sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Ruma aita ja sen seiväs

Rumallako ei oikeutta olemiseen?
Kirjoitan rumasta aidasta. Se on todettu rumaksi äänestyksen jälkeen. 548:sta äänestä syntyi 10.4 äänen enemmistö rumuuden puolesta.
Kysymyksessä on oikeastaan asiallisesti aidan seivät. Onhan mielikivituksellista yleensäkin lähteä kiistelemään kauneusarvoista. No, Värtsilässä näköjään voidaan.
Päätös on tehty ja alla kuvassa näkyvä aita on saanut purkukehoituksen. Sillä siisti. Purkupäätös synnyttää muitakin ajatuksia. Onko aina mukana järki, kun puhutaan rumuudesta ja sille haetaan ”lainsuojaa”.
Lyhyesti aidan tappotarina.
Rivitalon tontin rajalle rakennettiin isännöitsijän ja ymmärtääkseni myös asukkaiden luvalla aita. Myöhemmin yksi ei talossa vakituisesti asuva osakas ei tykännyt aidasta ja rumuuteen vedoten vaati aitaa purettavaksi.
Taloyhtiön hallitus käsitteli kokouksessaan asiaa ja totesi yksimielisesti, että aita saa jäädä paikoilleen. Varsinkin kun sen oli rakentanut yksi osakas omalla kustannuksellaan ja aita lisäsi mm. kiinteistön arvoa.
Aitaan suivaantunut osakas vaati yhtiökokousta käsittelemään purkuasiaa. Edelleen aidan rumuuteen vedoten.
Taloyhtiössä on äänivaltaisia osakkeita yhteensä 548 kpl. Käydyssä äänestyksessä purku sai 227 ääntä ja säilyttäminen, joka oli hallituksen esitys 321 ääntä. Äänestystulos näytti, että 94 äänen enemmistöllä aita saa jäädä paikalleen.
Toisin kävi. Muutaman vuoden takaisen uuden Asunto-osakkeyhtiölain 6.luvun 13 § säätää, ettei yksi omistaja saa ännimäärästään käyttää kuin enintään 20%.
Näin äänestystulos muuttui, että hallituksen esityksen taakse tuli 216,6 ääntä ja purun puolesta 227 ääntä. Ja aita joutuu purettavaksi.
Päätökseen vaikutti eniten se, että kaksi osakasta olivat hallituksen kokouksen jälkeen muuttaneet aidan säilyttämisestä purkupuolelle.
******
Sitten ajatuksia tapahtuneen seurauksista.
Tohmajärven kunta omistaa yhtiössä 3 asunto-osaketta yhteisellä äänimäärällä 214. Tästä äänimäärästä kunta saa käyttää yhtiökokouksissa korkeintaan 20% eli 42 ääntä. Eli saman verran kuin yhden pienimmän osakkeen äänimäärän.
Paremmin asiaa tuntevat voivat päätellä onko rajoitus oikeuden mukainen, kun aletaan päättää talon kalleista korjauksista ja niiden painottamisesta osakkeiden kesken.
Toinen kysymys on, onko kunnan ja seurakunnan olla yleensä osakas rivitaloyhtiöissä. Ja onko osakkeiden käyttö yhteishyödyllistä ja oikein osoitettua tai taloudellista. Yhtiöön on tulossa kalleita remontteja. Korjaukset eivät nykyisellään siirry osakkeiden hintaan.
Oma mielipiteeni on, että kunnan ja seurakunnan tulisi myydä ko. osakkeet.

1 kommentti:

Johora kirjoitti...

Johan on nätti aita. Ei noin hyvännäköistä ole Tohmajärvelläkään. Kiitosmaininnan tuo ansaitsisi ja kateellisen naapurin nimi myös julki,
Johora