Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa eilen

Haaveita ei tavoiteohjelmaan

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan esiintyessä, puhuessa tai kirjoittaessa ei tarvitse kokea myötähäpeää. Uskon sen johtuvan hänen pitkästä elämän kokemuksesta ja rautaisesta ammattiosaamisesta. Tuomiojaa on retuutettu ja potkittu kotimaassa enemmän kuin lääkäri on määrännyt. Ja kas kummaa. Olen pannut merkille, että päähän potkijat ovat monesti  olleet omasta porukasta. Ulkomaiden suunnalta mitään  tällaista en ole havainnut.

Viimeksi TV:n Ykkösaamussa Tuomiojan kannanottoja oli kiva kuunnella. Vastaukset tulivat kysymyksiin lyhyinä ja selkeinä. Niin, että vähemmänkin ulkopolitiikasta perillä olija sai selvän mistä puhuttiin. Tuomioja selvitti myös sen mistä syystä ja miksi hän oli EU:n ministeriövaliokunnan pakotepäätökseen kirjauttanut  vastalauseensa "historiankirjoitusta" varten.

******

Ihmisen ei aina tarvitse olla yhtä mieltä toisten kanssa. Erimielisyydestä huolimatta voi toimia yhdessä muiden kanssa ryhmän  kärsimättä. Kunnalliselämässä, eikä vähiten Kiteellä,  luottamushenkilöt on leimattu erimielisiksi häiriköiksi. Mielestäni turhaan. Luottamushenkilöt tulevat monesti ns. pystymetsästä. Usein myös väärin odotuksin. Nämä viimeksi mainitut eivät yleensä "häiriköi". Eivät osaisikaan.

Häiriköiksi leimataan aktiiviset, jo jonkin verran kokemusta osaavat kuntapoliitikot. Sellaiset, jotka ovat jo perehtyneet kuntalakiin ja kokousmenettelyihin. Joskus he ovat malttamattomiakin. Tällaisille henkilöille ei vähemmistössä jää muuta mahdollisuutta saada ääntään kuulumaan kuin vastaesitykset, oikaisuvaatimukset ja vallitukset. Enemmistöllä näyttää olevan vääristynyt demokratian käsitys, kun vaaditaan taipumaan mukisematta enemmistön päätöksiin. Demokratia parhaimmillaan toimii niin, että enemmistö huolehtii myös vähemmistön tarpeista. Taitaa olla Suomessa vielä tavoittamaton tavoite.

*****

Keskustalainen Paula Lehtomäki jyräsi aikoinaan paskadirektiivin. Sen piti mummon ja ukon vähillä tuloilla tukkia vaivoin vanhoille päiville rakennettu vesilosetti Suomenlahden pelastukseksi. Samaan aikaan Lehtomäki näki Talvivaaran loistavaksi sijoitukseksi omille vanhuuspäivilleen. Tarinan tämän päivän tilanteen tietävät kaikki.

Kokoomus on nähnyt direktiivissä pelinpaikan. Uuni tuore ministeri Sanni Grahn-Laasonen tulevia eduskuntavaaleja ajatellen on lähtenyt ajamaan älytöntä jätevesiasetusta alas. Helppo homma. Ei taida asetusta puolustaa enää Paula Lehtomäkikään. Ainakaan julkisesti. Kyllä syrjäkylät tyhjenevät ns. luonnollisen poistuman kautta. Ei lopun lähestyessä pidä vähiä ropoja upottaa tyhjäksi jäävään likakaivoon. Ja senhän sanoo jo järkikin.

******

Kunnissa rakennellaan tavoiteohjelmia. Joihin on pitää suhtautua tietyllä varauksella. Tavoitteet kun syleilevät monesti taivaita. Niin on tapahtunut myös Tohmajärven kunnan tavoiteohjelmassa. Herää kysymys ketä varten on kirjaukset merkitty, mihin niillä pyritään. Muutama esimerkki tästä.

Ohjelmassa mainitaan Tohmajärven tulevaisuus itsenäisenä kuntana. Onko se realistinen totuus tulevaisuudesta? Entä tarvitsevatko kuntalaiset näkötornia, uutta uimarantaa ja onko vanhaan pappilaan tarpeellista perustaa seurakunnan kanssa yhteinen leiri- ja virkistyspaikka. Niitähän on maa täynnä tyhjillään. Haaveelta tuntuu avustuksen ja velkarahan varaan rakentaa Tohmajärven veden laadun parantamista. Se olisi tarpeellinen, mutta taloudellisesti esitetyillä rahamäärillä toteutumaton. Varsinkin kun järveen on odotettavissa uutta "tuohmaa" Kotkanpesän suolta. Tarpeettomalta byrokratialta tuntuu perustaa uusi konklaavi nimeltään Elinvoimaneuvosto. Sillä ei olisi mitään päätäntävaltaa. Miten kunta hyödyntää tunnettuja henkilöitä kuntaegon kohottamisessa, johon  tavoiteohjelmassa sanotaan pyrittävän? Tulee mieleen viime kesäinen Katri Helena episodi. Sen hyödyt, haitat ja kustannukset.

Onneksi kuntaohjelmassa ei ole merkintää, että toisinajattelijat savustetaan pois Tohmajärveltä. Pahoin pelkään, että olisin siinä yksi toiminnan kohde. Vitsi, vitsi.

                                                              Veijo Tuunanen  

Kiteellä on jääty lääkärin odotushuoneeseen

Koti-Karjala valitsee juttunsa tarkkaan. Sen tiedän kokemuksesta. Sitä en tiedä mikä bointi on ollut julkaista lukijan porinoissa valtuustoaloite lääkäriajoista 29.9.2014.
Aloitehan kuuluu puhtaasti kaupungin hallinnon ja luottamushenkilöiden toimenkuvaan, joita tässäkin tapauksessa hoidetaan kaupungin hallituksessa ja valtuustossa kuntalain mukaan.
Aloitteen allekirjoittajia on kaikkiaan 17 henkilöä. Lähes kaikki valtuutsettuja. Kaupungin valtuustossa on 35 jäsentä. Allekirjoittajien määrällä ei ilmeisesti saada muuta aikaan kuin, että kalapaliikki jatkuu.
Aloitteen sisällön kun lukee niin siitä voi päätellä sillä olevan muitakin tarkoituksia kuin vaikuttaa lääkärin vastaanottoaikoihin. Niin tunteen omaisesti aloitetta oli perusteltu. Epäilen allekirjoittajien pyrkivän enemmän voittoon yleensä kuin siihen minkä asian ovat ajettavakseen valinneet.
Tuntuu kuin Keski-Karjalassa laajemminkin vielä eletään aikaa, jolloin kunnan kilpailivat keskenään asiasta kuin asiasta. Nyt aloitteessa oltiin laajentamassa kilpailuasetelmaa ottamalla esimerkiä Ylä-Karjalasta.
Humalajoen pitää tulvia tällä menolla monta kertaa ja Jaaman kankaalle kasvaa aukolle uusi petäikkö ennen kuin järkiratkaisua seutukunnan touhuihin saadaan.
Muistan hyvin ajan noin kymmenen vuoden takaa, kun yritin kirjoitella juttuja Kiteen ja Tohmajärven kuntaliitoksen puolesta. Ei kelvanneet enempää kiteeläisille kuin tohmajärveläisille virkahenkilöille ja luottamushenkilöille. Silloin elettiin tulevan Hellin hurmiossa.
Nyt näyttää, ettei sellaiset kirjoitukset kelpaa valtiovallallekaan. Ei sen puoleen. En ole niitä enää tarjoamassakaan.

Tämän aamun ajatuksia

Laittakaa ihmiset ajatuksenne arvo- ja tärkeysjärjestykseen. Ja hiven yhteiskunnassa tapahtunutta muutostakin voisi ottaa huomioon.
Näin ajattelin kun Villalan kymmenen oppilaan "muistokirjoitusta" luin  tämän päivän Karjalaisesta. Villalan alakoululaiset ja yläkoululaiset matkustavat kouluihinsa. Nyt näytetään pidettävän huonona, kun nämä keskikastilaiset eivät saa pitää omaa koulua. No, jokainen saa pitää mielipiteensä kouluista. Niin minäkin. Enkä pidä surkupuhetta syrjäkylien lapsiköyhille kouluille.
******
Muistan miten Tohmajärvellä lähdettiin oppikouluun Joensuuhun. Juna lähti aamulla klo 6. Siihen mennessä piti herätä, pukea ja Kemiestä asti varsinkin kävellä asemalle viikon eväät repussa. Joensuussa odotti 1000 oppilaan Lyseo, jossa luokkakoko oli neljäkymmentä ja osalle opetusta annettiin käytävässä. No, ikää meillä olikin jo 10 vuotta. Tiedon janoa vaimensi sopivasti koti-ikävä. Ajat ovat toiset. Sen tiedän. Mutta tulipahan tuokin mieleen.
******
Rääkkylässä ei ole ainakaan kovin suurta alkoholiongelmaa. Pitäsikö sanoa, ei enää.
Tätä mieltä ollaan, kun uusi kunnanjohtaja ilmoittaa Rääkkylän eroavan päihdehuollon kuntayhtymästä. Attendo hoitaa homman.
Mitä maksaa turhaa kahteen paikkaa.
Turhaa kulunkii, sanoi jo joku jostain asiasta. Olisiko ollut Luakkonen.
Ongelmat ovat aikaan sidottuja. Ennen oli ongelma saada hankituksi alkohoolia. Nyt näyttää ongelmat olevan ihan muut.
*****
Lähden tästä pelottelemaan ikäisiäni. Ovat pyytäneet puhumaan seurakuntavaaleista ja Tohmajärven tulevaisuuden näkymistä.

Hallitusta ja kunnanjohtajaa nöyryytettiin

Olin valtuuston kokouksessa paikalla 4 tuntia 50 minuuttia. Kuulin 127 puheenvuoroa, näin 8 äänestystä ja lukemattoman määrän yksimielisiä muutosehdotuksia ilman äänestystä. Tyhjääkin äänestettiin 7 kertaa. Ja lähdin kesken kokouksen kotiin ensimmäisen kerran onnellisena, etten tarvitse istua kokouksessa valtuutettuna.
Edellä olevasta herää kysymys miten kuntaa johdetaan, missä, ketkä tai kuka?
Vastausta olen kysellyt ennenkin, mutta nyt olen saanut hyvän vinkin vastaukseksi. Ei kukaan, ellei sellaiseksi lueta mielipiteiltään sekavaa valtuustoa. Sellaista pöllytystä sai kokouksessa hallitus ja kunnanjohtaja, jonka kynästä sote-lausunto ja tavoiteohjelma ovat tulleet.
Ihmetystä herätti millä innolla valtuutetut hallituksen esityksiin puuttuivat. Oli kuin ennakkoon ei asioita olisi käsitelty missään. Hallituksen jäsenet tekivät vastaesityksiä omiin esityksiinsä ja äänestivät omia esityksiään vastaan. Niin teki hallituksen puheenjohtajakin kerran. Muuta puheenvuoroa hän ei tapansa mukaan käyttänytkään.
Valtuustossa kokousmeno oli kuin metsästysseuran kokouksessa hirvipaistin jälkeeen. Erotuksella, että metsästysseuran kokouksessa ei tarvitse joka asiaa muuttaa tai äänestää.
Kunnanjohtajaa vedettiin toistuvasti kölin alta. Olihan hän niin sote-lausunnon kuin tavoiteohjelmankin laatija. Entiset tukijatkin näyttivät hylänneen johtajansa. Ryhmäkäyttäytymistä ei tässä kokouksessa juuri havainnut.
Siinä menivät ja saivat kyytiä suunnitelmat virkistyspaikoista, uimarannasta, näkötornista kuin painotus itsenäisestä kunnasta, muutaman pöllytyskohteen mainitakseni.
Tällaisessa menossa ei ole ihmeellistä jos valtuuston puheenjohtajalta meni pasmat välillä sekaisin. Kerran jäi hallituksen esitys pois äänestyksestä, kun se tuli nimetyksi yhden valtuutetun nimiin.
Kokous osoitti mitä voi tapahtua, kun asioita ei tuoda keskusteluun ja valmistella ennen valtuuston kokousta huolella ja saada niihin ryhmien kannat selviksi niiden omissa kokouksissa. Yksityisiltä valtuuteuilta ilman ennakkoa ei voi odottaa kuin mitä eilen Tohmajärven valtuustossa sai kuulla.
Katri Helenan raitti oli tapaus, josta olisi pitänyt ottaa oppia. Ei ole otettu. Ei kunnanhallitus eikä varsinkaan kunnanjohtaja. Tällä menolla ollaan kohta taas Uutisvuodossa. Istumassa uimarannalla näköalatornissa homehtuneen vanhan rakennuksen varjossa.

Tänään menen kuuntelemaan kunnanvaltuustoon

Tiedän, ettei sieltä mitään uutta tietoa tule. Muuta kuin sitä, mikä on soveliasta kuntalaisille antaa.
No, onhan siellä mielenkiintoista seurata, millaisella seulalla lehdistö kokoustapahtumia siivilöi. Ja mitä kirjoittaa ohi kokoustapahtumien. Viime aikoina olen ollut huomaavinani tällaisenkin mahdollisuuden olevan olemassa. Voimassa näyttää olevan tapa; kenen leipää syöt, sen taikinaa hämmennät. Tai jotain tuohon suuntaan.
Palataan palstalle kokouksen jälkeen.

Tavoiteohjelman ja tavoitesuunnitelman ero

Tavoiteohjelma on sellainen, joka pannaan toteutukseen. Tavoitesuunnitelma on taivaita tavoitteleva useimmiten haaveeksi jäävä tavoitelma, joka tehdään siksi, että tahdotaan näyttää jotain tehtävän.
Nyt Tohmajärven kunnanhallituksen valtuustolle tarjoama Kunnan tavoiteohjelma ei ole ohjelma, koska siitä heti näkee, ettei se tule mahdolliseksi toteutua. Pitäisikin ryhtyä puhumaan tavoitesuunnitelmasta, koska se on parempi otsikko kyseiselle paperille.
******
Julkisuuteen tullutta ohjelmaa ennen valtuuston käsittelyä ei kannattane suuremmin tässä käsitellä kuin korkeintaan niiltä osin, joissa jollain tavoin tunnen olleeni mukana.
Karjalaisen jutussa (en tarkoita Teuvo Karjalaista) todetaan kunnan kurkottavan seurakuntaan päin, että vanha pappila kunnostettaisiin kunnan kanssa yhteiseksi leiri- ja virkistyspaikaksi. Samalla perustettaisiin uimarannan tulo Kirkkoniemeen.
Että silleen. Ihmetyttää miten kyseinen asia on päässyt kunnan tavoiteohjelmaan. Olen vielä tämän vuotta Seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtaja. Asiasta ei johtokunnassa tiedetä mitään. Tiedusteluni mukaan seurakunnan päättävissä elimissä ei muuallakaan ole asiaa käsitelty.
Johtokunnassa on useamman vuoden etsitty käyttöä vanhalle pappilalle tuloksetta. Henkilökohtaisena mielipiteenäni olisin valmis myymään pappilan kunnalle. Yhteisomistus tuntuu huonolta vaihtoehdolta.
Järven rantaa on seurakunnalla kilometrikaupalla. Ja siellä onkin jo projektirahalla rakennettu uimaranta. Käyttäjät vain ovat puuttuneeet. No, yksi uimaranta lisää kyllä Kirkkoniemeen mahtuu, kunhan se sopii yksiin seurakunnan muiden toimintojen kanssa.
******
Tohmajärven vesistön kunnostus ei tule onnistumaan 700000 eurolla, josta nyt puhutaan. Vuosia sitten se tutkimuksen (Pöyry) mukaan olisi maksanut toistamiljoonaa euroa. Vaikka kunnostus tehtäisiin viimeisen päälle suunnitellun mukaan järven ennalleen tulo vaatii vuosikymmeniä tai enemmän. Ja sittenkään se ei tule entiselleen. Ainakaan jos Vapo laskee Kotkanpesän suon kuivatusvedet Luosojoen kautta Tohmajärveen. Luvathan Vapolla jo ovat siihen.
******
Ja tietenkin kunnanhallitus esittää pyrokratiaa lisää kuntaan. Nyt perustettavan elinvoimaneuvoston muodossa. Voi pyhä sylvi. Mitä tekee Keti, kehityspäällikkö, kunnanhallitus ja virkamiehet. Heillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin kuunnella elinkeinoelämän edustajia.

Sekalaista

Kemie on saamassa uuden huoltoasema yrittäjän. Kauppakirjat allekirjoitetaan tulevana maanantaina. Hyvä. Ilmaa ei tarvitse kohta hakea Kiteeltä. Sielläkin näyttää happivajausta. Mikäli kaupungin valtuuston kokouksista on jotain pääteltävissä. Päätösehdotuksia tulee ohi esityslistan. Ei olisi pahitteeksi, jos ennen kuin asettuu valtuustoehdokkaaksi hankkisi itselleen kokoustekniikan alkeet. Lisäohjeita saa vaikka kuntalaista.
*****
Kiteeläiset ihastelevat uutta terveyskeskustaan. On niin mukavat odotustilat. Niissä passaa odottaa lääkärin vastaanottoa vaikka pitempäänkin. Lehtikuvista voi päätellä, ettei odottajat kärsi ainakaan happivajetta. On rakennuksessa nelijöitä ja kuutijoita siihen malliin.
******
Tohmajärven kunnahallitus tuo yksimielisen stradegialistan valtuuston käsittelyyn. Jos on viimeisistä yksimielisistä päätöksistä mitään pääteltävissä, ei välttämättä hyvää ole tiedossa. Muistuu mieleeen Katri Helena sekoilu, johon piti kuntalaisten puuttua. Pahin vältettiin, mutta kustannukset, jotka eivät ole epävirallisia jäivät kuntalaisten maksettaviksi. Paljonko? Sitä ei ole tiedotettu, mutta oma arvioni on n. 40000 euroa. Ehkä enemmänkin. Riippuu siitä mitä kuluiksi lasketaan.
******
Uutis Alasin ei ole tipahtanut postiluukusta moneen kuukauteen. Olen vuositilaaja. Odottelen siis vielä muutaman kuukauden. Sittenhän odottelu loppuu luonnostaaan. Olen kuullut, etteivät kaikki odottele yhtä tyynesti. Tatavat tressaja itseään turhaan.
******
Moni kääntynee tilaamaan Koti Karjalaa. Kunta, seurakunta ja kauppaliikkeet ovat jo ilmoitelleet kyseisessä lehdessä. Tohmajärveä edustaa Koti Karjalan hallinnossa Reino Löppönen. Hän ilmaisi käyttämäni nimimerkin kirjoitukset vaaraksi  liikeyritykselleen omassa Facebookissaan. No, eipä juttujani ole lehdessä sen jälkeen julkaistukaan. Kirjoittanut kyllä olen. Niin se on, jotta kenen kuorossa seisot, sen lauluja laulat.