Tuuli synnyttää aaltoja. Se on hyvä. Silloin ei vesi seiso. Keski-Karjalassa puhaltaa navakasti. Pitkästä aikaa. Tuuli tuli uudelta hallitukselta. Se uskalsi panna liikkeelle kuntajakoasiat.
Karjalainen otsikoi 8.11., lehdessä: "MAAKUNTA RAJAT UUSIKSI ?" Höysteenä oli neljän palstan kuntakartta värillisenä.
Ihmiset ovat jutun lukeneet. Siitä ei enempää. Omia ajatuksia voinee jutun perusteella esiin tuoda.
Näyttää, että nukuksissa eläneet kuntien johtajat ja luottamushenkilöt höristelevät korviaan. Tavallisesti tällaista aktiivisuutta ilmenee vain vaalien alla.
Kesälahtelaisten päätös kysellä liitoskumppania, pani vettä myllyyn. Savonlinnasta viestitään Kesälahti tervetulleeksi ja Kiteelläkin (huom.) toivotaan neuvottelukutsua Kesälahdelle.
Ministeriöstä tiedotetaan, ettei kahteen suuntaan yhtäaikaa kuntaliitosneuvottelut ole mahdollisia nimenomaan ministeriön johdolla. Näyttäisi siis siltä, että Kesälahden on kumarrettava joko Kiteelle tai Savonlinnaan.
Kiteen kanssa kahden keskiset neuvottelut tuskin johtavat nyt sen pitemmälle kuin enenkään. Eli ei mihinkään. Tarvittaisiin mukaan myös Tohmajärvi ja Rääkkylä. Viime mainittu lienee saanut tarpeekseen Kiteestä jo Hellin perusteella. Tohmajärven kunnanjohtaja Keskustan tukemana on niitannut kunnan pysymään itsenäisenä. Aina EU:ta myöten. Lisäksi Tohmajärven demareiden yksi ja tärkein tavoite on saada terveyskeskus ja lääkärivastaanotto pysymään Tohmajärvellä. Kitee on jo merkinnyt Tohmajärvellä kyseiset asiat säästökohteekseen. Neuvoteltavaa siis piisaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää, ettei Keski-Karjalan tulevaisuudesta ja tavoitteista ota selvää erkkikään. Kesälahti etsii aktiivisesti omaa tulevaisuuttaan. Rääkkylä valtuustonsa valinnoilla on valinnut suuntansa. Tohmajärven valtuutetut ovat jakaantuneet kahteen leiriin. Toista näyttää johtavan kunnanjohtaja. Minne? Siitä en ole saanut selvää. Demareilla näyttää olevan yksi tavoite. Lakisääteiset peruspalvelut on saatava pysymään lähipalveluna Tohmajärvellä. Aina siihen saakka, kunnes niistä on pakon edessä luovuttava.
Kunnanjohtaja Riikosen johdolla näyttäisi olevan mahdollista luovuttaa edellä mainitut palvelut Kiteelle. Siis kiistaa Tohmajärven valtuustossa tulee riittämään.
Kitee panikoi. Se on odottanut valmista. On odottanut, että "kypsät" naapurit putoavat Kiteen syliin. Ei siksi, että heitä rakastettaisiin, vaan siksi, että Kiteen kaupunki tarvitsee kulujensa maksamiseen naapureitaan.
Jotta jotain yhteistä tai päätöksiä yleensä pystyttäisiin tekemään tarvitaan luottamusta. Sitä ei näytä Keski-Karjalassa luottamushenkilöiden eikä johtajien kesken löytyvän. Vesi velloo, mutta jotta siitä tulisi käyttökelpoista, vesi pitäisi saada pysähtymään. Näyttää kuin edettäisiin kohti valtiovallalta tulevaa ohjeistusta. Se herättäisi päättäjät tajuamaan, ettei näin voi jatkua.
tiistai 8. marraskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti