Vaihtoehto tämäkin

Keskustelun virkistämiseksi liitän blogiini taannoin Karjalaisessa julkaistun kirjoitukseni. Henkilökohtaisesti olen saanut mielipiteestäni positiivista palautetta. Jostain syystä julkisuudessa esittämistäni asioista ovat politiikot vaienneet.

Kyläpolitiikan ajat ovat ohi.

Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo sai työnsä valmiiksi. Sen tulokset ovat julkistettu. Ihmettelyä herättää miksi selvityksessä oli mukana vain viisi kuntaa. Mihin jäi Keski-Karjala ja sen kolme kuntaa Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Nykyisten tietojen varassa näiden kuntien tulevaisuus näyttää yhdessäkin kaikkein ongelmallisimmalta.

Rakennemuutosneuvotteluihin Kiteelle kokoonnutaan 15 lokakuuta. Helli-liikelaitos muistot mielessä ennekkoasenteita neuvotteluihin riittänee.

Kiteen kaupunginjohtaja Auvinen on sanonut kaipaavansa jo valintakokouksessaan taloustalkoisiin koko Keski-Karjalaa ja etenkin Tohmajärveä, joka hänen mukaan on erittäin tärkeä kumppani.

Rääkkylän tuore kunnanjohtaja Teemu Kejonen on todennut julkisuudessa, että mitä hyötyä olisi yhdistää esimerkiksi kolme köyhää, ei siitä yhtä rikasta synny.

Tohmajärven kunnanjohtajalta ei ole julkisuuteen tullut mitään ennakkonäkemystä, ainakaan tähän mennessä, kuntarakenteen muutoksesta tai sen suunnasta.

Ossi Revon kuntarakenneselvityksen useammassa kohdassa mainitaan Joensuu koko maakunnan elinvoimaisena ja toimintakykyisenä veturina aina Itä-Suomen ja Venäjän lähialueen näkökulmasta lähtien.

Hän toteaa biotaloudessa edellytyksiä yritystoiminnan hyvään kehitykseen, jossa Venäjäkin on otettava ”vakavasti huomioon”.

Kun edellä olevaan lisätään Joensuun kaupunginjohtajan lausuma Joensuun lähtevän mukaan neuvotteluihin, kun pyydetään, eikä pakkoliitoksia kannateta, luulisi viittä kuntaa laajemmalle kuntaliitoksellekin olevan mahdollisuuksia onnistua.

Venäjä on totuttu pitämään enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Nyt aika on toisin. Mahdollisuuteen on tartuttava nyt ja vahvalla otteella.

Joensuu pääsi taannoin mukaan Inka-ohjelmaan. Sen tähtäys on vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn Suomen parhaaksi. Inka on mahdollisuus.

Inka-asioiden hoidon, maakunnan ja koko Suomenkin kannalta olisi hyvä jos Joensuulla olisi kansainvälinen rajanylityspaikka Niiralassa. Voimavarat alueen kehittämiseen olisivat aivan toista mitä ne nyt ovat Tohmajärven kapeilla hartioilla.

Suomessa kilpaillaan myös rajanylityspaikoista. Niiralan kilpailijaksi voi piankin nousta Parikkala. Pärjätäkseen Niirala tarvitsee tuekseen valtatie yhdeksän nopeaa perusparantamista. Se tuo enemmän hyötyä myös Tohmajärvelle kuin haittaa Kemien kehitykselle. Linjattiinpa tie mihin hyvänsä.

On syytä toivoa menestystä viiden kunnan liitokselle. Nyt olisi kuitenkin vielä mahdollisuus tehdä laajempi ja parempiin tuloksiin johtava kuntaliitos. Siinä olisivat mukana silloin myös Keski-Karjalan kunnat. Tosiasiat puoltavat sitä.

Veijo Tuunanen.

Tohmajärvi