Tiedoksi kepusta luopujille

Valta takaisin äänestämällä

Suomen hallintovalta on sekaisin nykyisen hallituksen toimilla. Ministerit puhuvat eduskunnan edessä ristiin asioista tai hyvääpäivää kirvesvartta. Joku ei puhu mitään, vaikka eduskunnan puhemies tarjoaa puheenvuoroa. Pääministeri eikä hallituspuolueiden ministerit kuuntele asiantuntijoiden kannanottoja vaan sivuuttavat ne kylmästi. Syykin tällaiseen käyttäytymiseen löytyy lehmäkaupasta, jonka hintana on kilpailutus ja maakuntahallinto. Suomeksi sote.

Suomen perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle. Nyt demokratian varjolla sitä yksin käyttää n.35% mandaatilla hallitus  kolmen puoluejohtajan päätöksillä. Demokratian varjostakaan tuskin enää on kysymys vaan julmasta niukkaakin niukemmasta enemmistövallasta joka jo lähentelee kurinpidollisesti yksinvaltaa. Taipuuko tällaiseen vallankäyttöön enää tulevissa eduskuntavaaleissa suomalaiset? Onko tarkoituksen mukaista tuoda politiikkaan Sipilän ja Bernerin kaltaisia yritysmaailmassa menestyneitä henkilöitä joilta puuttuvat  politiikan menettelytavat ja jopa tahto niiden omaksumiseen? Taitavasti he käyttävät verkostojaan, joita ovat asemastaan käsin rakentaneet. Ministerien viime aikaisista tekemisistä ovatkin joutuneet vastaamaan oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja tietämyksensä laajalti levittänyt johtava sotevirkamies Päivi Nerg. Tietenkin ilman poliittista vastuuta kenellekään.

Galluppi keskusteluissa on noussut huoli keskusta puolueen vähenevästä kannatuksesta. Kuka perii  heiltä jäävät äänet? On sanottu osan äänistä valuvan kokoomukselle ja osan jopa persuille. Asia suattaa olla niinnii, va suoattaa se olla toisinnii. Nimittäin jos keskustan jättävät ajattelevat asiaa oman etunsa kannalta. Vaihtoehdoista paras silloin on demarit. Suomessa on 600000 metsänomistajaa, joista merkittävin osa asuu kaupungeissa ja on syytä epäillä osan heistä jo nyt äänestävän demareita. Maa- ja metsätalous on pitkälti alkutuotantoa, jonka jatkojalostuksesta huolehtivat kotimaiset yritykset ja siellä työskentelevät ihmiset. Hekin useimmassa tapauksessa demareita. On olemassa kohtalon yhteys ja sidos, jota on syytä pitää voimissa ja vahvistaa. Ne keskustalaisista, jotka siirtyvät tukemaan kokoomusta tukevat samalla ulkomaisia börssi yhtiöitä ja he jotka siirtyvät persuja tukemaan tukkivat valtakunnan rajat myös ihmisiltä, joista jo nykyisin merkittävä osa saa työn ja toimeentulon suomalaisilta maatiloilta ja yrityksiltä.

Karjalaisen 26.2. mielipidepalstalla julkaistu

Rahako ratkaisee

Suomi elää moraalisessa rappiotilassa hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien asioiden hoidossa. Viimeisimpänä esimerkkinä  vanhusten hoidon laiminlyönnit yksityisissä hoitolaitoksissa. Julkisuuteen tulleet tapaukset maallikonkin mielestä täyttävät niin Työaikalain kuin Rikoslaissakin mainittujen tekojen tunnusmerkkien törkeän loukkauksen. Suomessa ei jää tutkimatta ja rankaisematta heitteelle jättö tapahtuipa se kadulla tai kodissa. Hoivaa maksua vastaan tarjoavissa yrityksissä ihminen näyttää menehtyvän ilman suurempaa hälyä.

Poliitikot ja virkamiehet pesevät käsiään tapahtuneista. Vanhuspalveluja tarjoavissa börssi yhtiöissä ei tarvitse tehdä sitäkään. Nehän tekevät tehokkaasti sitä mitä on tarkoitettukin tekemään. Hyvää taloudellista tulosta.

Suomessa hoidetaan vanhuksia ja sairaita tutkimustuloksilla, joita ohjaa kustannukset. Rava- ja nyttemmin Raitutkimuksilla saadaan tietoa mitä pitäisi tehdä. Ei sitä mitä tehdään. Jokainen ajatteleva ihminen joka on tekemisissä vanhusten hoidossa tietää ja osaa tehtävänsä ja tahtoo tehdä työnsä hyvin. Nyt ohjauksella ja kielloilla horjutetaan hoidon tärkeintä vaihetta, joka tapahtuu hoitajan ja hoidettavan kesken.

Kuulun ikäryhmään, jolle testamentti, hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja hautaan ohjaus yhteiskunnan tarjoaman palvelun rinnalle on tullut entistä tärkeämmäksi. Näyttää siltä, että edellisten lisäksi on hankittava vielä oikeusturva- ja matkavakuutus hoitopaikkojen väliseen kyyditykseen. Seurakunnassa rukoillaan varjelusta äkillisestä kuolemasta. Onko siihen lisättä pelko joutumasta vanhainhoitokotiin?

Hesarin (24.2.) mielipidepalstalla.

Nimi on kuva ajasta

Yhtymällä pääosin Terhi Ainialan kirjoitukseen (HS. 17.2) hävittömistä paikannimistä tuon lisänä maallikon näkemyksen paikannimien syntyyn. Epäilen esi-isien vitaalisuutta ja tahtoa työntää käyttöön vajaalla kirjoitustaidolla paikannimiin ilmaisuja joita maasto tai maisema eivät mitään erikoisuutta tuoneet esiin. Eivät he keinulle antaneet nimeä Vitunkiikku tai tuvanportaille Mulkunriipus. Osalle nimien syntyä voi etsiä syytä arkielämästä.

Suomea kartoitettiin Ruotsin vallan aikana. Kartoittajat olivat Ruotsinkielisiä tai huonolla Suomenkielellä varustettuja. Monesti opiskelijoita ja sillä mentaliteetilla varustettuja nuoria. He tarvitsivat työhönsä Suomenkielisiä apulaisia kantamaan tavaroita ja opastamaan paikkakunnan tuntemuksellaan kartoittajaa. Jotkut saattoivat olla vastentahtoisia kesähelteellä tehtävään kun kotona olivat odottamassa heinätyöt. Syntyi tilanne jossa tuskastuneena tokaistiin mitä sattui ja varsinkin kun kartoittaja mitään kyselemättä merkitsi tokaisun paikannimeksi. Sitä oli kiva kotinurkilla kertoa.

Synnyin seudullani Tohmajärvellä on tiessä mitätön mäennyppylä nimeltään Kusimäki. Nykynuoret mieltävät nimen syntyneen ihmisten käyttäytymisestä. Enoltani saamani tiedon mukaan nimi johtui hevosten käyttäytymisestä ajettaessa järvimalmia talviaikaan Tohmajärveltä Ilomantsiin ruukille. Talvitie johdatteli tasaisia maastoja ja järveltä lähdettäessä mäennyppylä oli ensimmäinen jossa hevosilla oli tapana kusta.

Henkilökohtaisesti olin kunnan puolesta opastamassa kartoittajaa 1990 luvulla korjaamaan karttanimiä muodoltaan ja sijainniltaan lähemmäksi tämän päivän tarpeita.  Nomen est omen tai sitten ei.

Veijo Tuunanen 84 v Taalintehdas.

Vankeinhoitoa valvotaan lailla, vanhuksia suosituksilla.

Moraali kateissa

Nyt se on nähty. Orpo ja kokoomus pitävät otteessaan kepua, sinisiä ja koko eduskuntaa äänin 99-88 välittämättä yleisestä mielipiteestä ja vanhustenhoidon heikkoudesta tuon taivaallista. Lupauksia hoidon parantumisesta tulee, mutta hoitajien lukumäärän nostoon ei kannata luottaa jos nykyhallituspohja saa jatkaa vaalien jälkeen. Näkyviä kokoomuspolitiikkoja on siirtynyt hoivayhtiöiden johtoon. Sekö sitoo Petteri Orpon pitämään kiinni ajatuksesta, ettei hoitajien vähimmäis lukumäärää merkitä lakiin? Ovatko Orpon mielipiteet kokoomusta äänestävien kantoja? Attendon, Esperi Caren ja Mehiläisen vanhusten hoidon heikkoudesta ja hoitajien vähyydestä kärsivät  vanhukset ja kansakunnan moraali.

Siniset esittävät vaalijulistuksessaan hankittavaksi Suomeen 100 hävittäjää ja 1000 uutta poliisia. Timo Soini vahvistaa Hesarin (9.2) haastattelussa kantaa: "Toivon, ettei  mennä sellaiseen keskusteluun, että otan neljä hävittäjää pois ja pistän ne rahat vanhustenhoitoon."  Näinkö viimeisiä sota-ajan eläneitä vanhuksia siniset arvostavat?

Hoito-sanaa käytetään moneen toimintaan.  Hoidon tavoitteet voivat tähdätä erilaisiin loppu tulemiin. Esimerkkinä vaikkapa vankeinhoito ja vanhustenhoito. Vankeinhoitoa ohjataan lailla. Vanhustenhoitoa kilpailulla ja suosituksilla. Vanhustenhoitoon pääsee mukaan kun perustaa yhtiön. Vankeinhoitoon ei yhtiöt toistaiseksi ole päässeet rahastamaan. Vangin sanotaan kärsivän rangaistusta. Onko oikein, että Suomessa vanhus joutuu hoidosta myös kärsimään? Jos vankeinhoidossa Suomessa tapahtuu laiminlyöntejä tai virheitä, ne korjataan välittömästi. Suomessa vanhusten hoidon virheet korjataan lupauksilla ja pyytämällä anteeksi  kuten Attendo teki.

Demokratiassa valta kuuluu kansalle ja vaalit ovat ainoa paikka, jossa valtaa kansa voi käyttää. Jos nykymeno on hyväksyttävää niin ääni kokoomukselle ja keskustalle. Jos haluaa muutosta tulevaan toimintaan, niin varmin tuki sille on äänestää demareita tai muita oppositiopuolueita. Vaikka en olekaan galluppi uskovainen niin vain demareiden nouseminen ykköseksi myös vaaleissa mahdollistaa todellista vallanvaihtoa nykymenoon. Jäämällä nukkuvien puolueeseen on tuki keskustalle ja kokoomukselle. Näin se menee.

Herätystä ihmiset

On muutoksen aika

Kokoomus on tiivistänyt sanomansa tuleviin eduskuntavaaleihin sloganiin ja osoittanut  sen demareita kohtaan; "joko me tai ne". Sanoma on selvä, mutta myös ylimielinen ja loukkaava. "Ne" muotoa ei käytetä ihmisistä, vaan eläimistä ja toisarvoisista itseensä verrattuna.

Kokoomuksen puheenjohtaja Orpon hokemavastaus puolueensa erinomaisesta hallitustyöskentelystä kysymyksestä riippumatta mitä se koskee, on työllisyysasteen positiivinen kehitys ja sen vaikutus. On myönnettävä sen myönteinen merkitys, mutta huomioitava samalla kohdentuminen. Pääomapiirit ovat siitä hyötyneet eniten. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja yhteiskunnan ongelmia ei kokoomuksen toimilla ole ollut merkitystä. Vastatkaa ministeri Orpo kysymykseen. Miten on mahdollista, että vaikka työpaikat lisääntyvät, samaan aikaan leipäjonot kaduilla pitenevät? Työllisyysasteen nousu tuskin käy vastaukseksi.

Vakava sairaus, riippumatta siitä ketä se koskee, laittaa elämän arvot uusiksi. Sairaus aina on henkilökohtainen, eikä sen vaikutusta tule riepotella julkisuudessa. Elämä jatkuu sairauksista ja sen seurauksista huolimatta. Se on elämän kulku.

Iltapäivä lehdet tuskin jättävät politiikkojen sairauksista ja niiden vaikutuksista kirjoittamatta. Se osoittaa politiikan henkilöityneen ja asiasisällön vähentyneen. Mediaseksikkyys korostuu. Kuka osaa puhua kauniimmin ja kenen tukka on parhaiten kammattu. Onko niin, että näiden avulla äänestäjä päättää kuka hänen asioitaan hoitaa? Näihin avuihin uskonevat uudet puolueet, mutta onneksi on vielä myös vanhoihin arvoihin uskovia puolueita.

"Tällä vaalikaudella nähty eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä, ja eriarvoistumista on kitkettävä" sanoo Sanna Marin demareiden vaalikampanjan avauksessa. Siinä on suunta ja se riittää. Keinoja miten tavoitteisiin päästään on monia. Ne selviävät aina tilanteen mukaan. Mitään yhtä tietä mihinkään tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole viisasta lyödä lukkoon ennakkoon. Sanna Marin näyttää toimivan vaaliavauksessa viisaasti.

Vieroksun jonkin yksittäisen asian nostamista tavoitteeksi tikun nokkaan. Kuten apteekkarien tai metsänomistajien ja heidän verokohtelunsa. Varsinkaan jos esim. metsänomistamisesta ei tiedä kolme pihapuuta enempää. Suomessa on 600000 metsänomistajaa ja hekin äänestävät mielipiteensä mukaan.