitysmiehen saamiseksi tutkimaan puitelain puitteissa mahdollisuutta löytää vaihtoehtoja, joilla seutukunnan yhteistoiminta ja talous saataisiin paremmin kuntalaisten tarpeita ja odotuksia toteuttavaksi.
Päätösehdotus oli tylyn kylmä: "Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että edellä esitetyn perusteella aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytä."
Kunnanjohtajan perustelut eivät tällä kertaa olleet tavanomaisen pitkät. Hän selvästi luottaa yksinkertaisen enemmistön tukeen päätösehdotuksissaan. Mitä sitä turhaa selittämään.
Niinpä tämäkin aloite pääsi kunnanhallituksen historiaan yhdellä kannatus- ja yhdellä arvostelevalla puheenvuorolla. Kannatusta antoi Lauri Heinonen ja vasta-argumentit antoi hallituksen puheenjohtaja itse. Muut eivät katsoneet valtuutettujen aloitetta edes puheenvuoron arvoiseksi.
Tällaisella päätöksellä syntyi kysymys, mikä on valtuutettujen tekemien aloitteiden asema suhteessa esittelijän valmisteluvastuuseen. Asiaa joutunee aikanaan kysymään viisaammilta, kunhan prosessi oikaisuvaatimuksineen ja valtuuston päätöksineen on käyty läpi.
Totean, että Tohmajärven kunnanvaltuustossa ja hallituksessa joutuu vähemmistö elämään yksinkertaisen enemmistön vallan alla, jota äänettöminä pitävät yllä rakkaat enemmistöön kuuluvat kollegat.
Lukijalle tiedoksi alempana vastaesitys , millaisesta "vallankaappauksesta" tällä kertaa oli kysymys.
Vastaesitys selvitysmies aloitteeseen
Liite pöytäkirjaan
Vastaesitys Tohmajärven kunnanhallituksen 22.9.2008 pidetyn kokouksen asiakohtaan 11; Veijo Tuunasen/Sdp-ryhmän valtuustoaloite.
Vastaesitys:
Aloite palautetaan kunnanjohtajan uudelleen valmisteltavaksi.
Perustelut:
Esittelijän päätösehdotuksen perustelut eivät vastaa aloitteessa esiin tuotuihin asiakysymyksiin.
Aikaisemmat aloitteet eivät sovi nyt käsiteltävän aloitteen vastauksiksi, koska kysymyksessä ovat täysin eriasiat.
Tohmajärvellä toteutettava mielipidekysely ei ole vastaus valtuutettujen tekemälle aloitteelle selvitysmiehen saamiseksi tutkimaan ja selvittämään vaihtoehtoja, jotka parhaiten vastaavat tulevassa muutoksessa kaikkien keskikarjalaisten tarpeita.
10 valtuutetun tekemää aloitetta ei voi sivuuttaa esittelijän tarkoituksen mukaisuus näkökohtiin perustuvilla perusteluilla.
Vähintä, millä virkamies voi ko. asiassa päätösehdotustaan perustella, on tiedustella muiden Keski-Karjalan kuntien hallitusten virallista kantaa kyseessä olevaan selvitysmiesasia aloitteeseen.
Veijo Tuunanen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
