tiistai 29. tammikuuta 2013

Sanomalehti Karjalaisen keskustelua

Alla oleva juttu on julkaistu Karjalaisen mielipidepalstalla 29.1.2013. Pistän sen tähän, jos joku ei ole sitä lehdestä huomannut.

Sote-uudistus tarvitaan

Ei hääviltä tunnu tulevaisuus kun Karjalaisen torstaipäivän numerosta luki juttua, joka oli tehty maakunnan ylimpien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kuulemistilaisuudesta. Kysymyksessä olivat tuleva sote-uudistus ja siihen kiinteästi liittyvä kuntarakennemuutos.
Hämmästyttävää jutussa oli, ettei Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen nähnyt edes ongelmaa, joka pitäisi muutoksella ratkaista ja kyseenalaisti näin koko sote-uudistuksen.
Ongelmaksi perusterveydenhuollossa Riikonen näki lääkäripulan riippumatta siitä, mikä on kunnan tai palveluyksikön koko.
Rääkkylän ja Tohmajärven turvautumisen ulkoistamaan sosiaali- ja terveyspalvelut hän näki syyksi hallitsemattoman kustannusten nousun. Hän ei kuitenkaan esittänyt syitä kustannusten karkaamiseen.
Haastattelun lopuksi Riikonen esittää pohdittavaksi ratkaisuksi lääkäripulaan lainsäädännöllisiä keinoja, joilla vaikutettaisiin missä lääkärit työskentelisivät.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen toivoi asioista rehellistä puhetta.
Oltuani mukana Tohmajärven kuntapäättäjänä Helli-liikelaitoksen tilaajalautakunnassa näen sote-asioiden ongelmallisuuden kumuloituneen hallintoon. Ei käytännön työn suorittajiin tai niiden puutteeseen. Ei edes lääkärien osalta.
Helli-liikelaitoksen hallinnon rakentamisessa oli kunnanjohtaja Riikosella ratkaiseva osuus. Himmeliksi kutsuttu hallinto oli rakenteeltaan moniportainen ja sekava. Hellin tekemät päätökset, niiden seuraukset ja kustannukset eivät olleet mitenkään ja kenenkään hallittavissa yhdessäkään Keski-Karjalan kunnassa.
Tuossa on näkyvissä sote-ongelma, joka nyt pitäisi ratkaista. Hallinnon pitäminen nykyisellään tai monimutkaistamalla se moniportaiseksi, niin kuin näyttää käyvän, ei palvele kuntalaisten palvelutarpeita. Helli kokemuksen perusteella hallinto vei voimavarat sote-palvelujen toteuttamiselta.
Vanhassa pysyminen ei myöskään palvele nyky-yhteiskuntaa ja sen tarpeita. Keski-Karjalassa on kokeiltu hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluita 2500, 5000, 10000 ja lopulta 20000 asukkaan kokonaisuuksissa. Kaikista näistä on saatu kielteisiä kokemuksia.
Riittävän suuri alueellinen ja hallinnollinen kokonaisuus takaa parhaat ja kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille. Sote-palveluita voidaan hallinnoida Pohjois-Karjalassa mielestäni ihan hyvin vaikka yhdestä paikasta. Se ei ole uhka terveyskeskuksille tai muille lähipalveluille pitää ne pääosiltaan nykyisillä sijaintipaikoillaan.

Veijo Tuunanen
Tohmajärvi

Ei kommentteja: