Järkeen käypiä juttuja

Kuka se taas sanoikaan, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku?
Tohmajärven seurakunnan valtuutetut hiffasivat tulevaisuuden ennusteet ja tekivät aloitteen Keski-Karjalan seurakuntien yhdistymiseksi yhdeksi yhteiseksi seurakunnaksi.
Aloite perustui vuoden aikana tehtyyn tutkimukseen Pohjois-Karjalan seurakunnista ja Keski-Karjalasta erityisesti.
Aloitteen merkitys korostuu, kun sen allekirjoittivat kahta valtuutettua (Juhani Mäkistä ja Markus Kontiaista lukuunottamatta) kaikki paikalla olleet valtuutetut. Myös kirkkoherra Mikko Lappalainen näki aloitteen myönteisenä omalta ja seurakunnan näkövinkkelistä katsottuna.
Onko aloitteella vaikutusta myös kunnan johtoa huomioimaan, että muunkin laisia ajatuksia kunnassa on kuin nyt kiveen hakattu itsepäisyys, korjaan itsenäisenä pysyminen hintaan mihin hyvänsä?
Puheet siitä, että seurakunnat olisivat hitaita muutoksiin tai taantumuksellisia voidaan ainakin Tohmajärvellä todeta vääräksi. Se huomattiin jo Värtsilän ja Tohmajärven seurakuntien yhtymisessä. Sehän tapahtui ennen kuntien yhtymistä.
* * *
Tosiasioiden tunnustamista ohjaa (toivottavasti) myös taannoinen sisäasiainministeriön asettaman Kiteen ja Rääkkylän kuntaliitosta tutkinut arviointiryhmä. Loppuraportissaan se suosittelee koko Keski-Karjalan alueen kuntajaon tarkastelua. Suomeksi sanottuna yhtä yhteistä kuntaa.
"On aate kallis ja pyhä." Me pennut jatkettiin ennen: "On akat tallissa yhä."
Kunta puolella hoetaan Tohmajärvellä mantraa: Vain näillä kuntarajoilla on ainoa mahdollisuus elämiseen. Ajatusta ylläpitää ja markkinoi kaksi henkilöä; kunnanjohtaja Olli Riikonen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Eronen.
Mitenkähän olisi jos kunnanvaltuutetut saisivat suljetussa lippuäänestyksessä sanoa mielipiteensä?
Annetaan ämmän olla kaivossa. Luulisi asian kypsyvän, kun ministeriönkin kantaa kuunnellaan.
Ainakin valtuutettujen pitäisi ymmärtää katsoa kuntalaisten etua.
* * *
Lehdistöllä on suuri merkitys yhteisöllisten tietojen välittäjänä. Tässäpä yksi vertailu painotuksista, joita lehtiä lukemalla voi tehdä.
Tohmajärven kirkkovaltuuston kokouksesta ja siellä jätetystä aloitteesta kirjoitettiin seuraavasti:
Koti-Karjala uutisoi kokouksen 2760 palstamillimetrillä.
UutisAlasin käytti kirjoitukseensa 960 palstamillimetriä.
Karjalainen katsoi kirjoitukseensa riittävän 80 palstamillimetriä.
Jos millimetreillä arvioidaan painotusta, jota lehti tuntee asiaa ja aluetta kohtaan, niin kysyä sopii mihin perustuu Karjalaisen kiinnostuksen vähyys Keski-Karjalaa kohtaan.
Johtuuko se Karjalaisesta vai toimittajien mielipiteistä?
Olen kysynyt sitä lehdeltä itseltään, mutta kysymykseni ei ole päässyt edes nettisivuille.