tiistai 28. toukokuuta 2013

Havaintoja Tohmajärven kunnanvaltuuston kokouksesta

Mikään ei ole muuttunut valtuustossa sitten viimeisten kuntavaalien. Voimasuhteet jatkuvat entisellään. Asioista ei juuri keskustella. Riittää kun ne tulevat tietyltä suunnalta. Esityksillä ja kannanotoilla ei ole menestystä mikäli ne tulevat ikkunarivistön suunnalta.
Keskusta kunnanjohtaja Olli Riikosen myötävaikutuksella, valtuustonpuheenjohtaja kiepauksen jälkeen, on ottanut kaulaotteen kokoomuksesta ja persuista. Keskustan mielipiteet ja äänestykset menevät jopa paremmin läpi kuin yksinkertaisen enemmistön aikaan. KD:läinen Aarne Laasonen on jäänyt yksinäiseksi harhailijaksi, joka yrittää toimia omilla ajatuksillaan.
******
Parhaiten kaulaote näkyi, kun perustettiin taas kerran jonnin joutavaa Keski-Karjalan kuntien seutusopimusta. Idean luulen perustamiseen tulleen kunnanjohtaja Olli Riikoselta. Hänhän on kunnostautunut ennenkin näiden hallintohimmeleiden kehittelijänä. Lukija muistanee seutuvaltuustot, seutuvaliokunnat ja niihin liittyvät seutukäräjät ym. Niiden varjossa kehitettiin Helli-liikelaitos, jonka surullinen loppu ei näytä keskustalaisia  hätkäyttäneen.
Ollaan yhtä innokkaita samaan pieleen menneeseen yritelmään kuin ennenkin. Ei yhteistyötä varten tarvita mitään keinotekoista organisaatiota. Varsinkaan tämmöistä, jollaisesta nyt on kysymys. Joka härskiydessään on ennen kuulumaton. Tohmajärveä edustaa populassa Olli Riikonen, Antero Nenonen ja Merketta Sairanen. Tältä porukalta en liikoja odota. Missä ovat demarit? Eivät onneksi mukana tämmöisessä aikuisten leikissä, joka kyllä kyläläisiä kuulema naurattaa. Hyvä. Nauru pidentää ikää.
******
Demarit ja Aarre Laasonen äänestivät, ettei seutusopimusta hyväksytä. Perusteet olivat oikeita. Turhaa ja tarpeetonta tyyni. Mutta eihän niitä kaulaotteessa olleet kuunnelleet. Seutusopimus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Oli hupaisaa seurata Antero Nenosen ja Marketta Sairasen äänestyskäyttäytymistä. He äänestivät seutusopimuksen puolesta. Eli sen puolesta, johon sopimuksella heidät oli nimitetty jo ennakkoon. Näin pelaa demokratia Tohmajärvellä. Ensin nimetään sopivat ihmiset, sopivaan tehtävään ja jotka sitten itse omalla äänellään varmistavat paikkansa himmelissä.
******
Puheenjohtaja Antero Nenoselta karkasi Muut mahdollisesti esille tulevat asiat pykälässä ohjakset käsistä.
Hän antoi valtuutettujen puhua 18 puheenvuoroa asiasta, joka kuuluisi puhtaasti käsitellä muualla kuin valtuustossa.
Voin todeta, että yhteistyötä nyt on hyvä kehittää Keski-Karjalassa.
Rääkkylä ei lämpene Kiteelle ja Kiteellä ei ole virkahenkilöitä yhteistyöhön. Ovat ottaneet hatkat.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Mekkalaa megoista ja mekoista.

Olen siirtynyt kesäksi mökkieläjäksi. Voi sanoa elinolojen muuttuneen. Suihkua ei ole. Onneksi ulkona on satanut kaksi päivää. Sanomalehdet tulevat päivällä. Voin siis nukkua pitempään, kun ei tarvitse kytätä lehden tuloa.
******
Onman ongelmansa luo netti yhteydet. Mokkulan viisi viivaa on kuihtunut kahdeksi. En silti haaveile 100 megan yhteyksistä. Mitä sitten lienevätkään muuta kuin maltaita maksavia. Onneksi kunta ei ole höynähtänyt mukaan mekastamaan megoilla.
*****
Kiteellä olisi pitänyt mekastaa mekoista enemmän. Armi Ratian ompelimo ottaa koneensa ja lähtee Kiteeltä. Harmin paikka.
Mutta sitä kannattaa ihmetellä, mikä Kiteen korkeimpaan kaupungilliseen johtajistoon on mennyt. Hekin näyttävät lähtevän toinen toisensa perästä. Taitaa olla kysymyksessä pakokauhu.
Kaikki naisia. Viimeisimpänä vuorotteluvapaille on huhun mukaan lähtemässä Nina Holopainen.
Joku lähtijöistö on maininnut lähtönsä syyksi huonon työskentelyilmapiirin. Hellan sestas sentään. Luottamushenkilötkö on ilman pilanneet. Jos niin on, niin työpaikka pitää etsiä muualta kuin kunnalliselta taholta. Luottamushenkilöt ovat kunnassa niin kuin  kaupungeissakin virkahenkilöiden esihenkilöitä.
Luottamushenkilöt on valittu vaaleilla. Jos järjestelmää pitää syyttää niin korjaus on alettava sieltä missä ovat järjestelmän juuret.
Eli kansaa on vaihdettava. Siihen asti pelataan näillä demokratian säännöillä. Niihin on virkahenkilöiden taivuttava. Tai lähdettävä.

tiistai 7. toukokuuta 2013

Jatkoa allaolevaan juttuun

Hymyn huhtikuun numerosta käy selville, että eniten Kiteellä ansiotuloa 59557 euroa kertyy demareiden valtuutettu Esa Lahtelalle. Päälle tulevat vielä pääomatulot 26879. Eli yhteensä 86436 euroa.
Eniten Kiteen valtuustossa istuvista on kerännyt tuloja Keskustan Unto Väkeväinen. Ansiotuloja on hänellä 27428 euroa ja pääomatuloja 68815 euroa eli yhteensä tulot ovat 96243 euroa. Edellytyksellä, että yhteenlaskuni on onnistunut.
Rääkkylän valtuutetuista eniten ansiotuloja on vasemmiston Tapio Hämäläisellä 117087 euroa. Pääomatuloja ei hänellä ole.
Toiseksi "vauraammaksi" valtuutetuista nousee demareiden Jouko Päivinen 33816 euron ansiotuloilla ja 72321 euron pääomatuloilla. Yhteensä näistä kertyy 106137 euroa. 
Edellä olevia tietoja en ole tulkaissut kadehtittaviksi. Päinvastoin. On turha lymyillä ja olla vaatimaton jos on onnistunut työssään saamaan siitä myös julkisuuden henkilönä kohtuullisen korvauksen. Sillä työllä nämä ansiot on hankittu.
Jätin tarkoituksella tuomatta esiin pienituloisia. En säälistä enkä muustakaan siihen viittaavasta syystä. Pienituloinen voi tehdä luottamushenkilönä parempaakin työtä kuin hyvä tuloiset. Niin minä olen nähnyt tapahtuvankin.
Edellä olevat numerotiedot on poimittu Hymy lehden huhtikuun numerosta. Sieltä löytyvät kaikkien valtuutettujen tulot, jos ketä kiinnostaa.  

maanantai 6. toukokuuta 2013

Aikakausilehdestä luettua

Meille kotiin tulee vain yksi viikkolehti. Yleensä se on Seura tai Apu. Aina sen mukaan kenen agentti kerkiää ensimmäisenä tilauksen tyrkyttää.
Sattuman varaisesti luen muitakin aikakausilehtiä. Se tapahtuu parturissa tai yleisissä odotustiloissa. Myös naapureilta olen saanut lehtiä luettavakseni. Viimeksi Hymyn n:o 4/huhtikuu.
Siinä oli julkaistu kunnanvaltuutettujen ansio- ja pääomatulot myös pohjois-karjalaisten valtuutettujen osalta. Niin myös Keski-Karjalan valtuutettujen kohdalta.
En ryhdy kaikkien valtuutettujen tuloja tässä repostelemaan. Riittänee kun eniten hankkineet pääsevät palstalle. Yleensä täällä päin heitä kahdehtitaan. Oikeampi lähestymistapa olisi olla tyytyväinen, että jotkut ainakin pärjäävät. Sekin pärjääminen on keskinäistä, verrattaessa täkäläisten tuloja muulla päin Suomessa hankkineisiin.
Tohmajärven valtuutetuista eniten ansiotuloja oli SDP:n Vuokko Väistöllä. Mikä ainakin minulle oli yllätys. Toisaalta voi asiaa katsoa niinkin, että hänellä lienee ollut vähiten veroihin vaikuttaneita vähennyksiä. Vuokko Väistön ansiotulot olivat Hymy-lehdessä julkaistujen tietojen mukaan 47458 euroa.
Eniten pääomatuloja oli lehden mukaan Keskustan Veli-Matti Ahlgvistilla 34102 euroa ja sen päälle ansiotulot 21634 euroa.
Keskustan Sami Haapaharju oli yhteistulollaan eniten ansioita kerännyt valtuutettu. Hänen yhteistulonsa olivat 65039 euroa.
Vähiten tuloja oli merkitty perussuomalaisten Vesa Väistölle. Hänen tulonsa oli merkitty puhtaalla 0:lla molemmissa verotusmuodoissa. Mahdollisuus verotuksen osalta on päästä myös tällaiseen tulokseen.
Marita Vilenin, Antero Nenosen ja  Rami Ripatin kohdalle Hymy-lehden ansiotilastoon oli merkitty: Ei tietoja.
Kiteen ja Rääkkylän kohdalta palaan asiaan myöhemmin. Nyt on hoidettava muutama kauppajuttu. Pyhät tulee. 

 

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

KENEN JUHLA VAPPU ON?

Onko Vappu työläisten, ylioppilaiden vai peräti Kyösti Kallion muistomerkin luokse kokoontuvien juhla? Tähän kun vielä liittää Tähtitornin mäelle kerääntyneet ryyppääjät, on juhlijoita joka lähtöön.
Henkilökohtaisesti en katso kuuluvani oikeastaan mihinkään porukkaan. Mukaan menen, jos sopiva aika ja paikka sattuvat kohdalle. 
Jäsenkorttia en omista mihinkään yhteisöön. Ainoa porukka johon vielä kuulun on seurakunta. Sielläkin syntymästä asti olevien kirkonkirjojen perusteella.
Muutamia haja muistoja Vappuun liittyen toki on minullakin.
Ensimmäinen on Vapulta joskus viiden ikävuoden paikkeilta. Silloisella Suojeluskunnan talolla pitivät Vappujuhlia, joihin kuului erilaiset kreppipaperista tehdyt komeat hatut. 
Illalla oli ehto käydä kiltisti nukkumaan, niin aamulla herättäessä saisi sitten komean Vappuhatun. Näin tapahtuikin.
Yhtenä Vappuna ei niin tapahtunutkaan. Aamulla herätessäni ei hattua näkynytkään. Kamarin uunin pellissä roikkui isän vasta ostettu vaalea kesäpuku. Takki oli selästä revennyt halki koko matkallaan.
Myöhemmin kuulin syyn tapahtumaan. Isä oli Vappujuhlissa ollut Imbodenin Vertun kanssa järjestysmiehenä. 
Jo silloin ymmärsin järjestysmiehen työkuvan. Takki siinä saattaa haleta.
******  
Samoihin aikoihin Tohmajärvellä olivat voimissaan Vappumarssit. Aseman seutu eli voimakasta teollisuusaikaa. Työläisiä oli paljon, eikä sen aikaiset elinehdot olleet kummoiset.
Vappumarssi alkoi asemalta. Nousi Kemien mäelle ja kiersi Kirkkoniemen menevän tienristeyksen ja päättyi Työväentalolle.
Muistan äidin kutsuneen meidät tenavat sisään ajaksi, jona marssijat kiersivät tienristeystä. Miksi? Syytä hän ei sanonut.
Muistan marssijoiden olleen enemmän "ryysyporukkaa". Nähdyn perusteella, jonka ehdin huomioida ennen tupaan käskyä.
Punaisia lippuja näin marssijonon keulassa ja lauluakin tapailtiin. Pitkästä jonosta johtuen, laulu taisi olla kovin eritahdista.
Tässäpä nämä ensimmäiset lapsuusajan Vappumuistelut. Sittemmin muisteluja on kertynyt enemmänkin, mutta jääkööt tällä kertaa.
******
Toivotan lukijoilleni hyvää ja iloista Vappua. Säätyyn  kuin säätyyn. Ei Vappua tarvitse kenenkään itselleen omistella. Pidetään se yhteisenä. Onhan edessä kesä ja kärpäset. Nekin ovat kaikille yhteissiä.
Minä taidan tehdä pienen Vappumatkan.       
 

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Osuuspankkifuusio

Olen pitänyt osuuspankkifuusio keskustelua "yllä" Karjalaisen nettimielipidepalstalla. Ja taisi joku juttu olla UutisAlasimessakin. Kirjoitin juuri äsken pienen jutun Karjalaisen nettiin.
Olen kiinnostunut osuuspankista vain tavallisen asiakkaan näkökulmasta. Kohdaltani palveluissa on ollut nimenomaan Helsinki johtoisuudesta johtuen toivomisen varaa.
Sen en usko muuttuvan tulipa fuusiota tai ei. Jos fuusio syntyy uskon sen vaikuttavan raha-asioihin, joihin tavallinen tiskillä jonottaja ei koskaan yllä. Niistä pannaan päättämään nyt ihmiset, joilla ei voi olla finanssipoliittista osaamista niin paljon kuin tarvittaisiin. Heidän pitää muodostaa käsityksensä fuusion tarpeellisuudesta heille kerrotun perusteella. Ei näy kateeksi.
Juuka ja Joensuu näyttävät ilmeisesti hyväksyvän fuusion. Kiteeläiset ovat arvioitavissa fuusion vastustajiin. Tohmajärveläisistä ei ota selvää erkkikään.
Kiteeläisten vastustus ei näytä niinkään kohdistuvan pankkiasioiden hoitoon nyt eikä tulevaisuudessa. Taustalla on nähtävissä henkilösuhteet, jotka ohjailevat päättäjiä omien näkemyksiensä taakse. Toinen asia, joka ruokkii fuusion vastustajia näyttää olevan kilpailu Joensuun kanssa. Ei vähiten se, että Joensuu vei jätteenpolttolaitoksen Puhokselta. Jota paheksuin  itsekin.
Asioita yhdistellään niin puolustellessa tai vastustaessa keskenään, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Voisi sanoa, että pankilla ja paskanpoltolla ei fuusiotapauksessa nyt ole mitään yhteyttä, vaikka jossain vaiheessa sitäkin löytyisi.
Tehkööt luottamushenkilöt fuusion kanssa mitä hyvänsä. Tosiasia on, että fuusio tulee toteutumaan jossain vaiheessa. Se on ajan henki. Jos näin on, niin miksi ei fuusiota toteuteta nyt?
Jos olisin päättämässä fuusiosta äänestäisin sen puolesta. Se ei estäisi minua arvostelemasta asiakaspalvelua, joka tälläkin hetkellä on tavallisen ihmisen palvelujen osalta liikaa Helsingistä johdettua.  
 

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Tämä on 1000:s Tänään näin juttuni.

Tämä kirjoitukseni on ikään kuin merkkipaalu jatkumossa, joka näyttää vaan jatkuvan. Miten pitkälle? Se riippuu lukijoista.
Tuhat otsikkoa on siis tällä palstalla kasassa. Asioita on tietenkin tähden väleissä kolminkertainen määrä.
Joskus olen miettinyt miksi kirjoitan? Vastausta en ole oikein löytänyt. Kirjoittaminen on vain jotenkin minulle luonteista. Jo armeija-aikoina suolsin kirjeitä lähes päivittäin. En ikävästä tai muusta sellaisesta. Kunpahan vain kirjoitin. Niin, tietenkin vastauskirjeitä tuli saman verran kuin mitä itse lähetin.
*******
Joskus minulta on kysytty mihin pyrin kirjoituksillani ? Jos olen pyrkinyt, voi lukija todeta, etten ole päässyt mihinkään.
Ennen kirjoittelin enemmän paperilehtiin. Karjalaiseen, UutisAlasimeen (ent. Tohmajärvi-Värtsilä Lehti) ja Koti-Karjalaan. Niihin kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Olen ymmärtänyt, ettei juttuni niissä täytä lehtien edustamaa linjaa. Ei kannata tupata kun ei tykätä. 
Muutamaa pakinapalstaa olen kuitenkin paperilehtiin toimittanut. Nimellä, nimimerkillä ja ilman.
Uuden Suomeen olen pitänyt blogia hengissä ja pitäähän sitä kirjoittaa Nelosiin. 
******
Joku voi nyt tuhannennen jutun jälkeen kysyä, miten pitkään aiot blogiin kirjoittaa?
Vastaus on se vanha. Herra tietää, vaan ei sano. Tai voinhan aprikoida itse. Kirjoitan niin kauan kuin pystyn ja lukijoita riittää. Toistaiseksi molempia on ollut sopivasti. Terveyttä ja lukijoita.
Parasta kirjoituksistani olen saanut palautteesta. Olen saanut kirjeitä, soittoja ja yhteyteyden ottoja kylillä kävellessäni. Yleensä palaute on ollut hyväksyvää. 
Palautteesta parasta ovat olleet juttuideat. Niitä on tullut paljon laajenmalti kuin tästä kotopiiristä.
Kirjoitteluni loppupiste voi olla myös se, jos huomaan, etteivät kirjoitukseni enää herätä keskustelua. Puolesta tai vastaan.
Kaikki eivät jutuistani pidä. Jos kaikki pitäisivät, voisi sekin olla syy kirjoittamiseni lopetukseen.
Hajutonta ja mautonta tuskin kukaan pitää mielenkiintoisena. Siksi olenkin ajatellut tavoitteeksi jutuilleni sen, että hyvä juttu luettavaksi pakinatyylillä kirjoitettuna on sellainen kun jutun lukijoista puolet ihastuu ja puolet vihastuu.
Tässä tuli tuhannes TÄNÄÄN  NÄIN juttu kirjoitettua. Tämä on hajuton ja mauton. Koetan palata linjalleni.