sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Ruma aita ja sen seiväs

Rumallako ei oikeutta olemiseen?
Kirjoitan rumasta aidasta. Se on todettu rumaksi äänestyksen jälkeen. 548:sta äänestä syntyi 10.4 äänen enemmistö rumuuden puolesta.
Kysymyksessä on oikeastaan asiallisesti aidan seivät. Onhan mielikivituksellista yleensäkin lähteä kiistelemään kauneusarvoista. No, Värtsilässä näköjään voidaan.
Päätös on tehty ja alla kuvassa näkyvä aita on saanut purkukehoituksen. Sillä siisti. Purkupäätös synnyttää muitakin ajatuksia. Onko aina mukana järki, kun puhutaan rumuudesta ja sille haetaan ”lainsuojaa”.
Lyhyesti aidan tappotarina.
Rivitalon tontin rajalle rakennettiin isännöitsijän ja ymmärtääkseni myös asukkaiden luvalla aita. Myöhemmin yksi ei talossa vakituisesti asuva osakas ei tykännyt aidasta ja rumuuteen vedoten vaati aitaa purettavaksi.
Taloyhtiön hallitus käsitteli kokouksessaan asiaa ja totesi yksimielisesti, että aita saa jäädä paikoilleen. Varsinkin kun sen oli rakentanut yksi osakas omalla kustannuksellaan ja aita lisäsi mm. kiinteistön arvoa.
Aitaan suivaantunut osakas vaati yhtiökokousta käsittelemään purkuasiaa. Edelleen aidan rumuuteen vedoten.
Taloyhtiössä on äänivaltaisia osakkeita yhteensä 548 kpl. Käydyssä äänestyksessä purku sai 227 ääntä ja säilyttäminen, joka oli hallituksen esitys 321 ääntä. Äänestystulos näytti, että 94 äänen enemmistöllä aita saa jäädä paikalleen.
Toisin kävi. Muutaman vuoden takaisen uuden Asunto-osakkeyhtiölain 6.luvun 13 § säätää, ettei yksi omistaja saa ännimäärästään käyttää kuin enintään 20%.
Näin äänestystulos muuttui, että hallituksen esityksen taakse tuli 216,6 ääntä ja purun puolesta 227 ääntä. Ja aita joutuu purettavaksi.
Päätökseen vaikutti eniten se, että kaksi osakasta olivat hallituksen kokouksen jälkeen muuttaneet aidan säilyttämisestä purkupuolelle.
******
Sitten ajatuksia tapahtuneen seurauksista.
Tohmajärven kunta omistaa yhtiössä 3 asunto-osaketta yhteisellä äänimäärällä 214. Tästä äänimäärästä kunta saa käyttää yhtiökokouksissa korkeintaan 20% eli 42 ääntä. Eli saman verran kuin yhden pienimmän osakkeen äänimäärän.
Paremmin asiaa tuntevat voivat päätellä onko rajoitus oikeuden mukainen, kun aletaan päättää talon kalleista korjauksista ja niiden painottamisesta osakkeiden kesken.
Toinen kysymys on, onko kunnan ja seurakunnan olla yleensä osakas rivitaloyhtiöissä. Ja onko osakkeiden käyttö yhteishyödyllistä ja oikein osoitettua tai taloudellista. Yhtiöön on tulossa kalleita remontteja. Korjaukset eivät nykyisellään siirry osakkeiden hintaan.
Oma mielipiteeni on, että kunnan ja seurakunnan tulisi myydä ko. osakkeet.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Tämäkö on ruma aita Värtsilassä?


Aidasta on noussut kalapaliikki Värtsilässä ja Värtsilehden palstoilla.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Tuetaan yhdessä Saraa.

Tänään torstaina esiintyy Idolssissa kiteeläinen Sara Kurkola. Yleensä en höynähdä Idolseista tai vastaavista jutuista. Nyt teen poikkeuksen. Äänestän Saraan.
Miksi? Syy selviää alla olevasta Koti-Karjalan "Sattumalta sanottua" palstalta lainatusta kirjoituksen osasta. Siinä palstanpitäjä "Kesätoimittaja" vetoaa keski-karjalaisia puhaltamaan yhdessä tukea edustajalleen. 

Suunnan muutos alakulosta positiivisuuteen vaatii yhteistä asiaa, jonka eteen ja puolesta saadaan kaikki toimimaan. Vieläpä omasta tahdostaan. Tällainen yhteinen asia ei tarvitse olla maailmoja syleilevä. Asia voi olla pieni, joka yhdistää ihmiset toimimaan samaan suuntaan. Asian, paikkakunnan tai ihmisen puolesta. Kun yhteinen tahtotila on saavutettu, se poikii myönteisyyttä monelle alalle. Myös ulkopuolelle oman reviirimme.
********
Olen vuosikymmenten ajan kirjoituksissani tarjonnut mielestäni myönteisiä asioita julkisuuteen, joilla olisin toivonut menestystä asuinseudullemme. ”Yleisitä syistä” eivät ehdotukseni ole saaneet tuulta purjeisiin.
Nyt olen mielestäni löytänyt hyvän ja positiivisen asian, jolla toivon olevan positiivista näyttöä yhteishengestä. Se on nykykielellä FANITUS.
Kiteeltä on noussut positiiviseen julkisuuteen Nightwish ja Turuset. Juuri nyt tarvitaan uutta kykyä osoittamaan täkäläisten ihmisten osaamista ja paikkakuntalaisten tukea heidän toimilleen. Niin, että se huomioidaan koko Suomessa.
*******
Idolsissa jo nyt hyvin menestynyt nuori kiteeläinen Sara Kurkola on paras mahdollinen fanitettava kiteeläisille ja muillekin keski-karjalaisille. Sara täyttää kaikki ne ominaisuudet, joilla on mahdollisuus saada ihmiset puolelleen. Hän on nuori, avoin, iloinen, sanavalmis mutta ennen muuta myös loistava laulaja.
Toivon Saralle parasta mahdollista menestystä kilpailuun. Tähän mennessä menestys on perustunut tuomareiden arvioihin. Torstaista eteen päin Idolssissa laulaja tarvitsee yleisön tukea. Tässä on kiteeläisille tuhannen taalan paikka tukea omaansa ja saada valtakunnallista vaihteeksi positiivista julkisuutta omalle paikkakunnalle.
Sara Kurkolan ja Kiteen pysyminen positiivisessa julkisuudessa on omissa käsissä. Soittamalla tukisoitto Saran kilpailunumeroon ei maksa paljon. Soitto on tärkeä Saran pysymiseksi mukana Idols-kilvassa, mutta tärkeämpi se on mielestäni kiteeläisille. Soitolla he osoittaisivat olemassa olonsa yleisemmin muissakin esiin tulevissa yhteisissä asioissa.
Kesätoimittaja fanittaa Saraa. Jään odottamaan mitä tekevät kiteeläiset.
Kesätoimittaja 

Saran tukinumerot:
Viesti 12 numeroon 17225   tai
soitto numeroon 0700 79012  

maanantai 21. lokakuuta 2013

VALTUUSTON KOKOUKSESSA KOETTUA.

Mikään ei muutu, jää tunnelmaksi eilisestä valtuuston kokouksesta Tohmajärvellä. Valtuutetut puhuvat asiasta ja asian vierestä. Kuulijalla on vaikea selvittää mihin kukin puhuja pyrkii ja mistä haluaa olla erossa. Päällimmäiseksi ajatukseksi jää, ettei tämän päivän tärkeistä asioista haluta puhua tai niitä ei edes huomata.
Kunnanjohtaja vastailee niitä näitä. Aina sen mukaan, mikä sopii kysyjälle. Esimerkkinä kuntaliitosselvityksen eteneminen. Kiteen kokouksen tunnelmia hän kuvaili kahvikokoukseksi, jossa ei oikeastaan puhuttu varsinaisesta asiasta mitään. Hyvänä asiana hän kuvaili aikaa olevan riittävästi asian eteenpäin viemiseen aikataulullisesti.
Myöhemmin kun Vilja Laurila otti esiin selvityksen mahdollisuuden myös Joensuun kanssa, näki kunnanjohtaja aikataululliset esteet, kiireen ja muut epämääräiset verukkeet syyksi Joensuun mukaan tuloon tässä vaiheessa.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Marketta Sairasen lyhyestä puheenvuorosta sain sen verran tolkkua, että Kiteen kokouksessa olisi kunnanjohtajat valtuutettu valmistelemaan seuraavaa kuntaliitosselvityskokousta. Mikä oli luottamushenkilöiden evästys kunnanjohtajille? Ei ilmeisesti mikään, koska sitä ei ole mainuttu ennen eikä eilisessä kokouksessakaan edes sivuttu.
Valtuutetut istuvat kuntarakenneveneessä ilman omaa tavoitetta kunnanjohtajien pitäessä perää, siitä mihin ajattelevat venhonsa ohjata.
******
Osavuosiraportti oli kai asetettu yhdeksi tärkeäksi asiaksi valtuuston kokoukseen.
Keskusta on ottanut Matti Kuittisen tultua kunnallisjärjestön johtajaksi käyttöön ”puhujapöntön”. Tapa ei ole huono. Samaan käytäntöön voisivat pyrkiä muutkin varsinkin ryhmäpuheenvuoja esittäessään.
Puheenvuorossaan Kuittinen kehui ehdoitta kunnan toimia terveyskeskus ja koulujen lakkauttamisasioissa.
Vielä kun Kuittinen pystyisi erottamaan valtakunnan puoluepolitiikan kunnallisesta vastaavasta, selkeyttäisi se asian esille tuloa sanottavassa. Maan hallituksen ja Jyrki Kataisen panettelu joka ainoassa mahdollisessa asiassa ei palvele pätkääkään kuntalaisten asemaa kunnanvaltuustossa. Ottamalla tällä kertaa arvostelunsa tueksi Suomen kuvalehdessä julkaistun kirjoituksen ja esittämällä se jotenkin totuutena, lienee nuoruudesta johtuvaa.
Valtuutettu Aarne Laasonen omassa puheenvuorossaan huomautti puoluepolitiikan tarpeettomasta tuomisesta valtuustoon. Muut valtuutetut pääasiassa hymisivät ja hyväksyivät osavuosiraportin esitetyssä muodossa.
*******
Mielestäni valtuuston eilisen kokouksen tärkein kuntalaisia koskeva kohta oli kun valtuutettu Vilja Laurila sanoi seitsikkoryhmän tuovan valtuustoon esityksen, jolla selvitettäisiin myös Joensuun mukaan tulo kuntaliitosselvitykseen. Toivottavasti esitys tulee seitsikolta yksimielisenä. Luulen esitykselle tulevan tukea muistakin ryhmistä.
Esityksen kuultuaan kunnanjohtaja havahtui löytämään verukkkeita esitykselle jo tässä vaiheessa. Demarit vaikenivat Viljalan esityksestä ja keskustasta ei oikein uskallettu ottaa asiaan mitään selvää kantaa.
Tuntuu oudolta miten Tohmajärvellä viedään kuntaliitosselvitystä eteen päin. Näyttää asian etenevän samaan malliin kuin Helli-liikelaitosta perustettaessa. Siinähän valtuutetuilla oli valittavana yksi vaihtoehto, jonka kuntien johtajat olivat valinneet. Nyt näistä johtajista on jäljellä enää yksi.
Tohmajärveläiset tarvitsevat vaihtoehtoja valitessaan suuntaa tulevaisuudelleen. Se heille on suotava. Tähän antaa mahdollisuuden Vilja Laurilan ilmoitus tulevasta esityksestä. Soisin sille menestystä.
Jos haluamme selvitystä Joensuun kanssa ja jos se ei heille käy niin kuntademokratia on ainakin täyttynyt.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Tosiasiat vain vaikuttavat

Törmäsin kunnan virastolla arvalla valittuun valtuutettuun. (Itse en päässyt edes arvontaan mukaan) Kyseinen henkilö keräsi nimikirjoituksia adressiin valtatie 9 puolesta niin, että se kulkisi Kemien taajaman kautta.
Muistan kun tein samaa hommaa. Silloin nimikirjoituksilla oli tarkoitus saada aikaan kuntalaisäänestys siitä, kumpi suunta Kitee vai Joensuu, olisi kuntalaisten mielestä mieluisampi yhteistyölle Tohmajärven kanssa.
Tarjosin nimilistaa kunnanjohtajalle. Hän ei nimeään pistänyt paperiin. Eikä kukaan muukaan kunnanvirastolla. Silloin kunnanjohtaja ja ilmeisesti muutkin virastolla liputtivat ikuisen itsenäisyyden nimiin. Saimme tarvittavan määrän nimijä listaan, mutta valtuusto ei lämmennyt suuntaselvitykselle. Huomenna pitkälle sama porukka menee Kiteelle kutsuttuna neuvottelemaan kuntaliitosten mahdollisuudesta Keski-Karjalassa.
Tarjotessani samaa listaa kirkkoherra Lappalaiselle hän oitis kirjoitti listaan nimensä ja totesi olevansa kansanvallan kannattaja. Melkoinen ero johtajillamme kuulla alamaisiaan.
*******                                                                                                En kirjoittanut nimeäni tielistaan. Kannatan tielinjausta kulkemaan Kemien taajaman kautta kuten 15 vuotta sitten. Aika on kuitenkin muuttunut ja ajanut silloin puolustettavien etujen ohi. Toisekseen en enää viitsisi tehdä turhaa työtä edes kirjoittamalla.
Tieviranomaiset ovat ilmoittaneet tien tarpeellisuudeksi Niiralan rajanylityspaikan liikenteen kuutostielle.
Valtatie määritelmässä todetaan, että tiellä tulee olla 100km/h mahdollinen ajonopeus. Lisäksi tielle tulee mahdollisimman vähän liittymiä ja nekin mieluummin eritaso tai liikenneympyröillä varustettuja. Asutuksen kohdalla valtatielle rakennetaan yleensä meluvallit. Kevyt liikenne ohjataan yleensä yli tai ali valtatien.
Edellä olevat asiat huomioiden, mikäli 9-tie kulkisi Kemien kautta, ainut liikenneympyrä nähdäkseni mahtuisi juuri ja juuri Likasten tienristeykseen. Muita liittymiä tuskin Kemien kohdalle tulisi. Sitä vastoin meluvalleja rakennettaisiin nähtävästi koko kylän kohdalle.
Edellä olevista tosiasioista johtuen en potki jutkainta  vastaan. Enää.
Mielestäni Tohmajärvenkin kannalta on tärkeintä, että 9-tie rakennetaan mahdollisimman nopeasti. Nimilistat  eivät nykytilanteessa enää vaikuta mitään. No, ehkä vain jarruttavat hankkeen toteutumista.          

lauantai 12. lokakuuta 2013

Vaihtoehto tämäkin

Keskustelun virkistämiseksi liitän blogiini taannoin Karjalaisessa julkaistun kirjoitukseni. Henkilökohtaisesti olen saanut mielipiteestäni positiivista palautetta. Jostain syystä julkisuudessa esittämistäni asioista ovat politiikot vaienneet.

Kyläpolitiikan ajat ovat ohi.

Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo sai työnsä valmiiksi. Sen tulokset ovat julkistettu. Ihmettelyä herättää miksi selvityksessä oli mukana vain viisi kuntaa. Mihin jäi Keski-Karjala ja sen kolme kuntaa Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Nykyisten tietojen varassa näiden kuntien tulevaisuus näyttää yhdessäkin kaikkein ongelmallisimmalta.
Rakennemuutosneuvotteluihin Kiteelle kokoonnutaan 15 lokakuuta. Helli-liikelaitos muistot mielessä ennekkoasenteita neuvotteluihin riittänee.
Kiteen kaupunginjohtaja Auvinen on sanonut kaipaavansa jo valintakokouksessaan taloustalkoisiin koko Keski-Karjalaa ja etenkin Tohmajärveä, joka hänen mukaan on erittäin tärkeä kumppani.
Rääkkylän tuore kunnanjohtaja Teemu Kejonen on todennut julkisuudessa, että mitä hyötyä olisi yhdistää esimerkiksi kolme köyhää, ei siitä yhtä rikasta synny.
Tohmajärven kunnanjohtajalta ei ole julkisuuteen tullut mitään ennakkonäkemystä, ainakaan tähän mennessä, kuntarakenteen muutoksesta tai sen suunnasta.
Ossi Revon kuntarakenneselvityksen useammassa kohdassa mainitaan Joensuu koko maakunnan elinvoimaisena ja toimintakykyisenä veturina aina Itä-Suomen ja Venäjän lähialueen näkökulmasta lähtien.
Hän toteaa biotaloudessa edellytyksiä yritystoiminnan hyvään kehitykseen, jossa Venäjäkin on otettava ”vakavasti huomioon”.
Kun edellä olevaan lisätään Joensuun kaupunginjohtajan lausuma Joensuun lähtevän mukaan neuvotteluihin, kun pyydetään, eikä pakkoliitoksia kannateta, luulisi viittä kuntaa laajemmalle kuntaliitoksellekin olevan mahdollisuuksia onnistua.
Venäjä on totuttu pitämään enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Nyt aika on toisin. Mahdollisuuteen on tartuttava nyt ja vahvalla otteella.
Joensuu pääsi taannoin mukaan Inka-ohjelmaan. Sen tähtäys on vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn Suomen parhaaksi. Inka on mahdollisuus.
Inka-asioiden hoidon, maakunnan ja koko Suomenkin kannalta olisi hyvä jos Joensuulla olisi kansainvälinen rajanylityspaikka Niiralassa. Voimavarat alueen kehittämiseen olisivat aivan toista mitä ne nyt ovat Tohmajärven kapeilla hartioilla.
Suomessa kilpaillaan myös rajanylityspaikoista. Niiralan kilpailijaksi voi piankin nousta Parikkala. Pärjätäkseen Niirala tarvitsee tuekseen valtatie yhdeksän nopeaa perusparantamista. Se tuo enemmän hyötyä myös Tohmajärvelle kuin haittaa Kemien kehitykselle. Linjattiinpa tie mihin hyvänsä.
On syytä toivoa menestystä viiden kunnan liitokselle. Nyt olisi kuitenkin vielä mahdollisuus tehdä laajempi ja parempiin tuloksiin johtava kuntaliitos. Siinä olisivat mukana silloin myös Keski-Karjalan kunnat. Tosiasiat puoltavat sitä.

Veijo Tuunanen.
Tohmajärvi