Kuka kampittaa ja ketä?

Reino Löppönen muutama kuukausi sitten kirjoitti jossain jutussaan, jossa kertoi Helli-liikelaitoksen erinomaisuudesta, että minä olen Hellin kampittaja.
Löppönen ei näytä sitä itse olevan. Hänhän viimeisimmässä kunnanhallituksen kokouksessa Leena Väistön, Katri Könösen kanssa tukivat kunnanjohtaja Olli Riikosen näkemystä, ettei Keskusta puolueen esittämällä Hellistä eroamisaloitteella ole kiirettä.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Löppönen on aloitteen tekijä Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja. Toimiiko menettelyllään Löppönen vastoin oman ryhmänsä tekemää aloitetta? Mielestäni toimii.
Toinen mielenkiintoinen asia on hallituksen puheenjohtaja Leena Väistön asema asian "jarrutuksessa". Hallituksen puheenjohtajan kun pitää nimenomaan toimia valtuuston aloitteiden ja päätösten tinkimättömänä toimeenpanijana.
Onneksi hallituksen jäsenistä enemmistö ymmärsi asemansa ja vaati aloitteen eteenpäin viemistä.
Jos kunnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituskin tarkoituksen hakuisesti jarrutuksella haluavat ohjata asioiden kulkua ja vaikutaa näin tehtäviin päätöksiin, ollaan kovin kapealla polulla. Herää kysymys nauttivatko he valtuuston luottamusta.
*******
Nyt näyttää, että Hellin johtokunta on ottanut aloitteet käsiinsä, kun kunnat vain nuhjailevat. Kysymyksessä ei ole enää itsensä kampittaminen vaan suora laukaus.
Johtokunta kiirehtii kuntia tekemään aiesopimuksen liikelaitoksen purkamisesta. Kysymyksessä näyttää olevan ns. itsemurha.
Tähän on siis tultu. Annan kampittajan tittelin mielelläni Hellin johtokunnalle. Kaiken kaikkiaan koko Hellin historia osoittaa miten pielessä on Hellin toiminta ollut. Sormi osoittaa Hellin paisutettua hallintoa kohtaan. Siellä on epäonnistuttu henkilövalinnoissa. Titteli ei tee kenestäkään kykenevää. Muutakin tarvitaan. Nyt se on nähty.
******
Perusterveyden hoitoa mitataan myös erikoissairaanhoidon (Keskussairaalan) ns. jonotus- eli sakkopäivillä. Helli-liikelaitos on ne hoitanut niin, että
Kesälahdelle on kertynyt sakkopäiviä 26
Kiteelle sakkopäiviä on tullut 77
Tohmajärvi komeilee kärjessä 114 päivällä.
Asukas määriä kyseisissä kunnissa ei voi pitää syynä sakkopäiviin. Sairastavuuskin seuraa asukasmääriä. Kysymyksessä pitää olla valikoiva vastaanotto kuntalaisten sijoittelussa terveyskeskuksiin. Olisi tiedettävä onko kiteeläisiä suosittu sijoittelussa terveyskeskuksiin.
Tohmajärven vuodeosasto on saneerattu isku kuntoon. Herää kysymys miksi Helli on omalla päätöksellään supistanut Tohmajärven vuodeosaston paikkalukua neljällä. Hölmöläisten hommaahan tämmöinen säästäminen on. Ei ihme jos sakot lisääntyvät.
*******
Entä tämä. Helli ilmoittaa, että ostopalvelut ylittyvät budjetissa 4.2 milj.eurolla. Säästöjä tulee 0,8 milj.euroa omista henkilöstömenoista.
Sokeakin näkee kepillään mistä moinen johtuu. Omaa henkilökuntaa käytetään entistä vähemmän palvelujen tuottamiseen ja ostopalveluja lisätään. Esimerkiksi sopii lääkäri- ja tehostettuasumispalvelut. Mehiläisen pörräys veronmaksajan kukkarolle taitaa käydä kalliiksi.

Kannustaa pitää

Olin reilu viikko sitten Stora Enson informatiotilaisuudessa Pajarinhovissa. Paikalle oli kutsuttu ilmeisesti potenttiaalisia puukaupan tekijöitä Itä-Suomesta. Kohdalleni sattunut kutsu tuli vaimon kannokkojen kautta. Ilmeisesti tilanne metsässä ei ollut ehtinyt kutsujalle.
Porukkaa oli paikalla kuin pipoa kuunaan. Ensolaiset pitivät puhetta. Malliin tilanne metsäkaupassa on kinkkinen, mutta ei niin kinkkinen. Ota siitä selvää. Kannokoita eivät taida ostaa. Pitäisi olla sekaan järeämpää puuta. Näin aistin.
Tarjoilupuolella oli noutopöytää ja pari viini tai kaljapaukkua. Minä jouduin käyttämään maitoa. Sattuneesta syystä. Kahvin ja tanssin samoista syistä jätin väliin.
********
Eilen luin Hesarista ilo uutisen. Stora Enson toimitusjohtajalla menee hyvin. Hän on viime vuonna onnistunut tehtävässään niin hyvin, että se on mahdollistanut hänelle 132 prosentin palkankorotuksen. Rahana prosentit tietävät 2,9 milj. euroa. Eikä tässä vielä kaikki. Virmalta meni vielä Karvisen eläkejärjestelyihin 0,4 milj. euroa. Mies on vasta 54 vuotias ja eläkkeelle jää hän 60 vuotiaana.
Voihan noihin lukuihin sattua muutamien senttien virheitä. Mutta kyllä kaiken kaikkiaan Enso on löytänyt erinomaisen miehen johtajakseen. Ei ole yleistä, että miehen työteho nousee vuodessa 132 %. Ellei se aloitettaessa ole alle nollan. Se tuskin Karvisen tapauksessa on mahdollista. Mieshän astui toimitusjohtajaksi 2007. Silloin oli jo käytössä nykyiset tehomittaukset. Ainakin puumittauksissa.
Se ei saa alentaa toimitusjohtajan arvostusta, että samaan aikaan kuin Karvisen kannustusrahat nousivat ruhtinaallisesti Stora Enson voitto ennen veroja puolittui 421 miljoonaan euroon. Eikä se, että Karvinen asuu Englannissa ja maksaa veronsa sinne. Stora Enson suurimmat omistajat ovat Suomen valtio ja ruotsalainen Wallenbergin suku.
On hienoa olla mukana tämmöisessä menestystarinassa. Sen koin seistessäni Pajarinhovin ruokajonossa.
******
Laskin toimitusjohtaja Jouko Karvisen Ensolta saatavan palkan helpommin ymmärrettävään muotoon. Vain siksi, ettei joku ymmärtänättömyydessään rupea Karvsista kadehtimaan.
Normaalityöajaksi muutettuna Karvisen tuntipalkka 1394 euroa.
päiväpalkka 11152 euroa
viikkopalkka 55770 euroa
kuukausipalkka 223080 euroa
Laskussa saattaa olla jokunen virhe, niin kuin tämmöisiin asioihin yleensäkin kuuluu.
*******
Karvisen palkasta on siitä osaltaan vastaava korkea virkamies sanonut, että tällaisissa tehtävissä on ihmisiä, jotka ovat tulossuuntautuneita. Kyllä Karvinen on ilmeisesti juuri sellainen. Ainakin palkastaan päättäen.

Kiukuttelu ei auta

Tohmajärven kunnanhallituksen huomisen kokouksen esityslistalla on Kuntaliiton jäsenmaksua koskeva kohta. Siinä on mahdollisuus puolittaa tai kieltäytyä kuntaliiton jäsenmaksusta. Esitys listalle lienee tullut kunnanjohtajalta. Luottamushenkilöiden kaskuudessa en moista asiaa ole havainnut käsitellyn.
Kysymys lienee kunnanjohtajan henkilökohtaisesta kiukuttelusta, joka pohjautunee puoluepoliittisiin näkökohtiin. Mielestäni Tohmajärveläisen kaltaisen kunnalla ei ole varaa kiukutteluun.
Pidin jo kansanedustajien kuntakartan repimistä ala-arvoisena toimintana vakavassa asiassa, joka koskee koko kansaa, ei yksin jotain puoluetta.
*******
Kiukuttelun sijasta toivoisi kunnanjohtajan keskittyvän esim. valtuutettujen aloitteiden valmisteluun ja tuontiin hallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Niissäkin sattuu olemaan asian tynkää.
Esimerkiksi huonosta kunnanjohtajan toimista voi pitää demareiden jättämää valtuutetun aloitetta Hellin Yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta. Aloite jätettiin 26.10.2010. Hallituksen päätökseen se ehti vasta 30.1.2012.
Sanomattakin on selvää kysymyksessä olevan tahallisen tai kyvyttömyydestä johtuva viivyttely. Asiat olivat "käsittelyn" aikana täysin vanhentuneet. Demokratian toteutumisesta ei tämmöinen käsittely nopeus kerro muuta kuin halveksuntaa demokratiaa kohtaan.
******
On mielenkiintoista nähdä miten käy Keskustapuolueen jättämän valtuutetun aloitteen. Siinä esitettiin eroa Helli-liikelaitoksesta vuoden 2013 alusta. Toistaiseksi aloite ei ole ehtinyt hallituksen käsittelyyn. Halutaanko tämäkin aloite unohtaa ja ajaa samaan aikaan asioita, jotka ovat päin vastaisia aloitteelle.
Asioiden käsittelyä voi kunnanjohtaja johtaa paljon haluamallaan tavalla. Kunhan se noudattaa kuntalakia ja hyvää hallintotapaa. Tahallinen viivyttely ei ole kumpaakaan edellä mainuista.
Päävastuu kunnahallituksen toimista on kuitenkin hallituksen puheenjohtajalla. Tohanjärvellä hallituksen puheenjohtaja on Leena Väistö. Hän ottaa tai jättää ottamatta esityslistalle asioita. Hänenkin on huomioitava kuntalaki ja hyvä hallintotapa. Lisäksi hän on vastuussa kunnanajohtajan toimista juuri edellä mainituissa asioissa.
Jos kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtajan toimissa on arvostelun aihetta, siihen voivat puuttua valtuutetut. Tämä on syytä pitää muistissa.

Näkemykseni eilisestä valtuuston iltakoulusta

Kokous kesti kolme tuntia. Kaikki saivat ainakin yhden puheenvuoron. Jotkut jopa kaksi.
Asiana oli mahdollinen kuntaliitos ja siihen liittyvä kuntakartta.
Poikkeuksellista aikaisempiin valtuuston jäsenten tapaamisiin oli, että nyt selvästi pyrittiin yhteiseen näkemykseen.
Korostettiin, ettei puoluepoliittisin näkemyksin ja ohjatuin ratkaisuin päästä parhaalla mahdollisella tavalla hoitamaan juuri tohmajärveläisten asioita.
Ymmärtääkseni puheenvuoroista kävi selvästi esiin valtuutettujen haluavan Tohmajärven kunnan pysyvän itsenäisenä kuntana, niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Kannatus näytti 100%:lta vaikka sitä ei mitenkään mitattu.
Jos kuntaliitoksiin joudutaan näytti valtuutettujen mielipide silloin kääntyvän Joensuun suuntaan. Joku näki liitoksen suunnasta hyväksi, jos siitä tehtäisiin mielipide tiedustelu kuntalaisilta. Perusteeksi siihen nähtiin demokratia ja kuntalaisten sitouttaminen tehtävään päätökseen.
Myös Helli-liikelaitoksen nykytilasta käytiin keskustelua. Kysyttiin missä viipyy Keskustan valtuustoaloite. Siinä esitettiin Tohmajärven eroavan Hellistä tulevan vuoden alusta. Ero näytti saavan kannatusta yli puoluerajojen.
Kaiken kaikkiaan iltakoulu oli mielestäni parasta valtuustoa koko meneillään olevalta valtuustokaudelta. Jos valtuutetut haluavat hoitaa kokonaisvaltaisesti kuntalaisten asioita, edellyttää se yhteistoimintaa yli puoluerajojen.
Yhteishengestä ja sen kehittymisestä on hyvä esimerkki Rääkkylästä.
Ehkä kaikkia paikalla olijoita liitti yhteen ajatus siitä, että nyt ei hätäillä. Kiireestä nähtiin syy Hellin epäonnistumiseen.
Valtuuston seuraava kokous on 27.3.2012.

Virkkunen on virkkanut

Ja kuntapäättäjät ovat sanansa sanoneet. Jäi vain pohdittavaksi mitä ministeri sanoillaan lopulta tarkoittaa. Höpöpuheeksi ministerin mielipiteitä ei ole viisasta väittää.
Kuntapäättäjienkään mielipiteet tuskin edustavat sitä kattavuutta, jota kuntalaiset lopulta ovat mieltä rakennemuutoksesta.
Nyt ei pitäisi edetä yhden oikean ratkaisun varassa. Sellaisesta pitäisi Hellin myötä olla viisastuneita.
On ilmeistä, että kuntarakennetta tullaan muuttamaan. Onhan se ollut pian kymmenen vuotta yritelmissä. Jos kuntaliitoksiin mennään, niin silloinkin on vaihtoehtoja olemassa. Kenen kanssa hynttyyt lyödään yhteen. Myös kunttia voidaan pilkkoa. Jos se on viisasta.
Keski-Karjala lienee kinkkisin kohda Pohjois-Karjalassa. Siitä ei ole vielä paljoa puhuttu, mutta on syytä uskoa, että tullaan puhumaan.
Rääkkylä on reilusti ilmaissut kantansa kuntaliitoksiin. Siitä olisi esimerkkiä muillekin Keski-Karjalan kunnille.
Huomenna on Tohmajärven valtuustolla iltakoulu. Jäädään odottamaan mitä sieltä kuuluu.

Kaivellaan vanhoja hampaan koloista

Tulen julkaisemaan muutamia vanhoja juttuja. Oikeastaan vain siksi, että voi todeta miten pienessä me pyörimme vuosikausia. Toinen tarkoitus on muistuttaa lukijoita menneistä ajoista. Jotain muutosta on sentään yritetty, mutta kaikki on kampattu nurin.
Alla on yksi esimerkki vanhoista jutuista. Myöhemmin julkaisen aloitteita ja vastaavia lisää. Lukija voi huomata juttujen edelleen olevan "ajankohtaisia. Aloitetaan vuodesta 2006.
Mikä on jo kirjoitettu, sitä ei tarvitse uudelleen kirjoittaa. Tämä tietokone on siitä mukava vempain.

Tämä on julkaistu 5.2.2006

Tosiasiat esiin kuntarakenneuudistuksessa.

Suomessa on meneillään kunta- ja palvelurakenneuudistusselvitys. Pohjois-Karjalan kuntatyöryhmältä on valmistunut ensimmäinen raporttiluonnos 12.1.2006 selvitysmies ja kuntatyöryhmän teknillisen puheenjohtaja Ilkka Pirskasen johdolla.

Kuten odottaa sopiikin myös lopullinen raportti ministeriölle on laadittu muotoon, jossa kaikki toimeksiantoon liittyvät asiakohdat tulevat esiin, mutta vain harva niistä aukenee ratkaisumalliksi annettuun tehtävään.

Tohmajärvellä raporttiluonnoksen ensimmäisessä esittelytilaisuudessa ja sen yhteydessä käydyssä Keski-Karjalan kuntien edustajien puheenvuoroista tuli selväksi, ettei yhteistä säveltä ja tahtoa synny todelliseen kuntayhteistyöhön. Vielä vähemmän ollaan valmiita kuntaliitoksiin. Niihin näytetään odotettavan ”terapiaa” valtakuntatason päättäjiltä.

Kuntien lausunnot raportin pohjaksi on laadittu kunnanjohtajien toimesta tai ainakin heidän johdollaan. Siksi syyt ja seuraukset nykytilanteesta ovatkin yksipuolisia ja omaa virka-asemaa kohtuuttomasti huomioivia.

Syyksi nykytilanteeseen näytetään hyväksyttävän ikäihmisten lisääntynyt kuntapalvelujen tarve. Toinen syy löytyy valtiovallan kitsaasta rahapolitiikasta. Ainuttakaan syytä nykytilanteeseen ei löytynyt kuntien omasta toiminnasta, vaikka niitäkin kyseltiin maallikkojen puheenvuoroissa.

Kysyttiin olisiko kuntatalouden heikkoon tilaan syytä myös kuntien palvelujen huonolla tuottavuudella ja 1800-luvulta peräisin olevalta kuntajaolta. Joku kysyi onko nykyinen kuntien henkilöstöjakautuma oikea suoritusportaan ja esimiestason jaon kohdalla ja samalla epäili lähidemokratian merkitystä palvelujen hyvään tuottamiseen.

Selvitysmies Ilkka Pirskanen ampui loppupuheenvuorossaan Tohmajärvellä alas epäilyt kuntabyrokratian liiasta paisutusepäilystä. Hänen mielestään esimiestasoa eikä ilmeisesti henkilökuntaakaan ole kertynyt liikaa kuntaportaisiin.

Allekirjoittaneen on vaikea yhtyä edellä olevaan selvitysmies Pirskasen loppulausumaan. Pohjois-Karjalassa on kaksi kuntaa, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Molemmat ovat lähes identtiset sijainniltaan ja toiminnoiltaan suhteessa maakuntakeskukseen Joensuuhun.

Yksi ero kuntien kesken löytyy. Polvijärven kuntatalous on kunnossa, mutta Tohmajärvi tarpoo pahoissa veloissa. Polvijärvellä on lähes sata henkilöä vähemmän palkkalistoillaan.

Kuka sanoikaan? ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”

Veijo Tuunanen

Tohmajärven kunnanhallituksen ja

valtuuston jäsen. SD. sit.

Yhteystiedot: Veijo Tuunanen. Talluksentie 23 A2. 82600 Tohmajärvi

Puh. 013 284433 tai 050 3634340