NYT SE ON NÄHTY

Tohmajärven kunnanvaltuuston tämän valtuustokauden järjestäytymiskokous osoitti, ettei järjestys siinä noussut ensimmäiseksi asiaksi.
Esa A. Luukkainen kirjoitti Nelosiin kokoustapahtumista näkemyksensä. Niihin voin yhtyä. Joitain omia huomioitani kuitenkin tuon tuoda esiin lisäyksenä.
Ensimmäinä voi todeta kokouksen alun huonon järjestelyn. Osasyynä voi olla kunnallisjärjestöjen keskeiset sopimukset tai niiden puute. Pidettiin esim. henkilövalintoja niin varmoina, että niihin pyrittiin kiireellä. Se toi mieleen ylimielisyyden ja tilalle tuli hälläväli muotoseikkoja kohtaan.
Valtuuston puheenjohtajien vaali oli kokousteknillisesti pohjanoteeraus, jos ei oteta huomioon valtuutettu Pauli Hakkaraisen pitämää puheenvuoroa asian yhteydessä.
Vaalisalaisuudelle ei annettu mitään huomiota. Seikkailu vaalitavasta osoitti, ettei siitä selvää sanonut kysyttäessäkään edes kunnanjohtaja Olli Riikonen. 
Kun tiedossa oli puheenjohtaja ehdokkaat, oli yhden tekevää mitä vaalitapaa käytettäisiin, edellytyksellä, että valtuutetut kestävät ryhmänsä tekemän päätöksen takana.
Vaalitapasekoilu osoitti kokemattomuutta ja piittaamattomuutta vaalin vakavuutta kohtaan. Onhan vaali tärkein demokratiaa pystyssä pitävä voima. 
Tästä voisivat nuoremmat ottaa selvää tulevia vaaleja varten. Nuorille näyttää olevan ohi vaalien tärkeämpää sopimiset ja lehmäkaupat. Tällainen kuva jäi kokousta seuratessa.
 Vaalisalaisuus ja sen pitäminen jäi järjestäjien puolesta huolehtimatta. Äänestysliput jaettiin kokoustilaan, jossa lehdistö, yleisö ja valtuutetut liikehtivät miten sattui. Kokousta ei keskeytetty, ei aloitettu tapahtumien kulun mukaan, vaan sattumoisesti. Lippujen keräyksessä oli tungos. Eikä nimenhuutokaan äänestyslippujen palautuksessa sattunut aivan kohdalleen.
Olisiko vanha systeemi ollut mahdoton toteuttaa, jossa äänestykseen kutsutaan valtuutettu yksi kerrallaan, hänelle annetaan äänestyslippu ja hän äänestää valtuutettujen nähden puhujapöntön suojassa ja jättää sen jälkeen lipun vaaliuurnaan.
Edellä kerrotulla tavalla äänestäessä olisi säilynyt vaalisalaisuus. Nyt siitä ei ollut tietoakaan. Oman vaalisalaisuutensa ja äänestyksensä voi julkistaa vaikka lehdessä. Se on henkilökohtainen asia, eikä sillä ole mitään tekoa yleisen vaallisalaisuuden kanssa.
Jotain opittavaa demokratian perusteita näyttää jääneen niin valtuustoryhmien puheenjohtajille kuin virkamiehillekin.
Muihin kokoustapahtumiin voin palata myöhemmin.