Nyt vouhotetaan Tohmajärven vedestä ja rannoista. Jos lähtökohta on vain se, että valtiolta ollaan saamassa 350000 euroa, niin pitää muistaa panna menopuolelle sama määrä kunnanverovaroja.
Ja mitä sillä rahalla saadaan aikaseksi? Ei tiedetä edes sitä mitä pitäisi tehdä. Vanhaa veden parantamissuunnitelmaa tuolla rahalla ei saada kuin raapaistuksi.
Käykää hyvät ihmiset, jos olette verorahoistanne ja niiden käytöstä kiinnostuneita, katsomassa teknillisestä toimistosta tehtyä veden parannussuunnitelmaa ja sen kustannuksia. Ne antavat viitteitä tulevasta. Eivätkä takaa vielä sittenkään onnistumista. Sen se kertoo, ettei Tohmajärvi palaa kymmeniin vuosiin entiselleen. Ei ehkä koskaan. Näin se vaan valitettavasti on.
Miten on mahdollista, että nyt ilman mitään suunnitelmia ollaan järveen upottamassa 700000 euroa?
Kirjoitin järven "pelastamisen puolesta" aikoinaan kymmeniä lehtijuttuja. Ne olivat tunteeseen vetoavia. Tunne jäi sivuun, kun olin mukana jäsenenä veden parannusprojektissa.
Tosiasioita ei voi kiistää kuin valtuustosalissa. Sinne ei aina kaikille järjen ja mahdollisuuksien ääni kuulu.
Herää mieleen Ruonansuun joululaulun sanat: "Onko pakko, jos ei taho?" Nimittäin olla maksamassa tätäkään projektia, jos siihen päätyvät.
tiistai 25. marraskuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
projekti on hanke jossa kyvyttömät yrittävät saada haluttomat tekemään mahdottomia. tohmajärvellä suuntaus on lähtenyt lapasesta jo aikapäiviä eikä sitä pysty seisauttamaan.
Lähetä kommentti