Rääkkylän sivistyslautakunta on lähtenyt hoitamaan tehtäviään topakasti. Rasivaaran koulun johtavalle opettajalle Jukka Hirvoselle on lautakunta antanut huomautuksen blogikirjoittelusta Kauppalehteen. Lautakunnan päätös on julistettu salaiseksi.
Onko huomautus kannustava vai moittiva, siitä ei saa tietoa. Vahinko. Mielestäni asialla on tietty ero jos moititaan tai kehutaan. Kaikki luottamushenkilöt eivät huomautusta ole pitäneet perusteltuna.
Kunnanjohtaja Yrjö Eronen on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa. Hän pitää asiaa työntekijän ja työnantajan välisenä. Ymmärrän työntekijäksi Hirvosen, mutta kumpi kunnanjohtajan mielestä on työnantaja. Kauppalehti vai Rääkkylän kunta? Sen olisi Erosen suonut sanovan.
* * *
Olipa asia miten hyvänsä. Nyt ilmitulleessa muodossa lautakunnan päätös on ainakin minulle käsittämätön. Mielestäni kysymys on sanan vapaudesta ja vapaa-ajalla harrastetusta lehtikirjoittelusta, johon sivistyslautakunnan tai muunkaan luottamushenkilöorganisaation ei pitäisi puuttua. Eikä siihen heillä ole toimivaltaakaan.
On Jukka Hirvosen asia pitääkö hän huomautuksen omanaan ja ansaittuna vai tuoko sen julkisuuteen. Hän voi myös kysyä kansalaisoikeuksiensa perään, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan jatkoa.
* * *
Taustalla on ilmeisesti yhteiskunnassa meneillään oleva kilpailu siitä, kuka saa kirjoittaa mielipiteitään ja minne. Asia on minullekin tuttu omakohtaisten kokemusten perusteellakin. Olen kirjoitellut lehtiin pian puolen vuosisadan ajan. Nyt myös blogiin muutaman vuoden.
Aikoinaan lehtien omistajat huolehtivat kirjoittajista ja kirjoitusten sisällöstä. Myöhemmin samaan asiaan ovat tulleet mukaan lehtien yhteistyötahot kuten mainostajat. Viimeisin ja ehkä voimakkain vaikuttajataho, ainakin paikallislehtien sisältöön, on tullut kuntien puolelta.
Kuntien intressit kirjoitusten sisälttöön ovat vaihdelleet, miten puolueet ovat menestyneet vaaleissa. Lehtien väri on vaihdellut punasesta siniseen ja vihreyttäkin sieltä on näkynyt.
Viime mainittu on vaikuttanut, niin sitoutumattomuuteeni kun olen vedonnutkin, että olen joutunut vaihtamaan alvariinsa lehteä johon kirjoitan. Vapaa ehtoisesti, pakolla tai vapaa ehtoisella pakolla. Näin se vain on käynyt.
* * *
Viimeisin mutta tuskin vähäpätöisin yritykseni saada mielipiteitäni julkisuuteen on blogikirjoittelu. Tämäkin on saman julkisuuslain ja hyvän lehtimiestavan mukaista, siinä missä paperilehteen kirjoittelu. Vastata pitää joka sanasta.
Se tässä kirjoittelussa kuin myös vasta perustetussa verkkolehti KeskiKarjalanNelosissakin on, että teemme kirjoituksia ilman sentinkään korvausta mistään. Ainoa palkintomme kirjoituksista on, että juttujamme luetaan. Näin on tapahtunut. Lukijoita on ollut riittävästi. Siitä kiitos lukijoille.
Kirjoittelua riittää puoleltamme, jos terveyttä ja sanan vapautta Suomesta riittää.
Toivon Jukka Hirvosen jatkavan kirjoituksiaan. Se, että joku älähtää, on osoitus siitä, että juttusi on luettu ja sillä on ollut merkitystä.
tiistai 21. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti