Erittäin lyhyesti Tohmajärveltä

Tämän päivän Karjalaisessa oli otsikko: "Haussa 350:lle kotikunta." Lehtikuvassa ministeri Astrid Thors seisoi "kapula kädessä" ja kunnanjohtaja Olli Riikonen oli vaipunut omiin ajatuksiinsa paperit sylissään.
Jutun viimeinen kappale kuului: "Tohmajärvellä, joka on Suomen venäläisin kunta, yhteiselo pelaa kunnanjohtaja Olli Riikosen mukaan kitkatta. Maahan muuton ja kotouttamisen haitat ovat olleet mitättömiä."
Näinhän asia on. Mutta voisiko se olla vielä paremmin? Onko Tohmajärvi pyrkinyt tai tehnyt mitään nykytilan saavuttamiseksi? Olisiko venäläisistä tulevaisuudessa voimavaraksi kunnan kehittymiselle?
Mielestäni olisi. Olisi etsittävä yhteiskunnasta ne keinot, joilla päästäisiin ensimmäisenä hyödyttämään ja kehittämään nykytilaa kaikkien osapuolten eduksi.
Kunnan terveyspalvelujen ollessa Tohmajärven itsensä tuottamina, puhuttiin perusturvalautakunnassa mahdollisuutta maksua vastaan tarjota palveluja myös Venäjällä asuville venäläisille. Asia oli yksi ajatus, mutta mielestäni yritys kehittää yhteiseloa naapurin kanssa. Samaa ajatusta voisi kehitellä koulutoimen puolelle esim. rajan läheisyyteen Värtsilään.
Raja tulee tarjoamaan mahdollisuuksia. Tiedän myös, että ongelmia. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa. Tarttes tehdä jotain.

Jatketaan tästä

Piipahdin päiväselti Helsingissä. Junalla, ainakin vielä toistaiseksi, näinkin lyhyt reissu on mahdollinen.
Olin kutsuttuna "Sörkän sulattamo" historia kirjan julkistamististilaisuudessa. Historian, joka käsitteli pääasiassa 1970-luvun jälkeisiä Helsingin Keskusvankilan tapahtumia, oli kirjoittanut Risto Kettunen.
Näin siinä kävi. Meikäläinenkin näyttää olevan historiaa. Etelän media on tehokas. Sitä ei voi paeta edes Tohmajärvelle.
*******
Julkistamistilaisuuteen oli saapunut toistasataa historian ja osa nykyisyydenkin edustajaa. Meikäläisistä monet lynkäten ja vavisten. Mutta myös pirteitä ja terveitä oli runsaasti joukossa. Kampaa eivät kaikki enää tarvinneet.
Virallisten puheiden jälkeen kahvituksessa parasta oli vaihtaa muisteluita menneestä ajasta. Kaikilla näytti olevan vain myönteistä muisteltavaa. Oliko aika kullannut muistot vai oliko vankilakulttuuri sitonut työaikana henkilökunnan niin tiukasti yhteen, että side piti vielä nytkin.
*******
Jokaisessa työpaikassa on oma kulttuurinsa. Vankilassa kulttuureja oli monta. Vankikulttuuri, vartijakulttuuri, työtoimenkulttuuri ja virkamieskulttuuri. Tunnettua on, että nämä kaikki olivat, ainakin ennen, enemmän tai vähemmän ristiriitoissa keskenään. Kamppailtiin oman ryhmän eduista.
Päällimmäisenä oli kuitenkin jako kahteen. Henkilökunta oli yhtenäinen ja sillä oli yhteinen tavoite. Samaa voi sanoa vankien osalta. Näitä kulttuurijakoja varjeltiin tarkasti eikä niitä rajoja saanut ylittää kukaan ilman rangaistusta.
Rajan ylittäjälle henkilökunnan puolella se tiesi lopputiliä. Vankien puolella pääsi turpaanotolla tai pahimmassa tapauksessa hengestään.
*******
Jos kulttuuri on tapa tehdä työtä, niin nykykulttuuriin kuntapuolella en voi olla tyytyväinen. Liekö kukaan?
Vankilassa olivat kiveen hakatut säännöt toiminnasta minkä puolesta työtä tehdään. Ei oltu määritetty miten työtä tehdään, mutta selvästi oli kaikilla tiedossa miten sitä ei saa tehdä.
Keski-Karjalassa ollaan työ- ja tehtäväkulttuurin suhteen sekavassa tilassa. Se on näkynyt miten täällä nykyisin toimitaan. Vanha työnteko ja päätöksentekokulttuuri on hylätty. Tilalle ovat tulleet pesserifisserit, joilla ei ole malttia edetä rauhallisesti.
He tietävät kaikki ja pitävät mielipiteistään mustasukkaisesti kiinni. Heillä ei näytä olevan käsitystä siitä yhteisöstä jota ovat virkamiehinä tulleet palvelemaan. Heiltä puuttuu kulttuurin kunnioitus.
Tätä taustaa vasten tunnen ylpeyttä siitä, että olen saanut työaikanani kuulua yhteisöön, jossa tunnettiin yhteinen päämäärä ja johon yhdessä pyrittiin. Siihen kuului myös vastapuolen kulttuurin kunnioitus.
Milloin samaa voisi havaita myös kunnalliselämässä?

Missä niitä ristiriitoja oikein on.

Ensin niistä vouhottivat paikallislehdessä keskustan johtavat luottamushenkilöt. Tämän päivän Karjalaisessa ristiriidoista on huolissaan Helli-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Vesa Korpelainen. Kukaan edellä mainituista ei kerro mitä ristiriitoja on, missä ja ketkä riitelevät. Ilman asiaa ja henkilöitä ristiriidoista puhuminen on huitaisi tyhjään.
******
Vesa Korpelainen sanoo Karjalaisessa. Sanatarkka lainaus. "On tullut tunne, että jotkut heittävät tarkoituksella kapuloita rattaisiin."
Siis huitaisu tyhjyyteen. Kysynkin, kuka heittää kapuloita rattaisiin ja mistä asioista. Vai onko niin, ettei johtokunnan puheenjohtaja siedä edes kuntalaisille oikeutta osalistua keskusteluun.
Helli on itsenäinen palvelun tuottaja ja sen toimintaan nykyisellä hallintomallilla ei ulkopuolisilla ole sanan sijaa. Tämän pitäisi tietää ainakin Hellin johto.
******
Kritiikkiä parlamenttarismin kaventumisesta ei Korpelainen hyväksy alkuunkaan. Olisi ihme jos hyväksyisi nykyistä tehtäväänsä hoitaessa. Sehän olisi kuin ampuisi omaan nilkaansa. Parlamenttarismin vajeesta olen kirjoittanut Karjalaisen nettimielipiteisiin. Joten se jääköön tässä.
******
Sitten mielestäni tärkeimpään asiaan. Johtokunnan puheenjohtaja Vesa Korpelainen sanoo lehtijutussa, että tilaajalautakunnan ja johtokunnan roolit ovat selvät. Tosin hän seuraavassa lauseessa sanoo, että niitä hiotaan tässä kuussa.
Hän antaa kiitosta oman johtokuntansa toiminnalle ja sanoo, että johtokunta on asiantunteva ja keskusteleva. Johtokunnassa on kokemusta ja näkemystä.
Ei tullut osumaa omaan jalkaan tässäkään arviossa.
******
Konsulttien suusta Helli-seminaareissa olen kuullut seuraavaa. Tilaaja/tuottaja työnjakoa on selvitettävä. Nykyisellään ei voida jatkaa.
Johtokunnan jäsenten tulisi olla terveys- ja vanhushuollon asiantuntijoita tai henkilöitä, joilla on pitkä kokemus kyseiseltä ammattialalta.
Konsultit, jotka on palkattu Hellin toimintaa ohjaamaan oikeille raiteille sanovat myös yksiselitteisesti, että kuntien ja Hellin välinen päätöksenteko on selkiytettävä epäselvien tilanteiden syntymisen estämiseksi päätöksenteossa.
******
Edellä oleva lause tarkoittaa minulle, että Helli menee liian pitkälle itsenäisen kunnan päätöksen tekoon, jos puuttuu esim. kunnan investointeihin tai rakennustoimintaan yleensä. Näin on käynyt Kesälahdella Aurinkorinteen saneerausasiassa.
Kyllä kunta saa rakentaa miten hyvän pytingin hyvänsä vanhuksilleen. Valitettavasti Hellille on kirjattu suvereeni oikeus päättää vuokrata tai ei rakennuksia käyttöön. Juttu nyt kuitenkin on lopulta kuntalaisten käsissä. Semmoinen johtokunta lukee loppulausetta itselleen, jos aikoo sivuuttaa kuntalaisten tarpeet.
******
Niin kuka niitä kapuloita heittää Hellin rattaisiin? Ja missä ovat ne alinomaan hoetut ristiriidat? Helli on toistaiseksi, eikä sen loppua näy. Sen kanssa eletään. Palvelut ovat pysyneet hyvällä tasolla. Henkilökuntaa siitä on kiittäminen.
Jos tämä juttu on ristiitoja ruokkiva niin olen pahoillani. Yritän palvella kuntalaisia kirjoittamalla. Mielipiteitäni olen valmis puolustamaan asia pohjalta. En juupaseipäs keskustelulla. Niin, kirjoitukset jatkuvat. Ainakin toistaiseksi. Kirjoitusvirheitä en kuitenkaan korjaile. Ne saa jutun piristeeksi.

Tietoa vastaanko tapellaan?

Jos herrojen tiet ovat tuntemattomia niin samaa voi sanoa joidenkin luottamushenkilöiden aivoituksista. Paras heistä yrittää käännyttää meikäläistä mielipiteensä taakse. Viimeksi Karjalaisen mielipidepalstalla tilaajajohtajan valinta-asiassa. Pitänee panna tähänkin muutama sana samasta asiasta.
******
En ole yhdenkään hakijan puolesta enkä vastaan.
Hakumenettelyä pidän epäonnistuneena vaihtuvine sisäisine ja ulkoisine hakijoineen.
Menettelyllä selvästi ohjataan asiankulkua tiettyyn suuntaan.
Mielipiteitä hakijoista voidaan tiedustella vaikka pylväsilmoitukilla. Niiden vaikutus vastuulliseen päätöksentekoon ei saa olla merkittävä.
Tilaajajohtajan valitsee kunnanhallitus. Sillä on vastuu, että kaikki se tieto, joka hakijoista päätökseen tarvitaan tulee olla jokaisella päätökseen osallistuvalla hallituksen jäsenellä. Tässä on asian ydin.
Nyt tiedon saanti äänestettiin hallituksessa nurin, mikä on täysin käsittämätön asia. Päätöksellään hallituksen enemmistö hyväksyi kannan, etteivät halua tietoa paikan hakijoista.
Hallituksen innokkain tiedonsaannin vastustaja käy kamppailua yleisön osastossa itseään vastaan. Sitähän se tarkoittaa kun tiedon tarve hänen kohdaltaan on näköjään nolla. Tällainenkin on mahdollista demokratiassa. Äänestäjät ovat tämän hyväksyneet.
*****
Tilaajajohtaja on korkeassa asemassa oleva virkamies. Tällainen perinteisesti on kuulunut kunnanvaltuuston valitsemiin virkoihin. Hellin tullessa menettelyä rullattiin alaspäin ja vastuuta valinnasta siirrettiin tarkoitushakuisesti johtosääntöä vailla olevalle seutuvaliokunnalle. Valitettavasti.
Kunnanvaltuusto tuskin olisi ollut helposti manipuloitavissa. Ainakin keskustelua olisi kahlinnut lehdistön paikalla olo.
Miksi piti rakentaa turhaa tilaajajohtajan valinnasta ala-arvoinen näytös? Lopputulos olisi hyvässäkin päätösmenettelyssä ollut lopputulokseltaan sama. Onko niin, että kunnanjohtaja Olli Riikoselta puuttuu maltti johtaa asioita byrokratian kiemuroita noudattaen. Vai onko hän vain taipumaton kuulemaan niitä, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä? Joku voisi Suomenkieltä käyttäen sanoa häntä itsepäiseksi. Tiedä häntä.

Tämä on ollut tiedossa

Karjalaisen tuoreesta gallupista käy ilmi, että keskikarjalaisista 58% kannattaa kuntaliitoksia, 27% vastustaa ja 15%:lla ei ole kantaa asiaan. Vastaajat ovat valittu niin, että ne täyttävät vaatimuksen, joka mielipidekyselylle asetetaan.
Tieto ei varmasti herätä hurraa huutoja seutuvaliokunnassa eikä niiden luottamushenkilöiden piirissä, jotka toistuvasti ovat estäneet kaikki selvitykset kuntaliitosten suuntaan. Heillä kaikilla on varmaan erilainen käsitys asemastaan kuntalaisten asioiden hoidossa. Se on; kuntalaisia ei tarvitse kuunnella.
******
En usko tämänkään gallupin vaikuttavan mitään. Nyt eletään tilanteessa, jossa kuntaliitosjuna puksuttaa pois Kiteeltä. Kunnanjohtaja Olli Riikonen sanoi minulle, jossain kokouksessa, että 10,5 milj. euroa on pikkuraha, kun perustelin rahalla kuntaliitosselvitystä. Kohta nähdään vaikuttaako pikkurahan puute tulevaan veroprosenttiin.
******
En jaksa innostua gallupin tuloksesta. Vaikka pitäisi. Näyttää siltä, että Keski-Karjalassa kuljetaan johtajien perässä. Marsijärjestys pitäisi olla toinen. Kuntalaiset ja heidän tahtonsa pitäisi ohjata luottamushenkilöitä ja johtajien pitäisi marssia siihen suuntaan, johon luottamushenkilöt osoittavat.
En ymmärrä mitä demokratiaa täällä noudatetaan. Ei nähdä, että sauna palaa. Talousluvut pitäisi se näyttää niille, jotka osaavat niitä lukea. Minä kuuntelen vajavaisena viisaampien mielipiteitä ja tietenkin kuntalaisia. Kuntien virkamiehiin olen menettänyt luottamukseni raha-asioiden hoidossa.
Jos luottamushenkilöt antavat saunan palaa, niin mitä sitä täältä sivusta sammuttamaan. Antaa palaa loppuun asti. Mennään sitten kunnanjohtajien kanssa nauloja keräämään.

Tätä tarkoitti Olli Tolkki alustuksessaan

Kuntien on selvitettävä suhteensa tilaajaan ja tuottajaan. Näin sanoi Nordic Healthcare Group:tin Olli Tolkki alustuksessaan 30.9.2009 seminaarissa Tohmajärvellä.
Otetaanpa esimerkiksi huomenna Tohmajärven kunnanhallituksessa tehtävä päätös, jossa valitaan Tohmajärven itsenäisen kunnan virkoihin kuuluva tilaajajohtajan virka.
Tiedot seuraavaan on saatu hallituksen kokouksen esityslistasta.
Ehdotuksen valittavasta tekee laajennettu seutuvaliokunta = Keski-Karjalan kunnanjohtajat. Tehtävän heille on määritellyt Tohmajärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö.
Haastatteluryhmän valinnasta, kuka sen on tehnyt ei sanota mitään. Ilmeisesti sen on valinnut seutuvaliokunta.
Haastattelutyöryhmään kuuluu 14 henkilöä, joista vain yksi on Tohmajärven kunnanhallituksen jäsen. Liekö hänkään osallistunut haastatteluun.
Olli Riikonen on tehnyt haastattelukysymykset. Siis tulevalle omalle alaiselleen.
Näillä eväillä Tohmajärven kunnanhallituksen pitäisi esittelijän kunnanjohtaja Olli Riikosen päätösehdotuksesta valita uusi tilaajajohtaja. Varsinkin, kun hakupapereita eivät hallituksen jäsenet ole päässeet tutkailemaan enempää kuin edes kuulemaan haastateltavia.
*******
Omituista menettelytavan muutosta esittää työryhmä. ( Ketä sitten lienevätkään) Alkuaan heille ja kunnanjohtaja Riikoselle oli tärkeää, että hakumenettely oli sisäinen. Siitä jopa hallituksessa äänestettiin.
Nyt työryhmä päätösehdotuksen perusteluissa esittää, että ellei Päivi Hakulinen ota tehtävää vastaan virka pannaan ulkoiseen hakuun.
Kuka "työryhmälle" on antanut tällaisen vallan puuttua itsenäisen kunnan virkojen täyttötapaan?
Lause tarkoittaa myös, ettei nyt hakeneista kukan muu täytä virkaan vaadittavia kriteereitä. Kun tunnen hakeneista ainakin yhden, tuntuu menettely syrjinnältä.
******
On valitettavaa, että sekava ja hallintokoneisto antaa niille, jotka haluavat sekavuutta käyttää hyväkseen ajaa läpi päätöksiä, jotka eivät kestä tarkastelua kuntalain ja demokradia käsitteen pohjalta.
Harmillista on myös se, että sotku jättää varjon hakuun osallistuneiden ja ennen kaikkea virkaan valittavan osalta. Heillä ei ole osaa eikä arpaa asioiden juoksutukseen.
Surullinen voi olla myös hampaattomasta kunnanhallituksen asemasta. Heillä ei näytä olevan juurikaan mahdollisuutta toimia heille annetun vallan mukaan. Äänestykset hallituksessa osoittavat tässäkin asiassa, että Olli Tolkki oli oikeassa alustuksessaan.
*******
Kunnanjohtaja Olli Riikonen on osoittanut vilkasliikkeytensä tilaajajohtajan valinnassa. Samaa liikettä hän on osoittanut monessa muussakin hommassa. Viimeksi mahlahalliasiassa.
Nyt Olli Riikonen pyytää kunnanhallitukselta mahdollisuutta päästä 15 päivän palkattomalle työlomalle. Töitä ei kai ole riittävästi kunnanjohtajahommeleissa. Kunnanjohtaja oli aikaisemminkin hoitamassa sivuhommanaan syrjäseutujen liikenneasioita. Oikein ministeriötasolla. Poissa olot eivät ole vaikuttaneet kunta-asioiden hoitoon. Ei tosin syrjäkulmien kyytiasioihinkaan.

Pipanoita

Harva uskonee, että minäkin vielä kykenen tekemään hyödyllistä työtä. Niin se vain on, että raivaussaha kestää käsissäni siihen asti kuin se särkyy. Tänään särkyi.
Olen kolmena päivänä reuhtonut taimikossa. Hyvällä menestyksellä. Ambulanssilla ei ole tarvinnut hakea kotiin. Vielä, pitää laittaa varmuudeksi.
Taimikon harvennus on yhtä terapeuttista kuin aikoinaan tien lanaaminen. Tässäkin näkee työnsä tuloksen heti kun katsoo taakseen.
Maanantaina on lähdettävä remonttiin Kiteelle. Tämmöistäkään pientä remonttia ei saa Tohmajärvellä suoritettua.
******
Matti Vanhasen kujanjuoksua olen seurannut mielenkiinnolla. Siinähän syytökset ja puolustelut sinkoilevat terävinä. Monesti niin, etteivät hipaisekaan varsinaista asiaa. Olen tainnut jo aikaisemmin sanoa, ettei vaalirahat ole enää pitkään aikaan olleet se luu, jota pitäisi kaluta. Eikä Matti Vanhasen jalkakaan.
Kysymys on hallitusvaltamme uskottavuudesta. Toimivatko siellä edushenkilömme niin, että ovat luottamuksemme arvoisia. Vai ovatko he toiminnallaan menettäneet uskottavuutensa.
Syitä alkaa löytyä niin sysistä kuin sepistäkin, jopa lapsellisiin puheisiin asti. Pahinta mielestäni on muunnetun totuuden puhuminen tai valikoidut muistikatkot. Suomeksi sanottuna valehtelu. Sitä ei hyvällä kansalaiskunnolla varustettu pitkälle siedä. Katotaan sammuuko saunapalo vai systytetäänkö kartano tuleen.
Onhan se kumma kun pääministerin talon lopputarkastuksen suorittavat valitut lehtimiehet. Ei edes ne arvan perusteella.
Keski-Karjalan teknisentoimen yhteenovittamisessa pitää ottaa käyttöön etelän kujeet. Rakennusten lopputarkastuksen suorittavat Koti-Karjalan toimittajat.