Tämä on 1000:s Tänään näin juttuni.

Tämä kirjoitukseni on ikään kuin merkkipaalu jatkumossa, joka näyttää vaan jatkuvan. Miten pitkälle? Se riippuu lukijoista.
Tuhat otsikkoa on siis tällä palstalla kasassa. Asioita on tietenkin tähden väleissä kolminkertainen määrä.
Joskus olen miettinyt miksi kirjoitan? Vastausta en ole oikein löytänyt. Kirjoittaminen on vain jotenkin minulle luonteista. Jo armeija-aikoina suolsin kirjeitä lähes päivittäin. En ikävästä tai muusta sellaisesta. Kunpahan vain kirjoitin. Niin, tietenkin vastauskirjeitä tuli saman verran kuin mitä itse lähetin.
*******
Joskus minulta on kysytty mihin pyrin kirjoituksillani ? Jos olen pyrkinyt, voi lukija todeta, etten ole päässyt mihinkään.
Ennen kirjoittelin enemmän paperilehtiin. Karjalaiseen, UutisAlasimeen (ent. Tohmajärvi-Värtsilä Lehti) ja Koti-Karjalaan. Niihin kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Olen ymmärtänyt, ettei juttuni niissä täytä lehtien edustamaa linjaa. Ei kannata tupata kun ei tykätä. 
Muutamaa pakinapalstaa olen kuitenkin paperilehtiin toimittanut. Nimellä, nimimerkillä ja ilman.
Uuden Suomeen olen pitänyt blogia hengissä ja pitäähän sitä kirjoittaa Nelosiin. 
******
Joku voi nyt tuhannennen jutun jälkeen kysyä, miten pitkään aiot blogiin kirjoittaa?
Vastaus on se vanha. Herra tietää, vaan ei sano. Tai voinhan aprikoida itse. Kirjoitan niin kauan kuin pystyn ja lukijoita riittää. Toistaiseksi molempia on ollut sopivasti. Terveyttä ja lukijoita.
Parasta kirjoituksistani olen saanut palautteesta. Olen saanut kirjeitä, soittoja ja yhteyteyden ottoja kylillä kävellessäni. Yleensä palaute on ollut hyväksyvää. 
Palautteesta parasta ovat olleet juttuideat. Niitä on tullut paljon laajenmalti kuin tästä kotopiiristä.
Kirjoitteluni loppupiste voi olla myös se, jos huomaan, etteivät kirjoitukseni enää herätä keskustelua. Puolesta tai vastaan.
Kaikki eivät jutuistani pidä. Jos kaikki pitäisivät, voisi sekin olla syy kirjoittamiseni lopetukseen.
Hajutonta ja mautonta tuskin kukaan pitää mielenkiintoisena. Siksi olenkin ajatellut tavoitteeksi jutuilleni sen, että hyvä juttu luettavaksi pakinatyylillä kirjoitettuna on sellainen kun jutun lukijoista puolet ihastuu ja puolet vihastuu.
Tässä tuli tuhannes TÄNÄÄN  NÄIN juttu kirjoitettua. Tämä on hajuton ja mauton. Koetan palata linjalleni.