keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Puheenjohtajista tuskin puutetta.



Pyytäjiä riittää, onko kannatusta
Hyvää kuluvaa vuotta 2017. Tuo oli präntättävä  alkuun, ettei unohtuisi. Alan olla siinä iässä, en Nuorissa Kotkissa, vaan paremminkin Vanhoissa, ettei vuoden kululla ole niin merkitystä. Koulukavereita tapaan  enää harvakseen.  Keskustelut  alkavat  samalla tavalla kuin entisellä Tohmajärven piirilääkäri Kalle Ruuskasella  potilastaan  tervehtiessä. Terve, vieläkö sinnää elät?
Ne oli aikoja ennen sotia ja sotea. Ilman siuta ja siun kanssa. Sodista en kirjoita. Pullamössö porukka ei niitä lukisi ja jos lukisi ei uskoisi. Sotesta kirjoitin lähes kymmenen vuotta. Voin sanoa nyt, että suotta. Keski-Karjalassa Hellistä ei tullut edes sote-soppaa vaan pohjaan palanut velli. Nyt kapustaani en sotesoppaan  laita. Yhdyn kylläkin viime numerossa  Ari Marjetan esittämiin mielipiteisiin. Lukuun ottamatta ilmaisua, jossa  hän soppa sanan oli vaihtanut rosolli sanaan.
******
Johtuisiko iästäni vai muusta vajavaisuudestani, että kiinnitän enemmän huomiota siihen miten asiat ovat kuin siihen miten asioiden sanotaan olevan. Uskon erottavani puheesta oleellisen, enkä kiinnitä huomiota puhujan habitukseen, lipevään esitystapaan tai muuhun asiaan vähemmän kuuluvaan esillepanoon.
Ihmettelyäni aiheuttaa edessä olevat puolueiden puheenjohtajien vaihtotalkoot. Vihreillä on pakkovaihto. Vai sopisiko paremmin sanoa ajolähtö, itse rakentamisista säännöistä johtuen. Kannatusta puheenjohtajan paikalle näyttää olevan ehdokkaalla kuin ehdokkaalla. Lukuun ottamatta  lähtevän puheenjohtaja Niinistön kannatusta. Hänhän ei kannata ketään.
Persujen Jussi Halla-aho heräsi ilmeisesti sketsihahmonsa innoittamana ja runsaan saamansa kannatuksen johdosta ehdolle puolueensa puheenjohtajaksi.  Vihreiden ja persujen puheenjohtajakilpaan ehtii puuttua  myöhemmin. Mitä kovempaa kilpaa käyvät, sitä parempi demareille. Molemmilta kun puuttuu  ideologinen tausta, joka demareilla on vahva.
******
Demareillakin on omat ongelmansa. Hyvin menee gallupeissa. Joidenkin mielestä ilmeisesti se ei riitä, koskapa puheenjohtaja pitäisi vahtaa. Tuskin puolueen menestymisen vuoksi. Perusteita huonosta menestymisestä ei löydy puheenjohtajakilpaan. Jos on ykkönen gallupeissa niin eihän siitä puheenjohtajaa vaihtamalla pääse kuin alaspäin. Puheenjohtajan vaihto vaihdon vuoksi, jos entinen on käytettävissä, sisältää riskin, jota on syytä kavahtaa.
Niin demokratiassa kuin eletäänkin, siihenkin sisältyy riskinsä. Samankin aatteen alla on monta kuppikuntaa. Yleensä toinen toistaan parempaa. Ja niidenkin sisältä löytyy yksilöitä, joilla on erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet ja tavoitteet. Tavalliselle äänestäjälle jää demokratiassa lopulta vastuu ja valinta minkä linjan ja henkilön hän asettaa edustamaan itseen. Se on vastuu, jota ei ota ja voi ottaa yksikään ehdolla oleva luottamushenkilö. No, lukuun ottamatta diktaattoreita.
******
Vaikka ihmiset antavat kannatuksensa vaaleissakin pitkälti televisiossa saamansa mielikuvan mukaan, ei pidä unohtaa suustasuuhun-  ja viidakkorumputekniikkaa, joka tapahtuu paikallistasolla. Nimenomaan kunnallisvaaleissa.
                                               Veijo Tuunanen

Ei kommentteja: