maanantai 16. maaliskuuta 2015

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa

Ottaa koppaan
Olenko tullut vanhaksi käräkkeeksi vai onko huumorin tajuni tullut valikoivaksi. Manit pois naurattaa, mutta Tuubi, Luojan kiitos ja kingi eivät naarata. Huuto ei mielestäni ole huumoria, enempää kuin aikuisten leikkiminen palikoilla lattialla. No, ei oo pakko kahtoo kun ei taho.
*****
Nyt on menossa kilpailu siitä, ketä uhkaillaan eniten työpaikalla. Keulassa näyttää olevan poliisit, vartijat, vanginvartijat ja kohta perässä terveyden ja sairaanhoitajat. Nyt pitäisi tietää ketkä pelkäävät eniten. Kuuluin aikoinaan yhteen uhkailtuun ryhmään. Olinko tyhmä, mutta pelkoa en tuntenut tippaakaan. Minulla oli käsitys, että uhkailun synnytti uhkailijan pelko omasta tilastaan.
******
Olenko tullut laiskaksi? En viitsi kävellä SuursupersuperMarketin maitohyllylle, jonne on matkaa kassalta puolikilometriä. Ostan ulko-oven pielestä kaljaa tai juon vettä. Ostotottumuksissa meidän laiskojen, sairaiden tai vanhusten toimesta alle 100 m2 kauppojen myynti on noussut viime vertailussa eniten eli 3,5 %. Siitäs saitte kauppakävelyttäjät.
******
Kumpi olikaan ensimmäisenä? Muna vai kana? Sietää pohtia myös sitä kumpi oli ensimmäisenä, lumi vai suksi? Faalunin, Salpausselän ja Kontilahden kilpailijen jälkeen näyttää, että suksi olisi ensimmäisenä. Näiden suksitehtaiden "luomusten" takia pitää lumi seuloa, pakastaa, säilöä ja suolata, jolla sitten sopii sivakoida. Mieluummin vielä auringon paiste olisi hyvä, jotta mainokset näkyisivät. Kilpahiihto ja ampumahiihto ovat sanoja, joissa paino annetaan sanojen loppuosalle. Hiihto on sitä, kun liikutaan suksilla, oli lunta sitten tai ei. Sukset valitaan lumen mukaan. Ei lunta suksien ehdoilla.
*****
Sote oli kuin haaksirikkoinen laiva. Kaikki näkivät, että pelastaa pitäisi, mutta miten ja kuka? Siinä kiistassa sote sai upota. Hoidettiinko sotea asia keskeisesti vai puolueen tavoitteet edellä? Asia on niin pläkki, etten viitsi sitä tähän kirjoittaa. Keskusta näyttää keikoilevan ja osoittelevan, että demarit ja kokoomus olivat sotelaivan uppoamisen syy. Kuka se yritti sotelaivaa ohjata satamaan edellisellä kerralla. No, kepupa hyvinkin. Laivalla oli toinen nimi: Paras-hanke.
******
Pelkistän omat vaihtoehtoni tulevia sote-neuvotteluja silmallä pitäen. Kuntaliitokset niin, että syntyy tarpeeksi suuria kuntia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan yksi kunta. Vanhat lait sopisivat nykyisellään. Toinen vaihtoehto voisi olla kuntayhtymä. Se on mahtunut ennenkin perustuslain piiriin sopivaksi. On väläytelty maakuntamallia, joka sekin on kuntayhtymä, mutta omilla vaaleilla ja verotusoikeudella vahvistettu. Olipa malli mikä hyvänsä näyttää, että pienet kunnat päässeet elonkaarensa loppuun. Aamen.
*****
Hesari otsikoi: "Vartiainen pettyi demareihin." Niinhän Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen voi tunteakin. Tuntemus on hänen ihka omansa. Melko yleinen tuntemus ylijohtajien elämässä, jossa portaita ylenemiseen ja egon esiintumiseen alkaa olla rajoitetusti. Puolueen vaihto Vertiaiselle tuskin tuo mahdollisuutta portailla nousemiseen. Onko kokoomus seuraavassa hallituksessa? Jos Vartiainen pettyi demareihin, niin puolueen vaihdon jälkeen en ainakaan minä ole pettynyt Vartiaisen lähdöstä. Minulle jää epäselväksi mikä osa vartiaisen touhussa on pettymystä demareihin ja mikä kiukuttelua.
******
Neuvo demareiden kansanedustaehdokkaille. Puhukaa tavallisille ihmisille, ukoille ja mummoille kieltä, jota he ymmärtävät. Ei välttäämättä maailmaa syleileviä yleistyksiä terveyden ja vanhusten hoidosta. Vaan siitä, miten autolla päästään kylälle, kauppaan, apteekkiin ja lääkäriin. Vai pitääkö sinne kävellä, vaikka ei jaksaisikaan.
                                                                                    Veijo Tuunanen

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Yritän tosissani

Suomen kotiseutuliitto etsii Vuoden kotiseututekoa. Vanhat touhuni tuntevat kaikki. Vaikuttaisiko valintaani, jos tunnustan kaikki virheeni ja pyydän anteeksi? Kannattaa yrittää.
Pyydän anteeksi, etten ole minkään poliittisen puolueen jäsen. Seurakunnastakin olen ajatellut erota. Helliä olen arvostellut turhaan. Sehän kuoppasi itse itsensä. Katri Helena jupakassa olin väärällä puolella. Pidin vanhojen osoitteiden puolta, papin ja kunnanjohtajan kannasta huolimatta. Se laski arvoani kunnassa ja seurakunnassa.
Pyydän anteeksi, että olen vastustanut projekteja. Sellaisiakin, jotka ovat puoltaneeet ropotteja ja kauppahalleja tyhjiin kyliin. Kirjoittanut turhaan ilmeisesti satoja juttuja Tohmajärvestä paikallislehtiin, siihen asti kun ne jätettiin julkaisematta.
Pahinta kaikesta lienee tämä blogin pito. Pitkälti toista tuhatta juttua. Täysin turhaan, vaikka kaikki huomattavat päättäjät ja tohmajärveläiset ovat ilmoittaneet, etteivät lue blogiani.
******
Tiedän, ettei tohmajärvellä anneta anteeksi mitään. Siksipä viimeisenä yrityksenäni tulla hyväksytyksi, ilmoitan, että aion jättää Tohmajärven. Olen ostanut asunnon Ruotsin kieliseltä alueeelta. Siellä eivät puheeni herätä varmaan niin kovaa vastustusta, kun tarinoitani eivät ymmärrä.
Kun Ruotsin kielen pakko jatkuu kouluissa, niin kannan eläkeläisenä oman vastuuni kielipolitiikassa. Tulkoot tohmajärveläiset toimeen Venäjän mongerruksenlaan.
Voiko suurempaa hyötyä kotiseudulleen tehdä, kun poistaa tikku sen takapuolesta lähtemällä vapaa ehtoisesti paikkakunnalta.
Ettei ilo ihan ylenpalttisesti menisi, ilmoitan jättäväni kiinnekohtia Tohmajärveenkin. Kotiseututeoksi en enempään pysty.

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Pienimuotoinenkin viihdyttää

Oopperasta en ymmärrä mitään. Kuuntelen ja katsonkin sitä kuitenkin livenä mielelläni. Viimeksi eilen illalla.
The LittleBigMusic on porukka, joka pitää kotipaikkaa Hammaslahden Ohvanan vanhalla koululla. Eilen oli ensi-ilta Maestro & Antonio musikillinen tragikomedia oopperan maalimasta. Tunnin juttu, joka antoi miellyttävän pikapläjäyksen oopperaan ja sen historiaan.
Jari Salokangas ja Samuli Moilanen ovat osoittaneet kumppaneineen osaamisensa jo aikaisemminkin monella eri musiikan osa-alueella. Eilen esitys lienee ollut ehkä yksi heidän yhteistyönsä parhaista oopperan alueella.
Erityisen paljon pidin käsikirjoituksesta ja ohjauksesta, joka oli Sinikka Tossavaisen käsialaa. Pienimuotoinen älykäs ja hienostuneella huumorilla maustettu esitys kelpasi esittää heillekin, jotka eivät erityisesti fanittaisikaan oopperaa.
On osaltaan harmillista Ohvanan entisen koulun sijainti. Se osaltaan vähentää yleisön pääsemistä esityksiin. Tämä koskee varsinkin vanhempia ja autottomia. Toisaalta syrjäisyys seuloo porukkaa katsomoon niin, että sinne tullaan tosimielellä.
Syrjäistä sijaintia kompensoi se, että esimerkiksi eilinen esitys on tilattavissa vaikka kotipileihin tai kyläesityksiin.
Olen seurannut The LittleBigMusic toimintaa lähes viisitoista vuotta. Monet tietävät epämusikaaalisuuteni esittävänä puolena. Se estä sitä, että kuuntelen mielelläni musikkia laidasta laitaan. Eilen tuntui taas siltä, että jopa nautin oopperasta. Voisit koettaa myös sinä, muistuisiko sinulle.
Kiitokset Ohvanaan esityksestä ja kahvista kiitos Maria Sarkkiselle. Lupasin Marialle tulla heinäkuussa Ohvanaan katsomaan ja kuuntelemaan Laulavia sadepisaroita.

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Vastuu jää valtuutetuille

Tohmajärven veden laadun ja järven kunnon parantaminen jää edelleen kunnanvaltuutettujen päätettäväksi. Nimilistaan kerätyt 688 nimeä eivät tilannetta miksikään muuta. Tämä tuli päätelmäksi eilisestä yleisätilaisuudesta, joka oli keräännyt valtuustosaliin puolensataa ihmistä. Valtaosa valtuutettuja.
******
Paikalle kutsuttu Pro Puruveden edustaja kertoi kuulumisia, miten Puruvettä nykyisin hoidetaan. Hän korosti yhteishengen merkitystä ja sitoutumista hankeeseen, jos siihen ryhdytään. Politiikka ei ole hyväksi tällaiselle hankkeelle. Myös maaanomistajat ovat erikoisen merkittävässä asemassa liikkeelle lähdössä ja onnistumisessa yleensä. Hän toi myös järvien eroja Puruveden ja Tohmajärven kesken.
****'
Paikalla olleet kaksi Ely keskuksen edustajaa toivat vastauksissaan esiin "rahan antajan" näkemystä. He pitivät järven kunnon selvitystä 2009 hyvänä lähtökohtanan. Heidän puheenvuoronsa olivat lyhyitä. Mikäli minä huomasin, he toivoivat hankkeen aloittamista.
Omassa tavanomaisen pitkissä puheenvuoroissaan kunnanjohtaja jopa "vaati" hankkeen aloittamista. Hän mainitsi, että kunnan rahoitusosuus sopii kunnan tilinpidossa virhemarkinaaliin.
******
Paikalla ollut yleisö kyseli niitä näitä. Ehkä eniten sitä, mitkä tulevat olemaan jälkihoitomaksut, jaa sitä mitä rahalla nyt alkuun saadaan aikaseksi. Kaikki eivät olleet varmoja lopputuloksen onnistumisesta.
Minä kysyin, lähteekö hankkeella kaislat järvestä ja lähteekö Vääränlahden ja järven syvänteeestä monimetrinen möhjä ja mihin aikaan. Nämä kaksi asiaahan ovat niitä, jotka eniten haittaavat ja näkyvät eniten järvellä.
Ely-keskuksen edustajat sanoivat kysymyksiäni vaikeiksi vastata. Kaislojen kohdalla pitää neuvotella ja mutamöhjästä miten sen käy on vielä vaikeampi ennustaa.
******
Vastauksista totean. Kenen kanssa pitää neuvotella? Epäilen kaislojen pysyvän rannoilla vielä pitkään. Mudasta voinee todeta ilman varsinaista oppia käytännön järkeä käyttäen, että möhjä pysyy pohjassa satoja vuosia. Tavallinen tallaaja tuskin pitkään aikaan huomaa mitä järvellä tapahtuu tai tapahtuuko mitään hankeen alettuakin.
******
Kunnanjohtajan puhuttua uimarannasta ja näyteltyä valokuvia kirkkorannasta, kysyi paikalla ollut kalastaja, miksi kunnanjohtaja ei käytä kunnan rakentamaa uimarantaa? Hän on odottanut vuosia milloin uimarannan avajaiset pidetään. Tiedoksi, kunta rakensi uimarannan, jota kukaan tiettävästi ei ole käyttänyt kertaakaan.
Palaan asiaan vielä tuota tuonnempana.

lauantai 28. helmikuuta 2015

Muuttuuko lehti

Puolueeton paikallislehti?
Tunnustan, että happamia ovat pihlajan marjat nykyään. Lensin kuin
leppäkeppi Koti-Karjalan avustajakunnasta. Pitkään lehti pitikin minua ja
juttujani julkisuuskelpoisina. Alkuun pärjäsin omalla nimelläni, mutta tilanteen
kehittyessä piti käyttää nimimerkkiä. Ei omasta tahdostani, vaan "suojellakseni"
lehteä lukijoiden vihalta. Se siitä.
******
Puolueeton on ilmauksena liikaa sanottu paikallislehdestäkin. Allekirjoittanutta
voi sanoa puolueettomaksi, koska minulla ei ole ollut koskaan minkään
puolueen jäsenkirjaa. Sitoutumatonkin tunnen olevani, joska minulta ei löydy
esim. työpaikan kautta kytköstä toimeentulooni. Mielipiteitä minulta löytyy,
eivätkä ne tunnetusti saa kaikkien hyväksyntää. Onneksi.
*****
"Puolueeton" lehti antaaa kaikkien kukkien kukkia. Toisin sanoen kulkaisee 
monenlaisia mielipiteitä tasapuolisesti. Tätä tehtävää hoitaa yleensä lehden
päätoimittaja. Hänen toimintansa pitää yllä hyvää henkeä toimittaja- ja
avustajakunnassa. Tämän toiminnan kautta muodostuu lehden "henki" ja
yhteistyö jolla lehteä "myydään" lukijoille. Toimittajakunnan viihtyvyys ja
vaihtuvuus on yksi mittari lehden toiminnasta.
Puolueettoman lehden ominaisuuksiin luulen kuuluvan, etteivät
toimittajatkaan ole sitoutuneita mihinkään poliittiseen puolueeseen.
Puolueettoman lehden imagolle ei ole hyväksi, jos toimittaja julkaisee lehdessä
ensimmäisenä mielipiteenään kantansa asiaan, joka on tulossa
kunnanvaltuustoon päätettäväksi.
Tai kirjoittaa nimensä "ensimmäisenä"  adressiin, jolla yritetään kaataa
kunnanvaltuuston lainmukainen päätös asiasta.
******
Edellä kirjoitettu jää höpötykseksi, jos kysymyksessä onkin lehden linjan
muutos. Kun tarkemmin ajattelen esim. Koti-Karjalan tapausta, niin lehti
saattaakin ajaa muutosta toimintaansa.
Ymmärrän lehtien sitoutumisen kuntaan, kaupunkiin ja kirkkoon. Näiden
organisaatioiden virkahenkilöillä on sanansa sanottavina esim. missä
ilmoitetaan ja miten näkyvästi. Mutta näkyykö näissä päätöksissä tavallisen
lehden lukijan tarpeet?
Kirkon aseman korostunut esiintulo on näkynyt viimeaikoina Koti-Karjalan
kirjoituksissa. Jos se on tahdottu asia, niin mikäs siinä.
Jos siihen liittyy piilopuoluepolitiikkaa niin silloin lehti ei voi kutsua itseään
puolueettomaksi. Jos nimen yhteydessä sama henkilö käyttää kirjoituksissaan
useita "ammattinimikkeitä", kuten pappi, rovasti tai esimerkiksi äänioikeutettu,
voi kysymyksessä olla piilopuoluepoliittinen kannanotto. Varsinkin jos
ammateista on unohtunut Keskustapuolueen piirin toiminnanjohtajuus.
Lehdistä näkyy eduskuntavaalien läheisyys. Se voi aktivoida niin lehtiä, niihin
kirjoittajia kuin lukijoitakin.

torstai 26. helmikuuta 2015

Viikko Pohjois-Karjala tänään


Kuolonkouristus vai hyvä bisnes?

Galluplaiva kääntyy hitaasti puolueiden kannatusta mitattaessa. Mutta kun kääntyminen on alkanut, sitä on vaikea muuksi muuttaa. Antti Rinteen tulo puolueen johtoon ja Jutta Urpilaisen näkyminen julkisuudessa ovat herättäneet myötämieltä kannattajien keskuudessa. Apatia kannattajien keskuudesta alkaa  hälvetä. Tästä on hyvä jatkaa vaaleihin.

Maallikkona olen joskus ajatellut olisiko kaksipuoluejärjestelmä Suomeenkin parempi. Tuskastuttaa välipalapuolueiden sähellys milloin minkin asian kuntoon saattamisessa. Kaksi puoluetta oikeisto ja vasemmisto olisi äänestäjän kannalta selvempi vaihtoehto tehdä ruksi äänestyskopissa.

Ns. pitkien listojen käyttöä ehdokasasettelussa kannattaisi joskus miettiä. Siinä puolueiden asema korostuisi, mutta sehän ei välttämättä ole paha, jos se poistaisi nykyisen ehdokasasettelun huonoja puolia. Julkut ja tyrkyt eivät sotkisi äänestäjiä ylenpalttisilla lupauksillaan. Viimeisissä kunnallisvaaleissa persujen vaalimenestys perustui äänestäjien turhautumiseen. He äänestivät persuja vain protestiksi ja jopa kostoksi vanhoille puolueille.

*****

Sotea odotellessa kunnat touhuavat niitä näitä. Tohmajärvelläkin näyttää kuin hengissä pysymisvietti ohjaisi toimia. Virkahenkilöt ja luottamushenkilöt turvautuvat epätoivoisesti konsultteihin. Sieltä suunnalta pukkaa siivousrobottia, kunnan omaa koulukuljetusasemaa , 9 valtatiesuunnitelmaa, Niiralan  kauppakeskusta ja laskuja suunnittelusta. Rahaa palaa suhteellisen uusienkin kiinteistöjen kuten Mahlahallin muutostöihin. Eikö kunnassa olisi viisainta tyytyä yhteiskunnassa laajemmin tapahtuviin muutoksiin ja ryhtyä kuntaan rakentamaan tulevaisuutta nykyisille asukkaille. Tohmajärvi on hyvä asumiskunta. Maailmoja haaveilevat karkottavat pois  pahimmassa tapauksessa nykyisetkin asukkaat.

*****

Onko kysymyksessä kuolonkouristus vai hyvä bisnes, kun Tohmajärven kunta tarjoaa yhden euron (1 euro) tontteja ostettaviksi. Tontin todelliseksi arvoksi ilmoitetaan 5500 euroa. Tonttiin liittyy kahden vuoden rakennusvelvoite. Alennusmyyntiin liittyy Damokleen miekka. Viestiikö halpahinta ostajalle, ettei paikkakunnalla ole maallekaan enää arvoa. Kannattaako tarttua täkyyn? Ja mitä mieltä ovat paikkakunnalla asuvat maanomistajat kunnan alennusmyynnistä? Kuka ostaa tonttimaata ns. vapailtamarkkinoilta. Valtuutetut tulevat päättämään miten asiassa edetään.

*****

Mikä lie perusteena ollut, kun Tohmajärven kunnanhallitus päätti yksimielisesti vaihtaa rivitalo kolmion kaksioon? Hallituksen esityslistassa oli merkitty kunnan kolmio myytäväksi. Myynnistä oli asianmukaisesti ilmoitettu. Samassa pykälässä myynti vaihtuikin osakkeiden vaihtoon yksityisen ihmisen kanssa. Kolmio vaihdettiin kaksioon.  Ilmeisesti ilman välirahaa. Mistä summasta maksetaan varainsiirtovero? Onko kunta toiminut oikein kuntalaisia kohtaan, kun vaihtokaupan mahdollisuutta ei tarjottu ja tiedotettu ennakkoon kuntalaisille? Vihjeeksi kuntapäättäjille. Kun seuraavaksi, kysymyksessähän on ennakkotapaus, vaihdatte isompaa osaketta päikkäin pienempään, ilmoitan haluni vaihtaa yksiöni kaksioon.  

******

Tohmajärvellä kerätään nimiä järven ja veden laadun pelastamiseksi. Asiasta on kerran valtuustossa päätetty, ettei projektiin lähdetä. Perusteet olivat, ettei selvää suunnitelmaa ollut mihin rahat riittävät ja epäiltiin, ettei veden laatu parane ennen kuin Vapo lopettaa vesiensä laskun Luosojokeen. Nimen kerääjät kutsuvat itseänsä aktiiveiksi. Sanoisin heitä tyytymättömiksi kunnallista päätäntäjärjestelmää kohtaan. En kuitenkaan kiukuttelijoiksi tai oman eduntavoittelijoiksi, vaikka aktiivisimmalla näyttää yltävän maat järven rantaan. Järvi on siitä huolimatta tärkeä kaikille kuntalaisille. Nimilistaan on helppo kirjoittaa. Asia on helppo markkinoida hyväksi. Onko se mahdollista, onkin jo toinen juttu.

                                                       Veijo Tuunanen

tiistai 24. helmikuuta 2015

Kymmenen vuoden turha tuherrus

Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Vanhassa vara parempi. Mitä näitä vanhoja viisaita sanontoja onkaan.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai lopulta aikaiseksi esityksensä uudeksi sotemalliksi. Se on "ikivanha" kuntayhtymämalli.
Kuntayhtymä toi aikaisemmin myös Keski-Karjalassa kunnes lähdettiin höyryämään liikelaitosmallin perään. Tunnetuin tuloksin.
Innokkaana "kuntapoliitikkona" kävin puhumassa kuntayhtymän puolesta mm. Kiteen silloiselle kaupunginjohtaja Hämäläiselle. Ei lämmennyt ajatukselleni ja perusteluilleni. Sanoi, että nyt pitää katsoa mitä säästöjä liikelaitos tuo. Nyt tietedään sekin.
Eihän se kuntayhtymäkään onnistunut Keski-Karjalassa. Täällä kun kaikki asiat politisoidaan ensin ja sitten viedään henkilötasolle. Lopusta, ainakin silloin hoiti kateus.
Mitä näitä vanhoja muistelemaan. Kaiken tietämäni olen kirjoittanut jo vuosia tähän blogiin. Niinkuin senkin, että kuntia on Pohjois-Karjalassa liikaa ja että tässä tilanteessa on tyydyttävä kuntayhtymämalliin. Parempaan ei löydy tässä poliittisessa tilanteessa mahdollisuutta. Kuntayhtymässä ei tarvitsse muuttaa perustuslakia. Eli oikeilla jäljillä ollaan.