Peijaisista paistiksi

Terveisiä hirvipaistilta. Nämä olivat jo toiset tältä syksyltä. En ole hirven- enkä muukaan riistan metsästäjä. Ruokana maistuu hirvi ja jäniskin.
Ennen puhuttiin peijaisista. Niitä ei taideta enää pitää. Kestivät pairhaimmillaan miesten osalta pari päivää. Ja olisivat kestäneet pitempäänkin, elleivät naiset olisi viheltäneet peijaisia poikki. Joskus juhlat lopetti poliisi.
Aika entinen tuskin enää palaa. Syytä en tiedä. Yhteiskunta lie muuttunut. Ollaan muka kiireellisiä. Hädin tuskin ehditään hirvipaistille.
******
Kahdet hirvipaistit olen syönyt. Toiset Järventakana. Seuran nimiä en ole päntännyt päähäni. Minusta osoitteeksi riittää kylän nimi.
Paikka oli Seurapirtti. Järjestelyt ja paisti ollivat erinomaisia.
Ruuan oli valmistanut Niina Heinonen. Kotipirtin nykyinen yrittäjä. Hän on saanut laatu ruuallaan mainetta Kemiessä. Laadusta ei tingitty Järventakanakaan. Paisti oli erinomaista lisukkeineen.
******
Toisen hirvipaistin nautin Akkalassa. Noin tunti sitten. Järjestelyt ja paisti olivat hyvät, niin kuin aina Akkalan nuorisotalolla. Akkalassa ruoka valmistetaan "omalla" porukalla. Tosin tiedän porukasta ainakin yhdellä olevan kokin koulutus. Se varmasti auttaa miehiä jo perunan kuorinta hommissa.
******
Hirvipaistin yhteydessä jaetaan jäsenille ja joskus muillekin huomion osoituksia. Pidetään lyhyet puheet menneestä jahtikaudesta ja kiitetään maanvuokraajia.
Minua on jäänyt jo monelta vuodelta vaivaamaan yksi asia. Miksi kukaan maanomistaja ei avaa suutaan samoista asioista. Hänellä varmasti on mielipiteitä samoista asioista kuin metsästäjilläkin. Ehkä näkökulma toinen, mutta yhteistoimintaa kannattava. 
Ainakin "syöjien" puolesta pitäisi lausua kiitokset pitojen järjestelystä järjestäjille ja kokeille erityisesti.
Mitä minä tässä syöjänä valittelen. Kiitän järventakalaisia ja akkalalaisia hyvästä ja maukkaasta hirvipaistista. KIITOS!
Jos ensi syksynä näette minut hirvipaistilla ja olen joten kuten tolkussani saatte varautua, että esitän silloin kiitokseni paikan päällä.
      

"Mikään ei muuttua saa..."

Kun katsoo Tohmajärven viimeisen kuntavaalin tulosta, niin on todettava, etteivät ennakkopuheet ja teot vaalikopissa tavanneet toisiaan.

Otetaanpa käsittelyyn vaikka tohmajärveläisten terveys- ja vanhuspalvelut. Ne ovat olleet sellaisessa myllerlyksessä, ettei koskaan aikaisemmin. Koko vaalikauden ajan on ajauduttu yhteen suuntaan ja se suunta on ollut huono.

Kuntalaiset ovat puheissaan tuominneet Hellin kuin sen korvikkeetkin. Siihen asia kuntalaisten puolelta näyttää jäävänkin. Muilta osin kuin kohonneiden kustannuksien. Niitä riittää maksettavaksi hamaan tulevaisuuteen.

Vaaleissa kuntalaiset pääpiirteissään antoivat tukensa tapahtumille, joita puheissaan paheksuivat, antamalla äänensä puolueelle ja sen ehdokkaille, jotka olivat vastuussa menneen vaalikauden tapahtumista. Lukuun ottamatta PerusS:ää, joka oli jonkin asteinen vastavoima uutena mukaan tulijana kuntapolitiikkaan.

Miksi näin? Sitä sopii kysyä.

Samaa on kysynyt Helsingin Sanomat TNS Gallupilla teettämällään tutkimuksella. Kysymykseen haastateltiin marraskuun alussa lähes 950 ihmistä.

Tämän päivän Hesari uutisoi kyselyään pienellä jutullaan, joka oli otsikoitu ”Harva näpäytti päättäjiä kuntavaaleissa.”

Jutun mukaan ennen kuntavaaleja puolet äänestäjistä uhosi ojentavansa politiikkoja ratkaisullaan. Tutkimuksessa kaksi kolmesta torjui ajatuksen, että olisi halunnut antaa näpäytystä nykyiselle meiningille.

Tutkimus tukee näin myös tohmajärveläisten äänestyskäyttäytymistä. Tulos ihmetyttää, kun on tiedossa vaalien olevan ainoa paikka, jolla tavallinen kuntalainen voi vaikuttaa omien asioitensa hoitoon kuntatasolla.

Herää kysymys mihin demokratiaa ja vaaleja tarvitaan. Ainakin ne ovat pelokkeena vallankäyttäjille. Äänestäjä voi ääritilanteessa vaikka äänestää mielihalunsa ja oman tuntemuksensa mukaan.

Henkilökohtaisesti Hesarin tutkimus osaltaan antaa vastauksen omaan menestymiseeni tai menestymättömyyteeni kuntavaaleissa.

Olen pitänyt tätä palstaa rapian vaalikauden. Juttuja on kertynyt Kotipalstalle pian 1000 kpl. Lukijoita, no en viitsi sanoa. On niitä kuitenkin satoja joka päivä. Yhteyden ottoja ja kirjoitusvinkkejä tulee riittävästi. Molemmat olisivat tukeneet toisenlaista vaalitulosta.

Äänimääräni viimeisissä vaaleissa oli 27 ääntä. Mielestäni se kuvaa hyvin tutkimusta. On uhoajia ja vanhassa pysyviä äänestäjiä.

Se, että ollaan jotain mieltä, ei takaa uskallusta toteuttaa omaa kantaansa. Vaalikopissa on turvallista perua puheensa. Kukaan ei tule tietämään sitä. Gallupit selittävät vain miten ihmiset toimivat.

Saako toisen tontille rakentaa?

Kysymys on tehty aikoinaan maamiehen tietolaariin. Vastaus silloin oli, ettei yleensä.
Nyt näyttää asiat muuttuneet niin, että toisen taloon voi tehdä remonttia kunnan varoilla. Nimittäin, jos tavallisesti perillä olevaan tietolähteeseen on luottamista.
Kysymyksessä on Nurkkalan talo. Eli entinen Sisä-Karjalan kauppakiinteistö. Talon omistaa yksityinen henkilö, joka talon ylläpitokustannuksineen on joutunut vaikeuksiin.
En tiedä tarkemmin miten laajasta korjausremontista tai uuden rakentamisesta on kysymys. En myöskään mikä on sen tarve.
Asiaa voi lähestyä periaatteelliselta tasolta. Kunta on pyrkinyt eroon omista kiinteistöistään. Nytkin niitä on myytävänä mm. vanha vanhainkoti. Miksi pitää hankkia, vaikkakin vuokralle, uutta kiinteistömassaa ja ryhtyä vielä niitä korjaamaan tai rakentamaan. Tällainen on vastoin valtuuston tekemää päätöstä, pyrkiä pois perustoimintojen ulkopuolelle jäävistä rakennuksista.
Eikö luottamushenkilöiden kiinnostus omia tekemiään päätöksiä kohtaan enää riitä? Haloo luottamushenkilöt.  

Pari pukinsorkkaa valtuustosta

Jos menee kolme ja puolituntia puhumiseen valtuustossa ja tuloksena on varttiprosentin veronkorotus, pitää asialle hakea jotain muuta perustetta. Korotuksellahan ei juurikaan ole vaikutusta siihen, että kunnantalous korjaantuisi.
Yksinkertaisen enemmistön valtuustossa omanneet keskustalaiset yrittivät runsailla puheillaan virittää kunnan huonon talouden syytä demareille. Se on mahdoton tehtävä, kun kunnan taloutta on menneen neljä vuotta hoitanut yksinomaan Keskusta Riikosen johdolla. Muilla siihen ei ole ollut väliin menemistä. No, viisikko on Keskustaa tukenut, silloin kun on siihen ollut tarvetta. Niin viisikko teki eilenkin. Ilman Antero Nenosen runsaita puheita ei tohmajärveläisten verot olisi nousseet. Joten kiitos siihen suuntaan on paikallaan.
Käytin valtuustossa kaksi puheenvuoroa. Toisen alussa ja toisen lopussa. Alkuun ihmettelin jokseenkin sanatarkasti.
"On todella harvinaista, että kunnanjohtaja jättää eriävän mielipiteen hallituksen laillisesti tehtyyn päätökseen. Vieläpä niin, että ilman veronkorotusta kunnan talouden tasapainottaminen olisi mahdoton. Verotus on liian helppo tapa hoitaa taloutta. Sitä konstia on tarpeeksi kokeiltu. Siksi en enää kannata veronkorotuksia tässä kunnassa. Kaikki mitä kunnalla on edessään johtuu valtuuston omasta syystä. Ei ole ennakoitu tapahtumia. Kannatan hallituksen päätösehdotusta."
Veronkorotus meni läpi yhden äänen enemmistöllä 14 - 13.
Toisen puheen vuoron käytin muissa asioissa kokouksen lopussa.
Ilmoitin olevani julkisuuden kannattaja ja kysyin miksi puheenjohtaja Matti Majoinen ilmoitti vasta valtuustokokouksen alussa iltakoulusta, joka pidetään nyt heti varsinaisen kokouksen loputtua. Näin sen mediaa syrjivänä. Toimittajathan joudutaan "ajamaan" pois kuulemasta mitä iltakoulussa puhutaan. En nähnyt, että mitään salassa pidettävää olisi ministeriön väliintulosta yksityistämisasiassakaan. Asiat ovat olleet julkisia koko ajan. Vain kunnan sisäpiirin, johon kuuluvat eräät keskeiset vaikuttajat ovat käytöksellään synnyttäneet salailun ilmapiirin.
Majoinen ei vastannut kysymykseeni. Se kuuluu hänen toimintatapaansa. Sanoi vain, että kysymykseni on yhden varavaltuutetun, joka nyt on valtuutettuna mielipide. 
Mitä lie tarkoittanut. Turha häneltä sitäkään on kysyä. Ei hän vastaisi kuitenkaan.
Olisiko niin, että Majoisen toimintatapaan vaikuttaa edelleen hänen entinen työuransa. Siellähän ei kyselty. Tai ei ainakaan kysymyksiin vastattu. Enemmän käskytettiin. Mikä taas ei sovi kovin hyvin demokratiaan.
Olisiko aika ryhtyä puhumaan mitä vaihtoehtoja on kunnalla edessään. Siinä pitäisi ensimmäisenä huomioida kuntalaiset ja heidän tahtonsa.     

Tietotaito karkaa

Ensin lähtivät kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Ja veivät mukanaan muutamia keskustalaisia haravia.
Nyt hakee Tohmajärven kunnanjohtaja myös pois tehtävistään. Olli Riikonen hakee Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtajan virkaa. (=keskussairaala) Työssä sairaalassa on 2900 henkilöä. Siis melkoinen pesti.
Henkilökohtaisesti epäilen, ettei vain P-K:n keskussairaalassakin alkaisi ulkoistukset. 

Kukahan se päättää?

Karjalaisen otsikko tältä päivältä: "Tohmajärvi ei aio suostua valtion vaatimuksiin." Ja alaotsikko: "Kunnanvaltuusto: Enemmistö on valmis oikeusprosessiin valtiota vastaan."
Juttu käsittelee tietenkin kunnanjohtaja Olli Riikosen näkemyksiä, joita pidetään näköjään jo päätöksinä. Todellisuudessa Riikonen näyttää käyttävän mielipideitensä käsikassarana sote-ohjausryhmää, joka on hänen itsensä kokoonkutsuma sote-palvelujen yksityistämiseksi. Demarit eivät ole mukana tässä ryhmässä.
******
Demokraattista päätöksentekojärjestelmää näytetään taas kerran halvennettavan. Päätöksiä kunnassa tekevät vain siihen laillisesti valtuutetut. Eivät satunnaisesti kokoon kyhätyt poppoot. Varsinaiset päätökset tehdään lopulta kunnanhallituksessa ja valtuustossa. On syytä odottaa mitä nämä päättävät.
Lähteminen oikeustoimiin valtiota vastaan tuntuu oudolta. Mieleen tulee ajatus, joko taas? Yksi oikeusintoilu Rääkkylää vastaan toi jo vesiperät ja jätti jälkeensä vain kulut kuntalaisten maksettavaksi. Ja katkerat muistot. Eikö nyt kannattaisi ilman uhoa kuunnella mitä ministeriöiden virkamiehillä on mielissään, kun tutustuvat tarkemmin Keski-Karjalan tilanteeseen.  
Koettakaa luottamushenkilöt jarruttaa kunnanjohtajaa käräjöinti innoista. Pitääkö sote-asioiden hoidossa aina ja kaikissa yrityksissä ajaa pää seinään?

Voiko asioita enemmän sotkea?

Vastaan otsikon kysymykseen. Kyllä voi. Ja nyt näyttää vauhdin vain kiihtyvän valtiovallan puututtua Tohmajärven kunnan asioihin.
Näyttää olevan kaksi kovaa vastakkain. Tohmajärven kunnanjohtaja ja ministerit. Kuntalaiset tässä kamppailussa jäävät mopen osaan.
En viitsi toistaa samoja asioita. Lukija voi tarkistaa asioiden taustaa Kotipalstan 2.9.2012 julkaistusta kirjoituksestani.
Tai kunnanvaltuuston 29.8.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta. Löytyy netistä sekin.