maanantai 15. lokakuuta 2007

Terveyspalveluista puheenollen

Tehyn tulevasta lakosta on puhuttu ja kirjoitettu lähes kaikki. Paljon spekulaatiota, pelkoa, uhkailua, uhoa ja asiallista puhetta. Niinhän se asioiden tähän tilaan ajauduttua yleensä tahtoo olla.
Henkilökohtaisesti olen tehyläisten "puolella". Heitä on totaalisesti harhautettu. Oma syynsä siihen on tietenkin tehyläisilläkin. Ei pidä uskoa kaikkea mitä poliitikot vallan halussaan menevät lupailemaan. Vanha kokemuspohjainen tieto on, ettei poliitikon lupaus ole pituuteltaan kuin hiiren hyppy papanoilta.
Olen muistaakseni kirjoittanut jo ministeri Kataisen osuudesta syntyneeseen tilanteeseen. Kun puhuu suuremmalla suulla kuin on todellisia valtuuksia ja isolle joukolle, on puheen muistajia enemmän kuin puhujan yksi muisti.
Toisekseen menemällä ulkopuolisena toisten reviirille, tässä tapauksessa työmarkkina kenttään, voi siellä tulla tyrmätyksi. Luulisi tässä olevan oppia muillekin poliitikoille, ei yksin Kataiselle.
Lopuksi; tehyläiset ovat työllään palkkansa ansaitsevia. Heillä on täysi oikeus taistella ja saada työstään kohtuullinen korvaus. Mielestäni paremmin kuin itse itselleen palkkaa säätävät politiikan huipulla olevat ja optioherrat erityisesti.
Lippu korkealle vain tehyläiset.
* * *
Terveyspalveluista on kyse Keski-Karjalassakin. Käärmettä pulloon työntävä kuntajohtajien joukko konsultti apuineen tekee omaa työtään. Siinä ei sivulle vilkuilla, eikä luottamushenkilöiden mielipidettä kysellä.
Tohmajärvellä kunnanvaltuuston niukalla enemmiställä ja parin johtohahmon ohjauksessa ollaan tekemässä järjestelmää, josta "hedelmät" kantavat kaikki Keski-Karjalassa.
Olen toistuvasti kyseenalaistanut sote-projektin mielekkyyden vastauksena puitelain vaatimuksiin. Ilman vertailua eri vaihtoehtojen kesken ei parasta vaihtoehtoa voi löytyä. Nyt vaihtoehdoista ei saa puhuakaan. Tämmöistäkö on sote-asiaan vihkiytyneiden demokratiakäsitys?
Jos sote-hanke saadaan käytännön asteelle (johon en jaksa uskoa. Uskon terveeseen maatiaisjärkeen) jää kuntiin nykyisestä toiminnasta ja taloudesta vajaat 30%. Tarvitaanko nykyistä kunnan virkamieskuntaa ja luottamushenkilöitä pitämään kahvikuppikokouksia asioista, joita ei enää ole tai ne hoidetan muualla?
Tai onhan jälellä vielä yksi yhteinen tehtävä. Kiista ja riitely kuntien keskeisestä kehityskilpailusta. Ja sitä riittää.
Puitelaki ohjaa kuntia hienotunteisesti liikkumaan tiettyyn suuntaan. Se on selvästi nähtävissä tarjolla olevissa kuntaliitosvaihtoehdossa. Se pitäisi näkyä näkysokeudesta vaivaamille kuntajohtajillekin. Heidän pitäisi nähdä edes tarjotut porkkanarahat.
Kuntalaiset ovat näihin päiviin olleet kuulolla. Nyt ainakin Koti-Karjalassa on herätty keskustelemaan mihin ollaan menossa. Myös Karjalaisen nettipalstan mielipiteissä on keskustelua ollut kohtuullisen runsaasti. Lahes kaikki kyseenalaistavat tai epäilevät sote:n onnistumista. Minäkin ja omalla nimellä.
Ootellaan mitä tuleman pitää.

Ei kommentteja: