torstai 19. tammikuuta 2017

VAALIT LÄHESTYY



Täit ja omatkin voivat munia
Aloitetaan tietokilpailukysymyksellä. Kuka on sanonut: "Puhun niin totta kuin osaan?" Kuka on sanonut: "Olen toiminut niin oikein kuin osaan?" Entä kuka on sanonut: "Puhalsin niin vähän kuin osasin?" Oikeat vastaukset löytyvät jutun lopusta.
Pakinoitsijalla ei ole ollut puutetta kirjoitus aiheista. On saanut kirjoittaa siitä mitä pääministeri Juha Sipilä ei ole sanonut. Ja siitä mitä muut kirjoittajat ovat kirjoittaneet Sipilän sanomattomuudesta. Nyt ovat jo valtakunnan "kellokkaatkin" tulleet mukaan keskusteluun.
Yritysjohtaja, hallitusten puheenjohtajana palkittu Jorma Eloranta sanoi TV-haastattelussa, että pääministeri Juha Sipilää kiusataan ja Sipilän ympärillä käyty keskustelu on juridista saivartelua.
Juridinen = oikeudellinen/lainopillinen. Saivartelu sanalle on vaikeampi löytää vastinetta tämän päivän käyttösanastosta. Saivar tai saivare on täin muna, jonka täi munii ihmisen  karvoihin. Yleensä tukkaan. Harvoin munii pesiin. Täi on kiusallinen olipa se tukassa tai vaatteissa. Olipa niin tai näin, täi kiusaa ihmistä ja saivaret ovat sen ensiaste, joka on saatava laillisesti tai puolipakolla pois kehittymästä täiksi.  Mitä lie johtaja Jorma Eloranta sanoillaan tarkoittanut? Hyvä kuitenkin, ettei hän ole pääministeri.
Presidentti Sauli Niinistö otti Ylen aamulähetyksessä myös kantaa pääministeri keskusteluun. Hän kiitti pääministeriä ulkopolitiikan hyvästä hoidosta ja totesi myös, että pääministeri ottanee opikseen omistusten ympärillä käydystä keskustelusta.
******
Demari rintamallakin tapahtuu. Puheenjohtaja ehdokkaat ovat kiertäneet kenttää. Kenttä on huono ilmaisu. Jäsenaktiivien keskuudessahan he ovat vierailleet. Demarien kenttä on se porukka joka vaaleissa antaa äänensä.
Puheenjohtaja kilvasta olen jotain tainnut kirjoittaa aikaisemmin. "Pekuloinut" sitä. Viimeisimmässä Hesarin  sunnuntailiitteessä on viiden kokosivun "pekulointi" demareiden puheenjohtaja kilvasta.
Olen tällainen tavallinen äänestäjä, joka on varustettu ainoastaan sillä tietopohjalla miltä omasta mielestä tuntuu. Sanovat sitä mutu-tiedoksi. Jos ja kun puheenjohtaja kilpaa käydään niin kysymys on vallankäytöstä. Kun aate ja tavoite on sama, niin puheenjohtajavaaleissa jääkin arvioitavaksi vain miten puheenjohtaja käyttää valtaa  niiden tavoitteiden hyväksi, jotka äänestäjät  tuntuvat tärkeiksi.  Äänestäjän tuki puolueelle on paljon vaikeampi arvioitava ja voi olla aivan muuta kuin  500:n  äänet puheenjohtajaa valittaessa.
Kolmesta puheenjohtaja ehdokkaasta valitsevat piirien edustajat puheenjohtajan. Heidän tulee arvioida kuka ehdokkaista parhaiten saa äänestäjät liikkeelle tulevissa vaaleissa. Ensimmäinen kannatusmittaus tapahtuu jo kuntavaaleissa. Nykyään ihmiset määrittelevät kantansa jo kunnallisvaaleissa puolueen ykkös luottamushenkilöiden kannatuksen perusteella.
******
Demareiden gallupmenestykseen ovat vaikuttaneet paitsi omat toimet, niin osaltaan myös pääministerin sekoilu omistustensa,  sukunsa ja Ylen kanssa. Vähäistä ei ole myöskään Bernerin liikennekaari- ja mustalaatikkohanke demareiden nousuun. Kunhan Halla-aho alkaa kammeta kesäkuun persujen puoluekokouksessa Timo Soinia puheenjohtajan jakkaralta, uskon ääniä ropisevan demareiden reppuun oikein olan takaa. Eikä vihreitäkään pidä väheksyä. Keskeistä kahinaa silläkin taholla on viime aikoina ollut havaittavissa. Kunhan ei itse tyritä, niin hyvältä näyttää tulevaisuus demari vinkkelistä.
Tietokilpailukysymysten vastaukset oli unohtua. Kaksi ensimmäistä ovat kaikille selvät. Niitä en viitsi edes tähän kirjoittaa. Eikä kolmaskaan ole vaikea. Sen sanoi rattijuoppo kotiin tultuaan vaimolleen.
                                              Veijo Tuunanen

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

HERÄÄ KYSYMYS MISTÄ ON KYSYMYS

Kysymys on tietenkin pääministeri Juha Sipilän seikkailuista rahamaailman, perheen ja politiikan mielenkiintoisessa mailmassa. Näyttää kuin näiden kolmen vyyhti on sellaisessa sotkussa, ettei siitä ota selvää se kuuluisa erkkikään.
Tässä en ryhdy toistamaan väitteitä, kysymyksiä ja Sipilän selityksiä. Niitä on media tulvillaan. Totean vain, että vaikka ihminen menestyy jokaisen lohkon osalla hyvin, niin yhdessä rahan, perheen ja politiikan lohkot näyttävät olevan vaikeasti hallittavissa. Varsinkin Sipilällä.
Juha Sipilä tuli puoluepolitiikkaan upporikkaan liikemiehen maineella. Rahaa oli niin paljon, että sitä piti piilottaa vakuuskuoriin. Mitä ne ovat, en minä tiedä. Paljon sitä rahaa pitää olla kun ei ilkeä muille kertoa. Muut ministerit ja kansanedustajat joutuvat taloudellisen tilanteensa paljastamaan.
Perhe ja lapset näyttävät olevan Juha Sipilälle rakkaita. Jopa suku aina serkkuihin ja enoihin asti. Heistä Juha Sipilä näyttää kantavan vastuuta aina taloudellisiin asioihin asti. Olisiko uskonnollinen vakaumus yksi sitova elementti perheeseen ja sukuun?
Eniten politiikka näyttää olevan se osa-alue, jota on Sipilän lähes mahdoton sitoa rahan ja suvun kanssa yhteen kuvaan kyväksyttävästi. Politiikassa ovat omat kirjoitetut ja osaltaan kirjoittamattomat lainalaisuutensa. Monet niistä puhtaita muotoseikkoja, mutta ohittamalla ne kaatavat monesti vahvatkin vankkurit.
Juha Sipilän tullakseen noiden kolmen, rahan, suvun ja politiikan kanssa toimeen, on tunnustettava, että nykyinen käytetty taktiikka on muututtava. Kuuluisiko uuteen ehdoton avoinmuus olipa kysymyksessä mikä asia hyvänsä. Päämisterillä jos kellä luulisi siihen olevan varaa. Katsotaan miten tässä jatketaan.
 

torstai 5. tammikuuta 2017

KIITOS MUISTAMISESTA



RAKKAAT  VASEPUUKKIKAVERIT  JA  MUUT.
Lämpimät ja sydämestä tulevat kiitokset muistamisesta 28 vuotispäiväni johdosta. Että teitä on vielä jäljellä näin paljon. Tohmajärveltä lähtiessäni luulin kavereita olevan jäljellä vain yksi. Jaatisen Kössi. Hän onkin sitten se joka veisaa varmasti meikäläisen ja monen nuoremmankin hautaan.
Kuten olen antanut ymmärtää elelen pysyvän ihmissuhteen kanssa nykyisin Taalintehtaalla.  Kesäksi  tulemme toki Tohmajärvelle. Se vanhakin tarvitsee maiseman vaihtelua. Sitä saa niin mereltä kuin kielenkin puolelta. Tämä on ns. Ruotsin kielistä aluetta.
Meidät on otettu täällä vastaan hyvin. Ei edes kieli vaikeuksia. Vassa kuu ja taktak olen opetellut sanomaan. Paremmin täkäläiset ymmärtävät Karjalan murretta kuin mitä heiltä odottaisi. Eikä ihme kun sodan jälkeen tänne evakoitiin puolet vanhan Värtsilän asukkaista. Rautatehtaan täällä omisti silloin Värtsilä yhtymä. Parturikin sanoi kuultuaan aksenttini olevansa lähtöisin Uudesta Värtsilästä. Kertoi olleensa Katri Helenan kanssa samalla luokalla koulussa. Annoin jatkaa tukan leikkausta. Ei kuitenkaan hyräilty puhelinlankoja.
Omasta ja pysyvän ihmissuhteen kuulumisista sen verran, että terveenä on kiduttu. Lunssaa on sairastettu kun sitä kuuluu olevan liikkeellä. Mitä lie kohta kuukausi. Vähin olen kirjoitellut juttuja puukiin ja plokiin. Karjalaisen kolumneihin ja pääkirjoituksiin olen präntännyt mielipiteitäni, etteivät mitä hyvänsä kirjoittelisi. Ja onhan minulla ollut palsta Viikko Pohjois-Karjalaan. Olisko jo 20 vuotta. Olisi täällä paikallislehti. Kaksikielinen Annosbladet. Kävin siellä vuosi sitten juttusilla ja kai ne juttujanikin voisivat ottaa, mutta en vielä edes tarjonnut. Jäi huonot muistot Koti-Karjalasta. Se lehti paisui niin suureksi, että meikäläisen ja muutaman vakituisenkin toimittajan jutut alkoivat hävitä tuntemattomalla tavalla. Nykyisin tämmöisen kirjoittajan  jutut näyttää täyttävän pappien ja muiden uskontoon liittyvät kirjoitukset mikä on kannustettavaa tänä maallisuuden aikana.
Kiitän vielä kerran muistamisesta. Ihan aikuisten oikeesti. Kissa elää kiitoksella ja minä tykkään muistamisesta, vaikka vastaan joskus pyryytänkin. Ihmiselle tärkeintä elämässä ovat hyvät ihmissuhteet. Se ei tarkoita, että oltaisiin asioista aina samaa mieltä tai tavatessa vain hymisteltäisiin. Kun ihmissuhteisiin lisätään rehellisyys niin siitä ne hyvät ihmissuhteet syntyvät. Ja ne kestävät.
                                   Kiitoksella Tuunasen Veke

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Puheenjohtajista tuskin puutetta.



Pyytäjiä riittää, onko kannatusta
Hyvää kuluvaa vuotta 2017. Tuo oli präntättävä  alkuun, ettei unohtuisi. Alan olla siinä iässä, en Nuorissa Kotkissa, vaan paremminkin Vanhoissa, ettei vuoden kululla ole niin merkitystä. Koulukavereita tapaan  enää harvakseen.  Keskustelut  alkavat  samalla tavalla kuin entisellä Tohmajärven piirilääkäri Kalle Ruuskasella  potilastaan  tervehtiessä. Terve, vieläkö sinnää elät?
Ne oli aikoja ennen sotia ja sotea. Ilman siuta ja siun kanssa. Sodista en kirjoita. Pullamössö porukka ei niitä lukisi ja jos lukisi ei uskoisi. Sotesta kirjoitin lähes kymmenen vuotta. Voin sanoa nyt, että suotta. Keski-Karjalassa Hellistä ei tullut edes sote-soppaa vaan pohjaan palanut velli. Nyt kapustaani en sotesoppaan  laita. Yhdyn kylläkin viime numerossa  Ari Marjetan esittämiin mielipiteisiin. Lukuun ottamatta ilmaisua, jossa  hän soppa sanan oli vaihtanut rosolli sanaan.
******
Johtuisiko iästäni vai muusta vajavaisuudestani, että kiinnitän enemmän huomiota siihen miten asiat ovat kuin siihen miten asioiden sanotaan olevan. Uskon erottavani puheesta oleellisen, enkä kiinnitä huomiota puhujan habitukseen, lipevään esitystapaan tai muuhun asiaan vähemmän kuuluvaan esillepanoon.
Ihmettelyäni aiheuttaa edessä olevat puolueiden puheenjohtajien vaihtotalkoot. Vihreillä on pakkovaihto. Vai sopisiko paremmin sanoa ajolähtö, itse rakentamisista säännöistä johtuen. Kannatusta puheenjohtajan paikalle näyttää olevan ehdokkaalla kuin ehdokkaalla. Lukuun ottamatta  lähtevän puheenjohtaja Niinistön kannatusta. Hänhän ei kannata ketään.
Persujen Jussi Halla-aho heräsi ilmeisesti sketsihahmonsa innoittamana ja runsaan saamansa kannatuksen johdosta ehdolle puolueensa puheenjohtajaksi.  Vihreiden ja persujen puheenjohtajakilpaan ehtii puuttua  myöhemmin. Mitä kovempaa kilpaa käyvät, sitä parempi demareille. Molemmilta kun puuttuu  ideologinen tausta, joka demareilla on vahva.
******
Demareillakin on omat ongelmansa. Hyvin menee gallupeissa. Joidenkin mielestä ilmeisesti se ei riitä, koskapa puheenjohtaja pitäisi vahtaa. Tuskin puolueen menestymisen vuoksi. Perusteita huonosta menestymisestä ei löydy puheenjohtajakilpaan. Jos on ykkönen gallupeissa niin eihän siitä puheenjohtajaa vaihtamalla pääse kuin alaspäin. Puheenjohtajan vaihto vaihdon vuoksi, jos entinen on käytettävissä, sisältää riskin, jota on syytä kavahtaa.
Niin demokratiassa kuin eletäänkin, siihenkin sisältyy riskinsä. Samankin aatteen alla on monta kuppikuntaa. Yleensä toinen toistaan parempaa. Ja niidenkin sisältä löytyy yksilöitä, joilla on erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet ja tavoitteet. Tavalliselle äänestäjälle jää demokratiassa lopulta vastuu ja valinta minkä linjan ja henkilön hän asettaa edustamaan itseen. Se on vastuu, jota ei ota ja voi ottaa yksikään ehdolla oleva luottamushenkilö. No, lukuun ottamatta diktaattoreita.
******
Vaikka ihmiset antavat kannatuksensa vaaleissakin pitkälti televisiossa saamansa mielikuvan mukaan, ei pidä unohtaa suustasuuhun-  ja viidakkorumputekniikkaa, joka tapahtuu paikallistasolla. Nimenomaan kunnallisvaaleissa.
                                               Veijo Tuunanen

torstai 22. joulukuuta 2016

HARKINTAA TOUHUIHIN



Valta tulee äänestäjiltä
Onko se niin vaikea tunnustaa, että  puoluepolitiikassakin  on kysymys vallasta. Niin puolueiden sisällä kuin puolueiden välillä? On myös muistettava, että asiat ovat niin kuin miltä ne näyttävät. Mustan muuttaminen valkeaksi ei tule onnistumaan koskaan.
Pääministeri Juha Sipilän mukaantulo politiikkaan hänen mukaansa johtui halusta pelastaa Suomenkansan hyvinvointi. Pääministeri sanoi, ettei hänelle tulisi mielenkään ohjata Ylen toimittajia tai rajoittaa sanan vapautta. Niin hän sanoo, mutta kun asiat näyttävät ihan muulta. Hallitus aikoo siirtää puoliväliriihen kuntavaalien jälkeen, muka kiireiden takia. Kuka senkin syyn uskoneen. Eiköhän tarkoitus ole välttää kiusallinen huomio vaalikansalta. Tätä viime mainittua kutsutaan myös strategiaksi.
*****
Tohmajärven kunnanhallitus  on toimikaudellaan kaksi kertaa ajanut paattinsa kiville. Vieläpä yksimielisesti. Ikävää vain, että molemmilla kerroilla suunnan määrääjinä ja perämiehenä olivat  mukana demarit. Ensimmäisessä  hankkeessa  piti  Kauppakatu ja keskeinen osa Kirkkotiestä osoitteineen  "pyhittää" Katri Helenalle. Kuntalaisten painostuksen ansiosta hanke kuivui  laulajan nimeä kantavaksi raitiksi ilman osoitteiden muutosta.
Viimeisin karille ajo tapahtui kunnallistalon purkuhankkeessa. Siitä lukijalla lienee jo tapahtumat tiedossa. Hanke lähti  ympäristölautakunnan yksimielisestä esityksestä purkaa kunnallistalo. Lautakunnan puheenjohtajana on demari. Kunnanjohtaja jätti hallituksessa kunnallistalon nimeämisen purkukohteena pois. Tämä ei yhdelle demarille hallituksessa kelvannut vaan hän esitti investointiosaan purkukohteeksi kunnallistaloa ja siihen määrärahaa. Nyt innostuivat muutkin hallituksen jäsenet ja kunnanjohtajan esitys hävisi 0-7. Tästä puolestaan intoutuivat kuntalaiset ja valtuutetut kokouksessaan. Tuntikausia kestäneen kalapaliikin jälkeen väsättiin äänestäen päätös, josta ei ota selvää erkkikään.
******
Miksikö otin edellä olevat asiat käsittelyyn, jotka näyttävät demareiden kannalta heikolta harkinnalta. No  siksi, että näin kuntavaalien alla ei olisi pitänyt ottaa etukäteen kuntalaisten mielissä herkkää kunnallistaloa ainakaan "purkukäsittelyyn". Kysymys on siis huonosta strategiasta näin vaalien alla.
Kunnallistalon historiaan kuuluu myös sen aika entisenä suojeluskunnantalona. Kunta sai talon Suojeluskunnalta sodan jälkeen lahjoituksena ns. pakkoraossa.  Kunnan kaikki toiminnot kouluista, lääkäreihin, elokuviin ja paljon muuta ovat ihmisten mielissä kirkkaana ja sitovat myönteisiä mielikuvia taloa kohtaan. Niin myös sen säilyttämiseen ainakin toistaiseksi. Myönteistä demareiden kannalta oli, että ryhmä kesti kasassa ja oli yksimielinen. Mutta strategiana sitä kuskin voi pitää hyvänä näin kuntavaalien alla. Tuolla alussa sanoin, että asiat ovat niin kuin miltä näyttävät. Tässä tapauksessa ne näyttävät jopa huonommalta.
******
Timo Harakka sanoo lähtevänsä puheenjohtajavaaliin saamansa runsaan kannatuksen ja kehotuksien kannustamina. Niin ovat sanoneet kaikki vastaavassa tilanteessa olevat puolueista riippumatta. Harakka sanoo myös olevansa Rinteen kanssa samaa mieltä SDP:n linjasta. Vain keinot linjan hoitoon voisivat olla toiset. Hän sanoo haastavansa SDP:n puheenjohtaja vaaleissa Sipilän ja Orpon.
Ajattelen Timo Harakan lähtöä puheenjohtajakilpaan tavallisen äänestäjän kannalta. Onko ajateltu sitä, että SDP:n asema on nyt mielipidekyselyissä hyvä? Tuki puolueelle tulee äänestäjiltä, ei puoluejärjestöiltä. Puheenjohtajakilpa voi äityä kovaksikin. Onko ajateltu mitä se vaikuttaa äänestäjien kannatukseen?  SDP on saanut tukensa ammattijärjestöiltä ja jäsenkirjattomilta äänestäjiltä.  Vaikuttaako näihin kannattajiin  liian tiheät puheenjohtaja vaihdokset?  Hehän toimivat sen perusteella miltä asiat näyttävät. Onko SDP:n toimintastrategia ja ajoitus puheenjohtajakilvassa valittu oikein? Kannattaa miettiä.

Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta !
                                                    Veijo Tuunanen

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

PURETAAN, EI PURETA, KORJATAAN, JÄTETÄÄN SILLEENSÄ

Kysymyksessä on tietenkin Kemien keskustassa oleva kunnallistalo eli entinen nuorisoseurantalo, joka sota-aikaan ja ennen sitä tunnettiin paremmin suojeluskunnantalona.
Facebookissa on noussut melkoinen kalapaliikki talon kohtalosta. Näytetään kiisteltävän siitäkin, kuka talosta saa mielipiteensä kirjoittaa. Jos netin käyttö kielletään, paikallislehteähän ei enää ole, ollaan luottamushenkilöiden hiljaisuuden varassa.
Yritän seuraavassa vähän valottaa mitä pöytäkirjoista olen kaivanut esiin. 
25.10.2016. kokouksessaan ympäristölautakunta on päättänyt esittää tulevan vuoden talousarvioon kunnallistalon purkuun 70000 euroa ja muihin purkuhommiin 60000 euroa.
28.11.2016. kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitti yksilöimättä kohdetta purkurahaksi 100000 euroa. Tässä kokouksessa Jouni Martiskin esitti kunnallistalon purkuun 70000 euroa. Martiskinin esitystä kannatti Vuokko Väistö. Martiskinin kannatettu esitys meni äänestykseen kunnanjohtajan esitystä vaastaan ja hallituskokonaisuudessaan kannatti Martiskinnin esitystä. Niinpä kunnanvaltuuston käsittelyssä odottaa vahvistustaan kunnallistalon purku ellei joku esitä valtuuston kokouksessa purkurahan poisottoa ja joku toinen kannata poistoesitystä  investointiohjelmasta, johon se on "piilotettu". Näin menetellen valtuutetut pääsisivät sanomaan todellisen mielipiteen talon kohtalosta.
Minua kiinnostaa "sivullisena" asian edistyminen. Nyt näyttää koko purku menevän demarien piikkiin. Onko se hyvä vai huono, sen päättävät kuntalaiset ja äänestäjät viimeistään seuraavissa vaaleissa. Kunnanjohtaja Olli Riikonen on strategiassaan onnistunut 100 %:sti. Hän on aistinut kunnallistalon herkäksi asiaksi kuntalaisten kannalta ja virkamiehenä antanut aloitteen ja vastuun tässä tapaukzsessa demareille.
Tuntuu siltä kuin viisainta olisi ottaa aikalisä ja selvittää mitä paikalle suunnitellaan tilalle ja kuunnella siinäkin kuntalaisia.
Kiirettähän ei tällaisessa asiassa ole.

torstai 8. joulukuuta 2016

Sen...vai setsuuri???



Yliherkkyys  ei sovi politiikolle
Jokaisella aikaansa seuraavalla ihmisellä on jo mielipide pääministeri Sipilän ja Ylen välisestä sähköposteista ja niiden vaikutuksesta. Heidän, joilla mielipide on,  ei tarvitse jatkaa tämän palstan lukemista. Aion kirjoittaa taas kerran omia näkemyksiäni.
Pohjana ovat pääministerin vakuutuskuoret. Ne salaavat hänen omaisuutensa. Muut ministerit ovat joutuneet ilmoittamaan oman taloudellisen tilanteensa. Sukuyhteydet Terrafamiin ja niiden vaikutus valtion antamaan tukeen, ovat selvityksen alaisia. Noiden asioiden syistä ja seurauksista ei tässä vaiheessa ole kirjoitettavaa.
Ykkösasiaksi pääministeri Sipilän kohdalla näyttää nousevan hänen henkilökohtaiset ominaisuudet ja tapa hoitaa, tai pitäisikö kirjoittaa, ja sotkea omia henkilökohtaisia ja pääministerin tehtäviin kuuluvia asioita toisiinsa suhteessa mediaan. Erityisesti Yle:en.
Asioilla on tapana kumuloitua ja muuttaa muotoaan. Niinpä edellä kerrotuissa tapauksissakin. Pääaiheeksi on noussut sanan vapaus erityisesti Yle:ssä. Onko pääministerin sähköpostit ja ohjaus vaikuttaneet Ylen ohjelmiin ja mikä on Atte Jääskeläisen asema näissä tapahtumissa?
On jakauduttu kahteen osapuoleen. Heihin, joiden mielestä kaikki on hyvin ja heihin joiden mielestä Ylen tilanne  tiedon välittäjänä ja jakajana ei näin voi jatkua. Vanhan ja käytössä olevan "järjestelmän" puoltajiksi ovat nousseet vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen, hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps) kerran tosin mielipidettään jo vaihtaen ja Ylen hallituksen puh.joht. Thomas Wilhelmsson.  Kaksi viimemainittua ovat ilmaisseet tukensa ja luottamuksensa Atte Jääskeläisen toimintaan. Ylen tilanne on keskustelussa ja on syytä uskoa, ettei asiat jää maton alle haudattaviksi.
******
Tavallisena lehtiä lukevana ja töllöä seuraavana ihmisenä voisin sanoa, että tunaroitu on ja paljon. Pääministeri Juha Sipilä, niin hyvä kuin hän ehkä onkin liikemaailman johtajana ei ole sitä demokraattisen valtion johtajana. Herkkähipiäisyys ja mielipiteen vaihtelu vuorokauden sisällä luottamuksesta Yle:en nollasta täyteen luottamukseen, ei osoita hyvää hänen harkintakyvystään muihinkaan asioihin.
Keskustapuolue nosti Juha Sipilän johtajakseen kannatusahdingossa. Kannatuksen parannuttua keskustassa saattaa olla henkilöitä, joiden mielestä nykymeno ei ole hyväksi. Ei ainakaan Sipilälle.
*****
Miten Sipilän ja Jääskeläisen hässäkkä vaikuttaa minuun. Ei muuten kuin luottamukseni  heikkenemistä muutamiin minulle mieleisiin ajankohtaisohjelmiin. Olen alkanut epäillä, että niiden toimittajia on ohjailtu tiettyyn suuntaan. Olen alkanut tulkita, mitä ohjelmassa sanotaan ja mitä sillä mahdetaan todellisuudessa tarkoittaa. Suurin muutos on, että nykyisen katson mieluimmin MTV:n uutisia.
Jos Yle haluaa saada takaisin uskottavuutensa puolueettomana tiedonjakajana ja sananvapauden puolustajana, on Ylessä tapahduttava merkittäviä muutoksia.
                                                               Veijo Tuunanen