Mää sie, mie pien hevosta.

Olin tänään Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeen infotilaisuudessa. Kaksituntia kesti, mutta vähempikin olisi riittänyt.
Prosessi sanaa toistettiin varmasti satoja kertoja. Prosessi = tapausten kulku. Toisin sanoen meille laatikoiden, nuolien ja käppyröiden välityksellä yritettiin vakuuttaa miten hyvin palvelut pelaa kunhan projektirahat 350000 euroa on saatu kulumaan loppuun.
Konsultti Kirsi Kiviniemi esitti sujuvasti sanottavansa, mutta ellekirjoittajalle jäi epäselväksi pitikö hän minua pilkkanaan. Vai olenko todella niin tyhmä, ettei helmiä kannata heittää sioille.
Olin tullut paikalle saamaan uskon vahvistusta tulevien sote-palvelujen toteuttamisesta, mutta ilmeisesti tyhmyyttäni en tiedonjanoani saanut tyydytettyä. Tuli entistä selvempi pelko siitä, että metsään mennään. Ja pahemman kerran.
Yritin kysyäkin tyhmyyttäni, että mikä se tästä uudesta systeemistä tekee paremman siitä systeemistä, jolla kuntapalvelut on luottamushenkilöiden kanssa viimeiset 135 vuotta tuotettu.
Ei siihen vastannut Kirsi Kiviniemi eikä kunnanjohtaja Olli Riikonen, joka mainitaan tämän uuden palvelurakenteen isäksi.
Sen verran kiireessä sain selvää, alustajan ajankäyttö oli rajattu kahteen tuntiin, että Keski-Karjalaan on suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettavaksi niin sanotulla tilaaja/tuottaja mallilla.
Kunnanvaltuustot valitsevat yhteiseen lautakuntaan edustajansa. Lautakunta toimii palvelujen tilaajana. Tuottajana toimii liikelaitos, joka hoitaa kaikki sote-palvelut. Liikelaitoksella on oma johtajansa ja johtokuntansa. Ilmeisesti kaikkine lisämausteineen. Hep! Mää sie, nyt mie pien hevosta.
Jos tuosta tolkkua saa ja vielä palveluja niin hyvä. Ja jos ne ovat halvempia ja parempia niin siitä toinen hyvä.
Mitä itsenäisiin kuntiin jää, jos rahoista ja nykyisestä toiminnasta lohkaistaan liikelaitokselle arviolta 70%.
Luottamushenkilöt voivat vielä vähän aikaa vaikuttaa mitä terveys- ja vanhuspalvelussa tapahtuu. Kun prosessi pyörii paperilla on kaikki vielä mahdollista. Kun se pyörii käytännössä, ollaan pahemman kerran lirissä.