Eilisen maakuntauutiset sen kertoi, että Helli – liikelaitos on hanurista. Uutisissa Tampereen yliopiston lehtori ja tutkija Jenni Airaksinen kertoi kuuteen kuntaryhmittymään tehdystä tutkimuksesta, joista yksi oli Keski-Karjalan Helli-liikelaitos.
Airaksinen kertoi, että Keski-Karjalassa tutkijoita oli vastassa kriisi. Mikä viime mainittu ei ole uusi toteamus. Ainakaan minulle. Eikä heille, jotka ovat näitä juttujani lukeneet.
Kaiken kaikkiaan Helli – liikelaitosta pidettiin tutkimusten perusteella täysin epäonnistuneena. Rääkkylä, joka älysi ajoissa erota Hellistä, sai tutkimuksessa ymmärrystä. Perusteet, että Helli oli vahingoittanut ja olisi lisää vahingoittanut Rääkkyläisten palveluja, pidettiin perusteltuna.
Tutkimus ei löytänyt Hellin tapaisesta tilaaja/tuottaja mallista mitään opiksi otettavaa kuin varoittavana esimerkkinä miten ei pidä toimia. Siinä on purtavaa heille, jotka valtuuston kokouksesta toiseen nousevat kiittämään Hellin toimia. Eikö heidän nyt pitäisi ennen kiitoksiaan kumota ulkopuolisen tekemä tutkimus.
*******
Toimittaja kysyi Jenni Airaksiselta virheet, jotka johtivat Hellin palvelut kriisiin. Haastattelussa Airaksinen mainitsi neljä kohtaa.
Helli perustettiin vain Paras-lain vuoksi.
Tavoiteena olivat vain taloudelliset säästöt.
Prosessin alku oli epäselvä.
Tilaaja/tuottaja eri organisaatioissa ei toiminut.
*******
Omina huomautuksina edellä olevaan voin todeta.
Kohta yksi. Hellin perustamisessa näkivät virkahenkilöt porsaan reiän. Paras-laki tähtäsi kuntien yhdistymiseen. Se ei sopinut korkeissa asemissa oleville virkahenkilöille. He kehittivät ”yhteistyön ja hallintohimmelin”, jolla muka täytettiin alkuperäinen Paras-lain tavoite. Ja mikä ettei. Samalla huomattava määrä johtajien työstä ja vastuusta siirrettiin ulkopuolisille virkahenkilöille. Samalla haettiin omaan hattuun keksijän sulkaa.
Kohta kaksi. Hellin perustamisen yhteydessä luottamushenkilöille syötettiin vain vuotuisia neljän miljoonan euron säästöjä. Viimeistään nyt on nähty, onko lupaukset pitäneet paikkansa.
Kohta kolme. Siinä olisi tutkittavaa enemmänkin. Kuka valitsi konsultit ja millä perusteella? Oliko kilpailutusta? Oliko konsulteilla riittävää ammattitaitoa hallinnon ja käytännön palvelujen yhteensovittamisesta? Kuka määräsi aikataulun millä Helli piti saada toimimaan ja miksi? Oliko aikatauluun vaikuttamassa eduskuntavaalit?
Kohta neljä. Helli toimi ja toimii edelleen omien virkahenkilöidensä asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tämän sanon tilaajalautakunnan jäsenenä. Tilaaja/tuottaja organisaatio useamman kunnan yhteisenä järjestelmänä ei voi toimia edes paperilla saati käytännössä. Siitä on näyteet annettu käytännössä ja nyt puolueettomassa tutkimuksessa.
********
Tätä kirjoittaessani minulle soitettiin, ettei kunnanjohtajat aio antaa periksi, vaan paniikin omaisesti haluavat jatkaa Hellin tekohengitystä.
1 kommentti:
Mutta eikö Veijo tunnu hienolta, että yliopiston tutkijakin vahvistaa meidän väitteet oikeiksi.
Lähetä kommentti